Asuntojen hintojen lasku edellisvuodesta jatkui syyskuussa

Markku Korhonen
| 3 min read

Asuntojen hintojen lasku

Vanhojen asuntojen hintojen lasku jatkui syyskuussa koko maassa. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat syyskuun aikana Suomessa 6,8 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Asuntojen hintoja on painanut alaspäin viime vuosina erityisesti asuntolainojen korkojen nousu.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Veera Holappa arvioi PTT:n sivuilla, että vanhojen osakehuoneistojen hintojen lasku syyskuussa oli ikävä yllätys. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat putosivat syyskuussa 2023 koko maassa 6,8 % edellisvuodesta ja 0,8 % elokuusta. Helsingissä hintojen lasku oli vieläkin suurempi, 7,3 % vuoden takaiseen verrattuna ja 0,4 % elokuusta.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat koki laskun vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan näiden asuntojen hinnat putosivat 7,3 % edellisvuoteen verrattuna ja 2,0 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Lisäksi kiinteistönvälittäjien välityksellä myytiin heinä-syyskuussa 2023 vanhoja osakeasuntoja 30 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suurin asuntojen hintojen lasku Vantaalla


Hintojen lasku kosketti suuria kaupunkeja, joissa hinnat laskivat 7,6 %, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 6,7 % verrattuna edellisvuoteen. Suurimmat hintojen laskut tapahtuivat Vantaalla (9,3 %) ja Espoossa (9,0 %), kun taas Turussa ja Oulussa lasku oli pienempi, noin 4 %. Syyskuussa 2023 vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat laskuaan, vähentyen koko maassa 6,8 % edellisvuodesta ja 0,8 % elokuusta.

Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 7,1 % suurissa kaupungeissa ja muualla maassa 6,1 % verrattuna edellisvuoden syyskuuhun. Hinnat putosivat erityisen voimakkaasti Vantaalla (9,4 %), Helsingissä (7,3 %) ja Espoossa (7,1 %). Tampereella hinnat laskivat 6,3 %, Oulussa 6,2 % ja Turussa 4,8 %.

Kerrostaloyksiöiden hinnat vähenivät erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla, missä yksiöiden hinnat laskivat noin 11 %. Kaksioiden hinnat vähenivät yli 9 % ja perheasuntojen hinnat 7,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella yksiöiden ja perheasuntojen hinnat putosivat yli 7 %, kun taas kaksioiden hinnat vähenivät hieman maltillisemmin, alle 7 %.

Vanhojen asuntojen hintojen lasku jatkui maakuntakeskuksissa lukuun ottamatta Kokkolaa, jossa hinnat nousivat 0,5 % vuoden takaisesta. Maakuntakeskuksista suurimmat hintojen laskut nähtiin Lahdessa (11,4 %), Kajaanissa (9,0 %) ja Jyväskylässä (8,6 %). Neljässä maakuntakeskuksessa hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä, suurimman nousun ollessa Kokkolassa (4,9 %) ja Turussa (1,5 %). Mikkelissä hinnat putosivat noin 11 %, Lahdessa 6,8 % sekä Jyväskylässä ja Joensuussa 6,1 %

Myös uusien asuntojen hintojen lasku jatkuu


Uusien osakeasuntojen hinnat laskivat 3,5 % vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Edelliseen neljännekseen verrattuna hinnat vähenivät 4,6 % koko maassa, ja kauppoja tehtiin 60 % vähemmän kuin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen hinnat vähenivät 4,4 %, kun taas muualla maassa lasku oli 2,7 % vuoden takaisesta. Rivitaloasuntojen hinnat putosivat koko maassa 8,0 % ja kerrostaloasuntojen hinnat 2,2 %. Kerrostaloyksiöiden hinnat vähenivät 7,4 %, kaksioiden 1,4 % ja perheasuntojen 0,9 %.

PTT:n Holappa huomautti, että vaikka hinnat eivät laskeneet dramaattisesti, odotukset olivat päinvastaiset, ja monet odottivat hintojen jopa hieman nousevan kuukausitasolla verrattuna edelliseen kuukauteen.

EKP:n korkopäätöksesta apua ahdinkoon?


Vaikka viime kuukausien kehitys antoi merkkejä siitä, että hintojen pohja oli saavutettu, nousun odotetaan tapahtuvan ennakoitua hitaammin. Toisaalta asuntomarkkinoilla on toivoa siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) ei enää nostaisi korkojaan. Tämä vakaannuttaisi korkotason ja piristäisi tulevaisuudessa asuntokauppaa kotitalouksien näkökulmasta.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoittikin torstaina pitävänsä EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaationäkymät keskipitkällä aikavälillä ovat pysyneet suunnilleen ennallaan viimeisimpien tietojen perusteella, EKP kertoo tiedotteessaan.

EKP:n ohjauskorot pysyvät seuraavasti: Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,50 %, maksuvalmiusluoton korko on 4,75 % ja talletuskorko on 4,00 %.

Inflaation odotetaan edelleen olevan liian korkea liian pitkään, ja euroalueella esiintyy edelleen voimakkaita sisäisiä hintapaineita. Syyskuussa inflaation vauhti hidastui merkittävästi osittain voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista johtuen, ja myös pohjainflaatio on useimpien mittareiden mukaan jatkanut hidastumistaan. EKP:n aiemmat korkojen nostot ovat vaikuttaneet rahoitusoloihin voimakkaasti, mikä vähentää kysyntää ja auttaa näin inflaation hidastumisessa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ei kuitenkaan lupaillut, että korkoja alettaisiin vielä lähiaikoina laskea.

LueEKP:n korkopäätös oli odotettu – ohjauskorkoihin ei muutosta

Suomen talous matkalla taantumaan


Suomen Pankin syyskuussa julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous ajautuu taantumaan vuonna 2023. Tämä johtuu korkeammista hinta- ja korkotasoista sekä heikentyneestä vientikysynnästä, jotka vaikuttavat negatiivisesti talouteen. Työllisyyden positiivinen kehitys, joka on jatkunut pitkään, pysähtyy, mutta samalla kotimainen inflaatio hidastuu merkittävästi. Talouden elpymisen odotetaan myös kestävän aiempaa kauemmin. Tässä tilanteessa talouden kehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet.

Syyskuun 2023 väliennusteen mukaan bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2023. Talouden toipuminen taantumasta alkaa hitaasti vasta vuonna 2024. Vuoden 2024 bruttokansantuotteen kasvuennuste on myös alhaisempi kuin aiemmassa kesäkuun ennusteessa, ollen vain 0,2 prosenttia. Vuonna 2025 talouskasvun odotetaan kiihtyvän, mutta silti se pysyy melko maltillisena, saavuttaen 1,4 prosentin kasvun.

LueSuomen Pankki: Talouden toipuminen viivästyy