Asuntomarkkinoilla on näkyvissä hienoista piristystä

Teresa Maria
| 4 min read

Asuntomarkkinoilla

Marraskuussa nähtiin hienoista piristystä asuntomarkkinoilla, kuten Kiinteistömaailma ja Sp-Koti ovat raportoineet. Marraskuussa 2023 tehtiin tilastojen mukaan enemmän asuntokauppoja, kuin samaan aikaan edellisenä vuonna.

Kiinteistömaailman julkaisemien tietojen mukaan he ovat välittäneet marraskuun aikana noin 1000 asuntoa, minkä lisäksi käytettyjen asuntojen myynneissä nähtiin 20 prosentin nousua edellisen vuoden marraskuuhun verrattuna.

Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurikainen kommentoi asiaa: “Ensimmäistä kertaa yli vuoteen pääsemme kertomaan selvästi kasvaneista kauppaluvuista.”

Sp-Koti komppasi tätä kommenttia kertomalla, että muutamissa suurissa kaupungeissa asuntomarkkinoilla on nähty selvää kasvua lokakuusta alkaen. Esimerkiksi Vantaalla siirryttiin täysin jäätyneestä tilanteesta uudisasuntokaupan nousuun, joka oli lopulta jopa 190%:n luokkaa.

Tämä on valtavaa edistystä verrattuna lokakuuhun 2022, jolloin Vantaalla myytiin vain 10 uutta asuntoa. Tämän vuoden lokakuussa uusia asuntoja taas myytiin 29 kappaletta.

Myös Tampereella ja Jyväskylässä on nähty kasvua asuntojen myynnin saralla: Tampereella uudisasuntojen myynti kasvoi 18,5% edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna ja Jyväskylässä 28,6%.

“Ensiasunnon ostajien aktivoitumisen seurauksena marraskuusta on tulossa viime vuoden marraskuuta parempi asuntokauppakuukausi”, kommentoi Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Hän jatkoi: “Kyse on tämän vuoden ensimmäisestä kuukaudesta, jolloin asuntokauppoja on tehty enemmän kuin vuoden 2022 vastaavana kuukautena.”

Ostoaikeissa myös näkyvissä nousua


Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla kuitenkin laahataan edelleen matalammalla, kuin ennen koronapandemiaa, eli ennen vuotta 2021.

Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien aikeissa ostaa asunto on kuitenkin vihdoin nähtävillä nousua. Marraskuussa yli 12 prosenttia suomalaisista harkitsi asunnon ostamista tai rakentamista, kun lokakuussa luku oli vielä vähän päälle 10 prosenttia.

Hypon ekonomisti Juho Keskinen on jakanut mielipiteitään ja tilastotietoa asunnonostajien näkymistä ja mietteistä viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa erityisesti hallituksen varainsiirtoverotoimet ja ohjauskoron nostojen päättyminen voivat toimia ostointoa nostavana tekijänä.

Asuntomarkkinoilla talletuskorkojen lasku voisi tuoda helpotusta


Euroopan keskuspankki on päättänyt, että talletuskorko lasketaan 3,25 prosenttiin vuoden 2024 aikana ja edelleen 2,25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kuten Danske Bank on kertonut tuoreessa ennusteessaan.

Talletuskorko on tällä hetkellä Euroopan keskuspankin keskeisin ohjauskorko ja se on nyt asetettu 4,00 prosenttiin.

”Viime vuonna suomalaisia ovat huolettaneet inflaatio ja korkojen nousu. Samaan aikaan suomalaisten huoli työttömyydestä on kuitenkin pysytellyt matalana.”

“Lähitulevaisuudessa laskeva inflaatio ja korkotaso auttavat kotitalouksia, mutta huoli työttömyydestä kasvaa. Arvioimme, että se pitää kuluttajat varpaillaan ja kukkaronnyörit aiemmin ennakoitua tiukemmalla”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

SKILLING mainosbanneri CTA

Ostovoiman elpyminen hillitsee taantuman uhkaa


Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen kertoo pankin suhdannekatsauksessa, että ennustetun kehityksen taustalla on odotettavissa kotitalouksien ostovoiman vähittäinen elpyminen ja se, että talletuskorko laskee – nämä yhdessä hillitsevät syvän taloudellisen taantuman uhkaa.

Hän huomauttaa, että vaikka lyhyen aikavälin kasvunäkymät vaikuttavat synkiltä, hidastuneen kasvun vaihe voi mahdollistaa talouksien elpymisen aiempaa tasapainoisemmalta pohjalta, erityisesti kun inflaatiohuolet ovat hetkellisesti laantuneet.

Keskuspankkien tavoitteena on ollut suitsia talouden kokonaiskysyntää pandemiaa seuranneen voimakkaan ylikuumenemisen jälkeen, ja Danske Bank näkee nyt merkkejä talouskasvun hidastumisesta.

Suomen osalta pankki ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia tämän vuoden aikana, kun taas ensi vuonna odotetaan maltillista 0,3 prosentin kasvua. Työttömyyden ennustetaan nousevan 7,8 prosenttiin ensi vuonna, mikä on korkeampi kuin aiemmin arvioitiin (7,0%).

”Keskuspankit ovat pyrkineet hillitsemään talouden kokonaiskysyntää pandemiaa seuranneen ylikuumentumisen jälkeen. Nyt nähtävä hitaamman kasvun jakso mahdollistaa talouksien elpymisen aiempaa tasapainoisemmalta pohjalta inflaatiohuolien jäädessä tältä erää taakse.”

“Tästä on nähty markkinoilla jo käytännön viitteitä esimerkiksi laskevien raaka-aineiden hintojen ja matalampien pidemmän aikavälin inflaatio-odotusten muodossa”, sanoo analyytikko Antti Ilvonen.

Talletuskorko pudonnee kaksi vuotta putkeen


Danske Bank ennustaa Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoaan 3,25 prosenttiin vuoden 2024 aikana ja 2,25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

”Asteittain elpyvä kotitalouksien ostovoima ja laskuun kääntyvät korot hillitsevät syvän taantuman uhkaa, vaikka lyhyen aikavälin kasvunäkymä vaikuttaisikin vielä synkältä”, Ilvonen sanoo.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tuo esiin, että vaikka suomalaiset ovat viime aikoina olleet huolissaan inflaatiosta ja korkojen noususta, työttömyyden huoli on pysynyt suhteellisen matalana. Hän arvioi, että laskeva inflaatio ja matala korkotaso voivat auttaa kotitalouksia, mutta samalla työttömyyden kasvu voi lisätä huolta. Tämä näkyy kuluttajien varovaisuutena ja talouskurina.

Erityisen haasteellisina Danske Bank näkee kaupan alan ja rakentamisen näkymät, erityisesti asuntorakentamisen merkittävän supistumisen vuoksi. Kuoppamäki korostaa, että asuntorakentamisen heikkous heijastuu myös kuljetusalaan ja tukkukauppaan, ja korjausrakentamisen odotetaan jäävän toivottua vaisummaksi.

”Asuntorakentaminen on supistunut poikkeuksellisen rajusti, ja rakennusalan heikkous jatkuu ensi vuonna. Rakentamisen alhon vaikutukset heijastuvat myös kuljetusalalle ja tukkukauppaan. Myös korjausrakentaminen näyttää jäävän toivottua vaisummaksi”, sanoo Kuoppamäki.

Kokonaisuutena pankin suhdannekatsaus maalaa kuvaa Suomen työmarkkinoiden pysyvyydestä, mutta samalla heijastaa talouden sektorikohtaisia haasteita, joita kasvun hidastuminen ja alhainen rakentamistoiminta tuovat mukanaan.

Euroopan komissio antaa Suomen taloudelle toivoa


Suomen bruttokansantuote pysyi vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Heikot luottamus- ja tuotantoindikaattorit viittaavat siihen, että kokonaistuotanto ja Suomen talous supistuvat vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Tämä johtuu korkeammista rahoituskustannuksista, heikosta yksityisestä kulutuksesta sekä teollisuuden ja rakentamisen supistumisesta. Myös talletuskorko on pysynyt korkealla. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen, erityisesti asuntorakentamisen, ennustetaan laskevan 4,1 prosenttia vuonna 2023.

Varastojen kasautuminen vuonna 2022 on absorboitunut vuonna 2023, mikä näkyy myös tuonnin ennustetussa 4,5 prosentin laskussa vuonna 2023. Tavaratuonnin väheneminen erityisesti vuoden alkupuoliskolla on osittain kompensoitu palvelujen tuonnin kasvulla. Samaan aikaan viennin odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2023, joten nettoviennin vaikutus kasvuun on positiivinen, talletuskorko sen sijaan kääntynee laskuun.

Kaiken kaikkiaan BKT:n kasvun ennustetaan kasvavan vaivaiset 0,1 prosenttia vuonna 2023. Sen odotetaan piristyvän vuonna 2024 yksityisen kulutuksen ja investointien hitaan elpymisen vauhdittamana, erityisesti vihreään siirtymävaiheeseen tähtäävien investointien ansiosta.

Myös rakennussektorin odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja elpyvän täysin vuonna 2025 yksityisten investointien piristymisen ja tukevamman rahoitusympäristön ansiosta.

 

Lue myös:

– Tutkimus: KYC ei ole suomalaisyrityksille järin tuttu
– Nokia menetti merkittävän tilauksen Yhdysvalloissa
– Elon Musk huolissaan tekoälystä: “Se kuulostaa vakavalta”