Suomen BKT laski hieman kolmannella vuosineljänneksellä

Markku Korhonen
| 4 min read

BKT Suomessa

Suomen bruttokansantuote (BKT) laski kolmannella neljänneksellä, kun taas EU-alueella se pysyi ennallaan, kertoo Tilastokeskuksen tuore katsaus.

Heinä-syyskuussa bruttokansantuote supistui 0,9 % verrattuna edelliseen neljännekseen. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 1,2 % pienempi kuin vuotta aiemmin, kertovat Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot.

Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote säilyi heinä-syyskuussa ennallaan verrattuna edelliseen neljännekseen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Eljas Tuomaala toteaa, että Suomen BKT kasvoi vuoden 2023 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta heinä-syyskuussa talous kääntyi jälleen laskuun. Suomen kaksi ensimmäistä neljännestä kehittyivät hieman EU-aluetta vahvemmin, mutta kolmannella neljänneksellä tilanne muuttui, kun Suomen BKT pieneni 0,9 % ja EU-alueen talous pysyi paikallaan.

”Vuoden 2023 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä Suomen bkt kasvoi, mutta heinä-syyskuussa talous kääntyi jälleen laskuun. Suomessa kaksi ensimmäistä neljännestä kehittyivät vielä aavistuksen EU-aluetta vahvemmin. Kolmannella neljänneksellä tilanne muuttui, kun Suomen bkt pieneni 0,9 % ja EU-alueen talous polki paikallaan”, Tuomaala sanoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.

Heinä-syyskuussa 2023 myös viennin volyymi pieneni 1,8 % edellisen neljänneksen tasolta, kun taas tuonnin volyymi supistui 3,2 %. Yksityinen kulutus väheni samana ajanjaksona 0,6 % huhti-kesäkuun tasolta. Julkiset kulutusmenot pienenivät kolmannella vuosineljänneksellä 2,7 % verrattuna huhti-kesäkuuhun.

BKT Suomessa 2015-2022

Metsäteollisuus kehittyi heikosti


Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit supistuivat heinä-syyskuussa 2023 1,5 % edellisestä neljänneksestä, ja sekä yksityiset että julkiset investoinnit vähenivät.

Tuotannon väheneminen huhti-kesäkuusta näkyi useilla aloilla, kuten teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa ja palvelusektorilla. Erityisesti metsäteollisuus kärsi heikosta kehityksestä, kun arvonlisäys supistui yli 7 %. Rakentamisen vaikeudet jatkuivat kolmannella neljänneksellä, ja palvelusektorin arvonlisäys väheni edellisestä neljänneksestä.

”Teollisuuden toimialoista erityisesti metsäteollisuus kehittyi heikosti: arvonlisäys supistui yli 7 %. Rakentamisen hankala tilanne jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Palvelutoimialat yhteensä kääntyivät laskuun pitkän nousuajanjakson jälkeen, kun useiden palvelutoimialojen arvonlisäys väheni edellisestä neljänneksestä”, Tuomaala kertoo.

Yksityinen kulutus väheni 0,6 % kolmannella neljänneksellä huhti-kesäkuuhun verrattuna, ja julkiset kulutusmenot pienenivät 2,7 %.

Investoinnit supistuivat heinä-syyskuussa 1,5 % edellisestä neljänneksestä, ja sekä yksityiset että julkisen sektorin investoinnit vähenivät vastaavasti 1,5 % ja 1,2 %. Erityisesti rakennusinvestoinnit vähenivät, erityisesti talorakennusten osalta.

Vaikka vienti väheni, se supistui vähemmän kuin tuonti. Viennin volyymi pieneni 1,8 % kolmannella neljänneksellä huhti-kesäkuuhun verrattuna, kun taas tuonnin volyymi supistui 3,2 %.

SKILLING mainosbanneri CTA

Euroopan komissio ennustaa BKT:n tilanteen paranevan


Vuoden 2023 alkupuoliskon kasvun jälkeen Suomen talous on kovilla hetken, kun bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan supistuvan vuoden jälkipuoliskolla korkeampien rahoituskustannusten ja heikon yksityisen kulutuksen vuoksi. Näin sanoo Euroopan kommissio keskiviikkona 15.11.2023 julkistetussa ennusteessaan.

Suomen bruttokansantuote pysyi vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Heikot luottamus- ja tuotantoindikaattorit viittaavat siihen, että kokonaistuotanto ja Suomen talous supistuvat vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Tämä johtuu korkeammista rahoituskustannuksista, heikosta yksityisestä kulutuksesta sekä teollisuuden ja rakentamisen supistumisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen, erityisesti asuntorakentamisen, ennustetaan laskevan 4,1 prosenttia vuonna 2023.

Varastojen kasautuminen vuonna 2022 on absorboitunut vuonna 2023, mikä näkyy myös tuonnin ennustetussa 4,5 prosentin laskussa vuonna 2023. Tavaratuonnin väheneminen erityisesti vuoden alkupuoliskolla on osittain kompensoitu palvelujen tuonnin kasvulla. Samaan aikaan viennin odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2023, joten nettoviennin vaikutus kasvuun on positiivinen.

Kaiken kaikkiaan BKT:n kasvun ennustetaan kasvavan vaivaiset 0,1 prosenttia vuonna 2023. Sen odotetaan piristyvän vuonna 2024 yksityisen kulutuksen ja investointien hitaan elpymisen vauhdittamana, erityisesti vihreään siirtymävaiheeseen tähtäävien investointien ansiosta. Myös rakennussektorin odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja elpyvän täysin vuonna 2025 yksityisten investointien piristymisen ja tukevamman rahoitusympäristön ansiosta.

LueEuroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee

Inflaatio laski lokakuussa


Marraskuun puolivällissä julkaistujen inflaatiotilastojen mukaan inflaatio oli lokakuussa 4,9 %. Syyskuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 5,5 %. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta, Tilastokeskus kertoo.

Lokakuussa kuluttajahintojen kehitystä vaikuttivat merkittävästi erilaiset tekijät. Suurin nousu vuoden takaiseen verrattuna nähtiin asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hinnoissa. Toisaalta hintojen nousua hillitsi voimakkaasti sähkön, osakehuoneistojen ja omakotitalokiinteistöjen hintojen lasku.

Kuukausimuutos kuluttajahinnoissa oli 0,3 %, ja tähän vaikuttivat erityisesti asuntolainojen keskikoron nousu sekä EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hintojen kohoaminen. Näiden tekijöiden lisäksi kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 6,6 %. On huomattava, että pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hintamuutoksia, koska nämä hyödykeryhmät ovat alttiita lyhytkestoisille hintavaihteluille.

Erityinen huomio kiinnitettiin sähkön hintaindeksiin, jonka korjaus alaspäin tapahtui syyskuussa 2023. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä korjaus ei vaikuta kuluttajahintaindeksin käyttöön, sillä indeksitarkistuksissa hyödynnetään aina virallisia julkistettuja lukuja.

Lue: Inflaatio lokakuussa 2023 – laskua syyskuuhun verrattuna

BKT heikkenee ilmastonmuutoksen vuoksi


Yleismaailmallisesti katseet kääntyvät nyt myös BKT:n osalta Arabiemiraatteihin ja Dubaissa pidettävään COP28-ilmastokokoukseen. Tämä siitä syystä, että tuoreen tutkimuksen mukaan maailmantalouden heikentymisen takana on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vetää maailman bruttokansantuotetta (BKT) miinukselle useilla prosenteilla, kertoo tiistaina julkaistu Delawaren yliopiston tutkimusraportti.

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä makrotaloutta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia tappiota. Se tarjoaa arvokasta tietoa vaikutuksista maailman bruttokansantuotteeseen (BKT) ja pääomavarallisuuteen.

“Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on huomattavia eroja eri alueiden ja talousalueiden välillä. Pahimmat vaikutukset ovat alhaisen tulotason maissa ja trooppisilla alueilla tulokset tukevat kiireellistä tarvetta kehittää tukea ja apua kehitysmaille haitallisten vaikutusten lieventämisessä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen lieventämiseen”, tutkimuksessa todetaan.

LueTutkimus: Maailman BKT:n laskun takana on ilmastonmuutos