Budjetti puhututti eduskunnassa – Purralta tyly viesti

Markku Korhonen
| 3 min read

Budjetti eduskunta

Eduskunta sähköistyi tänään, kun  vuoden 2024 budjetti otettiin käsittelyyn maanantaina. Valmiiksi jännitteiseen keskusteluun tuli lisää sähköä, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) esikuntineen ilmoitti Ylelle pitävänsä tiedotustilaisuuden Suomen turvallisuuteen liittyen.

Suomen poliittinen maisema on viime päivinä ollut täynnä jännitystä ja odotuksia, kun maan hallitus on kohtaamassa useita merkittäviä haasteita.

Kaasuputken vuoto säikäytti


Kenties dramaattisin ja ajankohtaisin uutinen on kaasuputken vuoto Suomen talousalueella.

Pääministeri Petteri Orpo kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että Suomenlahden kaasuputken vaurio ei ole voinut syntyä putken tavanomaisen käytön seurauksena. Tämä odottamaton tilanne on saanut maan poliittiset johtajat liikkeelle, ja erityisesti SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on ilmaissut syvän huolensa asiasta.

Oppositio, erityisesti SDP, on tarjoutunut tukemaan asian selvittämistä. Antti Lindtman korostaa, että on ensisijaisen tärkeää, että valiokunnat saavat nopeasti tietoa tilanteesta ja viranomaisten käsityksestä siitä, mitä on tapahtunut. Kaasuputken vuodon selvittäminen on nyt maan kärkiprioriteetteja.

Talouden tasapainottaminen on ajankohtaista


Talouden tasapainottaminen on ollut keskeinen keskustelunaihe hallituksen ja opposition välillä. Pääministeri Orpo on korostanut, että leikkaukset ja verot eivät yksinään ratkaise taloudellisia haasteita. Hänen mukaansa työllisyyden lisääminen ja talouden kasvu ovat avainasemassa.

Orpo on ilmaissut huolensa siitä, että Suomen työllisyysaste on liian alhainen, ja hän painottaa työkykyisen väestön osallistumista työelämään oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Velan määrä ei ole Orpon mukaan ainoa merkittävä tekijä, vaan olennaisempaa on, kuinka nopeasti velka kasvaa suhteessa muihin EU-maihin. Suomi pyrkii pitämään velkaosuutensa hallittuna, mutta se ei ole helppoa muiden maiden velkaosuuksien laskiessa nopeasti. Tämänkin vuoksi budjetti on haastava.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.)puhui vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelun aluksi eduskunnassa maanantaina 10. lokakuuta.

Lähtökohta talousarvion valmistelussa on Purran mukaan ollut erittäin haastava. Suomi on vajonnut taantumaan. Valtio on elänyt yli varojensa finanssikriisistä lähtien, siis vuodesta 2008.

– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei voi selvitä niistä haasteista, joita hallitukselle on sysätty, ilman selvää muutosta. Niitämme, mitä erheellinen talouspolitiikka on viimeisen viidentoista vuoden aikana kylvänyt. Laajaa sosiaalivaltiota ei voi mitoittaa Nokia-vuosien onnen varaan. On toisintekemisen aika – menot tulojen mukaan ja suu säkkiä myöten. Suomi voi päästä nousukiitoon vain palauttamalla realismin talouspolitiikkaan. Lainaraha maksaa jatkossa paljon, ja velkaa on jo pelkästään valtiolla yli 150 miljardia, Purra linjasi puheessaan.

– Hallituksella ei ole tarjota ruusunpunaisia unelmia ja naiiveja punavihreitä illuusioita pysyvästi kasvavasta hyvinvoinnista ja yhä uusista valtion tehtävistä paisuvine tulonsiirtoineen. Päinvastoin, Suomen haasteet ovat suurimmat sitten 1990-luvun lamavuosien. Jos jatkaisimme velkaantumisen tiellä ja varojemme yli elämistä, vastassamme olisi peräseinä. Jokainen alijäämävuosi lisää valtion velkaa, jokainen euro lisää velassa lisää korkomenoja, jotka taas lisäävät tulevia alijäämiä, valtiovarainministeri Purra jatkoi.

Kriisiaika varjostaa talouden kasvua


Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat molemmat tunnustaneet, että maailmantalouden kriisit vaikuttavat edelleen Suomen talouteen. Orpo korostaa, että budjetti on haastava ja synkkä maailmantilanne varjostaa talouden kasvua, mikä näkyy myös Suomen kasvuluvuissa.

Valtiovarainministeri Purra puolestaan huomauttaa, että edellisten kriisien seuraukset vaikuttavat edelleen maan talouteen. Näissä olosuhteissa budjetti ja talouden tasapainottaminen ja kasvun edistäminen ovat entistä haasteellisempia.

Budjettikeskustelu kiristyi


Eduskunnassa käytävä keskustelu siitä, miten ensi vuoden budjetti tulisi hoitaa, on ollut kiivas ja jännittynyt. Oppositio, erityisesti vasemmistopuolueet, arvostelevat hallituksen budjettiesitystä epäoikeudenmukaiseksi. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kritisoinut valtiovarainministeri Riikka Purraa ja hallitusta siitä, etteivät he ole löytäneet keinoja lisätä oikeudenmukaisuutta ja saada varakkaimpia osallistumaan talouden tasapainottamiseen.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on varoittanut leikkauksien syventävän lapsiperheköyhyyttä ja aiheuttavan pitkän aikavälin kustannuksia. Keskusta puolestaan ilmoittaa olevansa valmis tukemaan hallituksen järkeviä esityksiä, mutta puheenjohtaja Annika Saarikko on kritisoinut perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroa, joka oli hänen mukaansa täynnä ivaa ja pilkkaa.

Hallituksen budjetti herättää keskustelua


Pääministeri Orpo on puolustanut hallituksen linjaa talouden tasapainottamisessa. Hän uskoo, että hallitus ja oppositio jakavat saman tavoitteen talouden suhteen, mutta erimielisyydet koskevat keinoja, joilla tavoite saavutetaan. Orpo korostaa työn merkitystä ja pitää hallituksen linjaa loogisena.

LueSuomen Pankki: Talouden toipuminen viivästyy

Budjettivaihtoehtoja ja säästökeinoja odotetaan


Valtiovarainministeri Purra kertoo hallituksen odottavan suurella mielenkiinnolla oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja ja erityisesti niiden sisältämiä säästökeinoja. Budjettikeskustelu eduskunnassa on vasta alkamassa, ja näemme, mitkä ovat opposition ehdotukset talouden tasapainottamiseksi.

Suomen budjetti: vaikeita päätöksiä edessä


Liike nytin Hjallis Harkimo varoittaa Suomen olevan matkalla lamaan ja epäilee talouskasvun ennusteita. Harkimo korostaa, että talouskasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn on nyt panostettava voimakkaasti. Hän myös kritisoi kokoomusta siitä, että se puhuu itsestään talouspuolueena, vaikka menot kasvavat säästöjä enemmän.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman puolestaan huomauttaa, että Suomi on velkaantumassa kohtuuttomasti ja saattaa pian joutua EU:n tarkkailuluokkalaisten joukkoon. Hän kysyy, haluammeko päätyä “Itämeren-Italiaksi” ja korostaa hallituksen suunnitelmia kuuden miljardin säästöistä.

Talouden tasapainottaminen ja budjettikeskustelu jatkuvat, ja Suomi kohtaa nyt tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat maan tulevaisuuteen. Kaasuputken vuoto lisää vielä lisää painetta jo valmiiksi haastavaan tilanteeseen. Kansalaiset ja poliittiset päättäjät seuraavat tilanteen kehittymistä tiiviisti, ja odotukset ratkaisuista ovat korkealla.