EKP:n korkopäätös oli odotettu – ohjauskorkoihin ei muutosta

Markku Korhonen
| 4 min read

EKP:n korkopäätös lokakuu2023

Paljon odotettu EKP:n korkopäätös tuli torstaina, kun Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoitti pitävänsä EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaationäkymät keskipitkällä aikavälillä ovat pysyneet suunnilleen ennallaan viimeisimpien tietojen perusteella, EKP kertoo tiedotteessaan.

Inflaation odotetaan edelleen olevan liian korkea liian pitkään, ja euroalueella esiintyy edelleen voimakkaita sisäisiä hintapaineita. Syyskuussa inflaation vauhti hidastui merkittävästi osittain voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista johtuen, ja myös pohjainflaatio on useimpien mittareiden mukaan jatkanut hidastumistaan. EKP:n aiemmat korkojen nostot ovat vaikuttaneet rahoitusoloihin voimakkaasti, mikä vähentää kysyntää ja auttaa näin inflaation hidastumisessa.

– Tavoittelemme päättäväisesti sitä, että inflaatio palaa asetetulle kahden prosentin tasolle. Arvioimme, että korot ovat nyt tasolla, joka riittävän pitkään ylläpidettynä edistää inflaation hidastumista kohti tavoitettamme. Aiomme varmistaa tämän suunnan myös tulevissa korkopäätöksissämme. Ohjauskorot pidetään riittävillä tasoilla niin kauan kuin on tarpeen, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

EKP:n korkopäätös: prosentit pysyvät samoina


EKP:n korkopäätös 261023
EKP:n korkopäätös rauhoitti korkokäyrän. Lähde: Suomen pankki

EKP:n ohjauskorot pysyvät seuraavasti: Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,50 %, maksuvalmiusluoton korko on 4,75 % ja talletuskorko on 4,00 %.

EKP:n neuvosto sanoo pyrkivänsä päättäväisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatio palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitetasolle. Nykyisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorot pysyvät riittävän pitkään nykyisellä tasolla, jotta tämä tavoite saavutetaan merkittävästi. EKP:n neuvoston tulevat korkopäätökset takaavat, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan sopivan kiristyneenä tarpeen mukaan.

EKP:n neuvosto tulee jatkossakin määrittelemään ohjauskorkojen tason ja keston viimeisimpien tietojen perusteella. Korkopäätökset perustuvat erityisesti inflaationäkemyksiin, jotka ottavat huomioon tuoreimmat talouden ja rahoitusolojen tiedot, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan vaikutuksen talouteen.

EKP:n korkopäätös oli odotettu


Yle uutisten haastattelemat ekonomistit sanovat, että EKP:n korkopäätös oli odotettu.

– Rahapolitiikka pidettin ennallaan ja keskuspankki asettui yhä selvemmin tarkkailulinjalle. EKP:n koronnostosykli on tullut päätepysäkille. Sinällään lausunto oli hyvin vähäantinen syyskuuhun verrattuna. Ainut selvempi muutos oli, että EKP kertoi pohjainflaation tulleen alaspäin. Samalla se kuitenkin muistutti, että inflaation ennustetaan pysyvän tavoitetasoa korkeammalla vielä hyvän tovin, OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen sanoi.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan korkohuippu on nyt nähty. Hän ei odota korkojen tästä nousevan talven mittaan.

– Ensi kesään mennessä inflaatio on saattanut painua jo niin lähelle EKP:n inflaatiotavoitetta, että saatetaan nähdä jo ensimmäinen koronlasku, ehkä 0,25 prosenttiyksikköä, Kuoppamäki sanoi Ylelle.

LueSuomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.

Kaikki keinot inflaation kesyttämiseksi käyttöön


EKP:n mukaan omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP) tarkistavat strategiaansa seuraavasti: APP-ohjelman sijoitusten määrää vähennetään hallitusti ja ennakoitavasti, eli erääntyvää pääomaa ei sijoiteta uudelleen. PEPP-ohjelman kohdalla erääntyvät omaisuuserät sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Tämä toteutetaan erissä, jotta rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

EKP:n neuvosto säilyttää joustavuuden PEPP-ohjelman varojen uudelleensijoituksissa, jos rahapolitiikan välittymisen toiminta uhkaa häiriintyä. Tarkoitus on seurata tarkasti pankkien takaisinmaksuja kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa ja niiden vaikutuksia rahapolitiikan säätelyyn.

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikki tarvittavat välineet varmistaakseen, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä ja rahapolitiikan vaikutus toimii sujuvasti. Jos epäasianmukainen tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa vakavasti vaikuttaa rahapolitiikan toimintaan euroalueen eri maissa, EKP:n neuvosto voi turvautua erityisvälineeseen varmistaakseen hintavakauden tehokkaan säilymisen.

EKP:n tase keskeiseksi aiheeksi


Osakeanalyysiyhtiö Inderes arvelee, että keskeisenä aiheena tulevissa kokouksissa tulee olemaan Euroopan keskuspankin (EKP) taseen supistaminen. EKP on ostanut velkakirjoja yhteensä 1 700 miljardin euron edestä koronapandemian aikana ja uudelleensijoittanut erääntyneiden velkakirjojen tuotot. Vaikka EKP on ilmoittanut jatkavansa näitä uudelleensijoituksia vuoden 2024 loppuun asti, tuoreimmissa arvioissa on pohdittu taseen supistamisen alkamista aiemmin, mahdollisesti jo vuodenvaihteessa tai ensi vuoden alussa. Tämän aiheen odotetaan herättävän keskustelua EKP:n sisällä syksyn aikana.

Tasetilanne on monimutkainen, sillä EKP:n on tasapainoiltava riskien välillä, jotka liittyvät rahapolitiikan ristiriitaisuuksiin ja euroalueen velkakirjamarkkinoiden tilanteeseen. EKP:lle olisi suotavaa aloittaa taseen supistaminen ennen kuin se laskee ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa. Jos nämä toimet ajoittuvat samanaikaisesti, se saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä rahapolitiikan tulkinnassa: miksi kiristää tasetoimissa samalla kun löysätään korkotoimissa? Markkinoilla odotetaan ensimmäisen ohjauskoron laskun tapahtuvan vasta ensi kesänä, joten taseen supistamisen tulisi olla käynnissä jo sitä ennen. Lisäksi uudelleeninvestointien lopettamista perustelee se, että erityisesti Pandemian hätäohjelma (PEPP) oli suunniteltu reagoimaan koronapandemian akuuttiin vaiheeseen, joka on jo selkeästi taakse jäänyttä historiaa.

Kuitenkin nykyinen taloustilanne mutkistaa Inderesin mukaan taseen supistamisen päätöstä. Euroalueen talouskehitys näyttää heikommalta, ja julkisen velan taakka kasvaa. Tämä luo vaarallisen yhdistelmän velkakirjamarkkinoilla, ja riskipreemiot ovat jo nousseet. Esimerkiksi Italian ja Saksan korkojen ero on kasvanut viime kuukausina, ja yleisesti ottaen euromaissa velkakirjojen myynti on vaikuttanut korkojen nousuun. Samalla kun tarjolla olevien velkakirjojen määrä kasvaa, EKP:n kaltaisen vakaan ostajan poistuminen markkinalta voi saada korkotason nousemaan etenkin maissa kuten Italia. Tämän vuoksi on mahdollista, että EKP voi supistaa tasettaan vain vähäisessä määrin ennen kuin seuraava kriisi iskee euroalueelle ja uudet osto-ohjelmat käynnistetään uudelleen.

Keskuspankkien taseet pienentyneet ennätysvauhtia


Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi huomautti blogissaan elokuussa, että keskuspankkien taseet ovat pienentyneet ennätysvauhtia. Euroopan keskuspankin tase oli suurimmillaan lähes 9 000 miljardia vuonna 2022, mikä vastasi noin 70 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Siitä lähtien tase on supistunut ennätysvauhtia 7 153 miljardiin.

“Keskuspankki taisteli viimeiset kymmenen vuotta deflaatiota vastaan luomalla rahaa tyhjästä (kirjoittamalla pankkitililleen sopivan summan) ja ostamalla tällä pääosin eurovaltioiden lainoja. Nämä ostetut lainat päätyivät EKP:n taseeseen sitä kasvattaen.

Imuroimalla markkinoilta euroalueiden valtionlainoja EKP toivoi talousalueen todellisten varojen hakeutuvan muihin sijoituskohteisiin, elvyttäen taloutta näin tapahtuvien tuottavuusinvestointien seurauksesta. Kaikesta huolimatta korkotaso painui tunnetusti pakkasen puolelle”, Paasi kirjoittaa.