ESG on sen hyvin hoitavilla pk-yrityksillä nyt kilpailuetu

Markku Korhonen
| 4 min read

ESG-teksti kuvan päällä, jossa useat kädet pitelevät nuorta kasvia.

Viime vuosina tärkeäksi kilpailueduksi muuttunut kirjainyhdistelmä ESG on osoittautunut erittäin tärkeäksi tekijäksi myös suomalaisessa yritysmaailmassa.

Suomalaisten suuryritysten kasvava paine vastuullisuusvelvoitteiden täyttämiseen on käynnistänyt laajan alihankkijoiden vaihtokierroksen, paljastaa tuore OP:n Suuryritystutkimus. Tutkimuksen mukaan yli puolet näistä yrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastatakseen tiukentuneisiin ESG-vaatimuksiin (Environment, Social, Governance). Erityisesti teolliset alihankkijat ja raaka-ainetoimittajat ovat joutuneet vaihtoon.

ESG-vaatimukset kertovat siis yrityksen vastuullisuudesta ympäristön (Environment), sosiaalisen (Social) ja hallinnon (Governance) näkökulmasta.

LueOP:n tutkimus: Yritykset eivät nyt keskity kasvamiseen

SKILLING mainosbanneri CTA

EU:n yritysvastuudirektiivi näyttää toimivan


Vaikka EU:n valmisteilla oleva yritysvastuudirektiivi onkin herättänyt keskustelua, OP:n tutkimus osoittaa, että vastuullisuuden huomioiminen liiketoiminnassa ei ole vain sääntelyn noudattamista. Enemmistön suuryritysten mukaan vastuullisuuden painottaminen liittyy ennen kaikkea asiakkaiden odotusten täyttämiseen. Tämä korostaa vastuullisuuden roolia kilpailutekijänä markkinoilla.

EU:ssa on saavutettu poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä, jota kutsutaan myös nimellä Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD). Tämä sopimus syntyi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Direktiivi edistää yritysten vastuullista toimintaa ja sijoituspäätöksiä kolmen keskeisen osa-alueen kautta, jotka ovat Environment, Social ja Governance (ESG).

ESG-kriteerit kattavat yritysten vaikutukset ympäristöön, sosiaaliseen ympäristöön ja hallintotapaan. CSDDD asettaa yrityksille velvoitteen tunnistaa, lieventää ja torjua kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia sekä omassa toiminnassaan että toimitusketjuissaan. Tämän tavoitteena on luoda normistandardi vastuulliselle liiketoiminnalle Euroopassa.

Vaikka direktiiviä on kehuttu, siitä on myös esitetty kritiikkiä, sillä se voisi olla tiukempikin. Esimerkiksi johdon vastuusäännöksiä ei kirjattu direktiiviin, ja pk-yritykset jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Direktiivi edellyttää yrityksiltä huolellisuusvelvoitteen noudattamista ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä. Tämä tarkoittaa muun muassa riskien tunnistamista ja arviointia, riskienhallinnan toteuttamista sekä valitusmekanismin käyttöönottoa. Lisäksi yritysten on osallistettava sidosryhmiä prosessiin, johon niiden toiminta vaikuttaa.

CSDDD koskee suuria yrityksiä EU:ssa sekä EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden toiminta vaikuttaa EU:hun. Finanssisektori jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta muut yritykset joutuvat noudattamaan uusia velvoitteita. Rikkomuksista voi seurata taloudellisia ja oikeudellisia seuraamuksia, ja yritysten johtohenkilöiden bonuksia voidaan sitoa ilmaston lämpenemistavoitteiden saavuttamiseen.

CSDDD tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja toimitusketjujaan vastuullisemmiksi. Direktiivin noudattaminen voi parantaa yritysten riskienhallintaa ja asiakkaiden luottamusta sekä houkutella kestävään kehitykseen suuntautuneita sijoittajia ja osaajia. Vaikka direktiivi on vielä virallista hyväksyntää vaille, yritysten on hyvä aloittaa valmistautuminen sen täytäntöönpanoon esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöään ja arvioimalla toimintatapojaan.

LueParhaat indeksirahastot 2024 ja opas indeksisijoittamiseen

ESG vaikuttaa yritysten alihankintaketjuihin


Suuryritysten siirtyessä kohti kestävämpää liiketoimintamallia, myös niiden alihankintaketjut ovat murroksessa. Yli 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista suuryrityksistä kokee painetta tiukentaa alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia vastuullisuuden nimissä. Tämä muutos koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista lähes 56 prosenttia on jo joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi.

OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi korostaa pk-yritysten merkitystä kestävän siirtymän edistämisessä. Hänen mukaansa suuryritysten olisi tärkeää tukea ja kouluttaa alihankkijoitaan kestävän kehityksen tiellä, sen sijaan että vaihtaisivat kumppaneitaan.

“Etulyöntiasemassa ovat sellaiset pk-yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaansa vastuullisuusvaatimusten ja sääntelyn mukaisesti ja joiden liiketoiminta kestää läpivalaisun. ESG-asioiden hoitaminen hyvin tuo nyt pk-yrityksille selkeää kilpailuetua”, Keitaanniemi sanoo OP:n tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat vaihtaneet alihankkijoitaan erityisesti alkutuotannon sektorilla. Teolliset alihankkijat ja raaka-ainetoimittajat ovat olleet vaihdosten kärjessä, ja noin kolmannes yrityksistä on joutunut vaihtamaan myös logistiikan toimijoita sekä jakelijoita ja jälleenmyyjiä.

Enemmistö suuryrityksistä uskoo ESG-muutosten jatkuvan


Vaikka muutokset ovat jo käynnissä, enemmistö suuryrityksistä ennustaa alihankkijoiden tai toimittajien vaihtamisen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Yli 53 prosenttia vastaajista uskoo, että vastuullisuusvelvoitteet edellyttävät vaihtoja erityisesti teollisen alihankinnan, raaka-aineiden ja muiden palveluostojen osalta.

OP:n Suuryritystutkimus on mittava katsaus suomalaisyritysten näkemyksiin liiketoiminnan kehityksestä. Aineisto on kerätty syksyllä 2023 ja koostuu 176 johtoryhmätason edustajan vastauksista yli sadasta suomalaisesta suuryrityksestä ja niiden tytäryhtiöistä. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston NIBS-ajatushautomon kanssa ja tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaisen liike-elämän kehitykseen.
Blockstream Jade tuotteet

Mikä on ESG?


Yritysmaailmassa yhä useammin esille nouseva kirjainyhdistelmä ESG viittaa keskeisiin tekijöihin, jotka ohjaavat yritysten vastuullista toimintaa ja sijoituspäätöksiä. ESG tulee sanoista Environment, Social ja Governance, jotka kattavat kolme pääaluetta, joiden kautta arvioidaan yritysten yhteiskunnallista ja ympäristöllistä vaikutusta sekä hallintotapaa.

Ensimmäinen osa, Environment eli ympäristö, viittaa yritysten toimintaan ja vaikutukseen ympäröivään luontoon ja ekosysteemeihin. Tämä sisältää esimerkiksi yrityksen hiilijalanjäljen, energiatehokkuuden, luonnonvarojen käytön ja jätehuollon hallinnan arvioinnin. Ympäristöön liittyvien ESG-kriteerien huomioiminen voi edistää kestävää kehitystä ja vähentää yritysten ekologista jalanjälkeä.

Toinen osa, Social eli sosiaalinen, keskittyy yritysten vaikutukseen yhteiskuntaan ja ihmisiin. Tähän sisältyy esimerkiksi työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhteisöjen tukeminen sekä monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen. Sosiaalisiin kriteereihin kuuluu myös yritysten vastuu asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien hyvinvoinnista.

Kolmas osa, Governance eli hallintotapa, keskittyy yrityksen sisäiseen hallintoon ja päätöksentekoon. Tämä sisältää muun muassa yrityksen johtamisjärjestelmän läpinäkyvyyden, korruption vastaisen toiminnan, hallituksen monimuotoisuuden ja osakkeenomistajien oikeuksien kunnioittamisen. Hyvä hallintotapa edistää yrityksen pitkän aikavälin kestävyyttä ja luotettavuutta sijoittajien ja muiden sidosryhmien silmissä.

ESG-kriteerien huomioiminen ei ole enää vain vastuullisen yritystoiminnan trendi, vaan se on noussut keskeiseksi osaksi sijoituspäätöksiä ja yritysten arviointia. Sijoittajat, asiakkaat, työntekijät ja muut sidosryhmät ovat yhä enemmän kiinnostuneita yritysten ESG-profiilista ja odottavat yritysten noudattavan korkeita vastuullisuusstandardeja.

Näin ollen ESG-asioiden huomioiminen on muodostunut tärkeäksi kilpailueduksi, joka voi vaikuttaa yritysten maineeseen, arvostukseen ja taloudelliseen menestykseen pitkällä aikavälillä.