Tutkimus: Maailman BKT:n laskun takana on ilmastonmuutos

Markku Korhonen
| 4 min read
Ilmastonmuutos on tapetilla, kun YK:n ilmastokokous COP28 alkaa Dubaissa torstaina.
Ilmastonmuutos on tapetilla, kun YK:n ilmastokokous COP28 alkaa Dubaissa torstaina.

Maailmantalouden heikentymisen takana on ilmastonmuutos, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Ilmastonmuutos vetää maailman bruttokansantuotetta (BKT) miinukselle useilla prosenteilla, kertoo tiistaina julkaistu Delawaren yliopiston tutkimusraportti.

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä makrotaloutta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia tappiota. Se tarjoaa arvokasta tietoa vaikutuksista maailman bruttokansantuotteeseen (BKT) ja pääomavarallisuuteen.

“Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on huomattavia eroja eri alueiden ja talousalueiden välillä. Pahimmat vaikutukset ovat alhaisen tulotason maissa ja trooppisilla alueilla tulokset tukevat kiireellistä tarvetta kehittää tukea ja apua kehitysmaille haitallisten vaikutusten lieventämisessä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen lieventämiseen”, tutkimuksessa todetaan.

LueEtla: Suomen hiilineutraaliustavoite vaikea saavuttaa

Ilmastonmuutos aiheutti 6,3 prosentin tappion maailman BKT:hen


Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos on tutkimuksen mukaan jo aiheuttanut merkittävän keskimääräisen 6,3 prosentin BKT:n menetyksen vuonna 2022, kun kun otetaan huomioon välittömät, kansainväliset ja pääomatappiot.

Näiden tappioiden jakautuminen on kuitenkin hyvin epätasaista, sillä vauraammat maat kärsivät pienemmistä vahingoista tai ilmastonmuutos jopa hyödyttää niitä, kun taas eteläinen maailma kärsii ilmastonmuutoksesta eniten.

Kaakkois-Aasian ja Afrikan maat, erityisesti eteläinen Afrikka, kärsivät eniten näistä vaikutuksista, ja niiden keskimääräinen vuotuinen BKT:n menetys on keskimäärin 14,1 prosenttia, 8,1 prosenttia ja 11,2 prosenttia.

Taloudellisten ryhmien osalta kehittyneet maat kärsivät minimaalisista tappioista
ilmastonmuutoksesta, kun taas vähiten kehittyneet maat vähiten kehittyneet maat kärsivät keskimäärin 8,3 prosentin BKT-tappiosta.

Tämä pahentaa nykyistä globaalia eriarvoisuutta ja vaatii kattavia strategioita, joilla puututaan kehitysmaiden kohtuuttoman suurta taakkaa.

XTB mainosbanneri CTA

Ilmastonmuutos: Köyhät köyhtyvät rikkaita enemmän


Lisäksi analyysi paljastaa monimutkaisen ilmastonmuutoksen, talouselämän ja talouskasvun
dynamiikan ja pääomavarallisuuden välillä.

Vaikka korkean tulotason maailman ennustetaan kärsivän suhteellisen vähäisistä vaikutuksista, muualla pieni- ja keskituloiset maat kärsivät huomattavia pääomatappioita. Tämä korostaa näiden maiden kohtaamia haasteita kasvun ja kestävyyden ylläpitämisessä.

Raportti tarjoaakin juuri nyt arvokasta tietoa päättäjille ja kansainvälisille järjestöille, kun YK:n ilmastokokous COP28 on alkamassa torstaina.

Delawaren yliopiston ilmastonmuutosraportissa on yhdistetty kirjallisuutta, koneoppimisen tekniikoita ja taloudellista mallintamista. Se sanoo edistävänsä osaltaan yksityiskohtaista ymmärrystä mahdollisista taloudellisista ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.

Tutkimuksessa käytetty lähestymistavassa on myös joitakin merkittäviä rajoituksia. Ylhäältä alaspäin suuntautuva tilastollisena arviona se antaa vain vähän tietoa erityisistä kanavista, jotka johtavat ennustettuihin BKT:n ja pääoman menetyksiin.

Vaikka yksittäiset tapahtumat, kuten uutisarvoiset kuivuuskaudet ja myrskyt, ovat ravistelleet talouksia eri puolilla maailmaa, on niillä arvioiden mukaan yleensä yllättävän vähäinen vaikutus talouteen.

Lisäksi, koska ne kalibroidaan sään vaihtelun mukaan, nämä mallit eivät ota huomioon merenpinnan nousun, hitaasti etenevien luonnonympäristön muutosten tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia maakohtaisten instituutioiden seurauksina.

LueEuroopan komissio: Tutkimus kryptojen ympäristövaikutuksista

BKT-tutkimus ei kata kaikkia vaikutuksia


Suomalaisten näkökulmasta katsottuna, tutkimuksen satunnaismetsämallia käyttävä synteesi on rajoittuu käytettävissä olevien arvioiden vaihteluväliin ja vaihtoehtoiset mallin laatua koskevat päätökset voivat tuottaa erilaisia tuloksia.

Tutkimuksessa todetaan myös, että BKT on myös määritelmällisesti epätäydellinen ilmastovaikutusten mittari. Monenlaisia ilmastovaikutuksia tulee myös muiden kuin markkinakanavien kautta, kuten kuten ennenaikaisen kuolleisuuden riskin lisääntyminen ja ilmastonmuutos itsessään esimerkiksi ulkoilmatyöntekijöiden hyvinvointiin liittyen.

Lisäksi on olemassa erilaisia puuttuvia kanavia, kuten esimerkiksi seuraukset, jotka aiheutuvat ilmaston käännekohdista, tartunnanlevittäjien välittämät taudit ja ilmastonmuutos inhimillisen pääoman menetyksen vaikuttimena. Tällaisia asioita ei ole otettu tutkimuksessa huomioon, ja niitä on haastavampi määrittää.

Näihin puuttuviin tekijöihin liittyvät riskit ovat kuitenkin tärkeä poliittinen huolenaihe, tutkimuksessa todetaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Delawaren yliopiston raportin havainnot vahvistavat jo aiemmin yleisessä tiedossa olleita pointteja:

Kiireellinen tarve maailmanlaajuiseen yhteistyöhön ja yhteisiä ponnisteluja taloudellisten vaikutusten käsittelemiseksi ilmastonmuutoksen taloudellisiin seurauksiin.

Eriarvoisuus ja tappioiden jakautumisen epätasaisuus, sillä alhaisen tulotason maat kantavat suurimman taakan ja monet vauraammat maat maat jopa hyötyvät tai kärsivät merkittävästi vähemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Voidaan kuitenkin sanoa, että omasta näkökulmastaan raportti tarjoaa tarvittavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten, mikä mahdollistaa maita noudattamaan strategioita, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja edistävät kestävää ja osallistavaa kehitystä maailmanlaajuisesti.

COP28 Ilmastokokouksessa tavoitellaan samaa kuin aiemmin


YK:n ilmastokokous alkaa torstaina. Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastokokous kokoontuu tänä vuonna Dubaissa, luoden odotuksia globaalista toiminnasta ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

“Johtajien on toimittava rajoittaakseen globaalin lämpötilan nousun 1,5 asteeseen, suojellakseen ihmisiä ilmastokaaokselta ja lopettaakseen fossiilisten polttoaineiden aikakauden.”

– @antonioguterres sanoo, että johtajien on ryhdyttävä kiireellisiin #ClimateAction toimiin ja tehtävä #COP28 ilmastokonferenssiin”, YK kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Kokouksen merkittävyyttä korostaa se, että tämä on ensimmäinen kerta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen, kun arvioidaan, ovatko maat onnistuneet pitämään lämpenemisen 1,5 asteessa. Tämä tavoite on kirjattu vuoden 2015 ilmastosopimukseen, ja Dubain kokous toimii ensimmäisenä maailmanlaajuisena tilannekatsauksena, joka tunnetaan englanniksi nimellä Global Stocktake.

Kokoukselta odotetaan konkreettisia johtopäätöksiä ja toimenpiteitä, jotta Pariisin sopimuksen asettama tavoite saavutettaisiin. Yksi keskeinen kysymys on, saadaanko kokouksessa aikaan päätöksiä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tai niiden tukemisesta luopumiseksi. Tämä on erityisen kiinnostavaa, kun otetaan huomioon, että tapahtuma järjestetään öljyvarojensa ansiosta vaurastuneessa Arabiemiraateissa, ja neuvotteluja ohjaa maan valtion omistaman öljy-yhtiön johtaja.

Kokouksessa nähdään myös öljynvievämaiden järjestön OPECin paviljonki, mikä korostaa fossiilisten polttoaineiden roolia ja niiden käytön haasteita. Suomelle tämä edustaa ensimmäistä kertaa, kun sillä on oma paviljonki ilmastoneuvotteluissa, osoittaen maan sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ilmastohuippukokous käynnistyy Dubaissa torstaina 30.11. ja kestää aina 12.12.2023 asti. YK-kielellä sitä kutsutaan COP28:ksi, mikä viittaa 28. osapuolikokoukseen (Conference of the Parties). Kokous on ratkaiseva askel kohti maailmanlaajuista yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tulee asettamaan näyttämölle merkittävät päätökset, jotka vaikuttavat planeettamme tulevaisuuteen.