Inflaatio lokakuussa 2023 – laskua syyskuuhun verrattuna

Markku Korhonen
| 4 min read

Inflaatio lokakuu 2023

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli lokakuussa 4,9 %. Syyskuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 5,5 %. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta, Tilastokeskus kertoo.

Lokakuussa kuluttajahintojen kehitystä vaikuttivat merkittävästi erilaiset tekijät. Suurin nousu vuoden takaiseen verrattuna nähtiin asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hinnoissa. Toisaalta hintojen nousua hillitsi voimakkaasti sähkön, osakehuoneistojen ja omakotitalokiinteistöjen hintojen lasku.

Kuukausimuutos kuluttajahinnoissa oli 0,3 %, ja tähän vaikuttivat erityisesti asuntolainojen keskikoron nousu sekä EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hintojen kohoaminen. Näiden tekijöiden lisäksi kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 6,6 %. On huomattava, että pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hintamuutoksia, koska nämä hyödykeryhmät ovat alttiita lyhytkestoisille hintavaihteluille.

Erityinen huomio kiinnitettiin sähkön hintaindeksiin, jonka korjaus alaspäin tapahtui syyskuussa 2023. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä korjaus ei vaikuta kuluttajahintaindeksin käyttöön, sillä indeksitarkistuksissa hyödynnetään aina virallisia julkistettuja lukuja.

Keskuskauppakamari huomauttaa tiedotteessaan, että Tilastokeskuksen julkistamaa kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli 3 prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta. Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason.

”Kun korkojen nousun vaikutus putsataan pois sotkemasta inflaatiolukuja, tullaan siihen tulokseen, että Suomessa inflaatio on aika lailla tavanomaisissa lukemissa. Vaikka osa hinnoista nousee edelleen, näyttää selvältä, että nykyisessä suhdannetilanteessa hallitsemattoman inflaatiokehityksen riski on vähäinen. Siksi Suomen kannalta euroalueen keskimääräisen tilanteen mukaan viritetty rahapolitiikka on jo liiankin kireää ja olisi toivottavaa, että ohjauskorkojen alentaminen aloitettaisiin mahdollisimman pian”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.

LueSuomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.

Inflaation vuoksi yksityinen kulutus kasvoi tulojen kasvua enemmän


Inflaatio koetteli kotitalouksia, ja yksityinen kulutus kasvoi enemmän kuin kotitalouksien tulot vuonna 2022. Bruttokansantuotteen volyymi nousi 2,1 % Tilastokeskuksen tarkennettujen ennakkotietojen mukaan.

Yksityinen kulutus kasvoi huomattavasti edellisvuodesta inflaation seurauksena, ja kotitalouksien säästämisaste kääntyi negatiiviseksi.

Suomessa palkat ja palkkiot nousivat kuusi prosenttia vuonna 2022, mutta vaihtotaseen alijäämä kasvoi uuteen ennätykseen, 10 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että kansantalouden menot ylittivät tulot, ja osa kotitalouksien, yritysten ja julkisyhteisöjen yhteenlasketuista menoista rahoitettiin nettomääräisesti ulkomailta.

Yksityiseen kulutukseen käytettiin merkittävästi enemmän rahaa vuonna 2022, osittain johtuen siitä, että kulutuskorin hinta nousi poikkeuksellisen paljon edellisvuodesta. Kuluttajahintaindeksin mukaan vuoden 2022 inflaatio oli korkein 40 vuoteen. Käypähintainen yksityinen kulutus kasvoi 8 %, ja yksityisen kulutuksen volyymi oli 2 %:n kasvussa.

Vaikka palkat ja palkkiot kasvoivat 6 % vuonna 2022, kotitalouksien saamat tulot kasvoivat vähemmän kuin niiden menot, mikä johti kotitalouksien säästämisasteen muuttumiseen negatiiviseksi. Säästö saadaan laskemalla käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, kun kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin niiden kulutusmenot. Säästämisaste kuvaa kotitalouksien säästön osuutta käytettävissä olevasta tulosta.

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, 2023 lokakuu
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, 2023 lokakuu. Lähde: Tilastokeskus

Inflaation vuoksi tavaroiden ja palveluiden tase huono 2022


Energiakriisin aiheuttama energian hinnannousu johti rahamääräisen tavaratuonnin kasvuun, mikä puolestaan heikensi kauppatasetta. Myös palveluiden nettovienti heikkeni, mikä selittyi kuljetuksen ja matkailun osalta. Energian hinnannousun aiheuttaman inflaation vuoksi tavaroiden ja palveluiden tase oli ennätyksellisen alijäämäinen.

Vaihtotaseen alijäämä kasvoi uuteen ennätykseen, 10 miljardiin euroon. Kun vaihtotaseen suhteuttaa bruttokansantuotteeseen, saadaan suhdeluku, joka ottaa huomioon hintojen muutoksen. Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viimeksi alijäämäisempi vuonna 1992.

Julkisyhteisöjen ja valtion alijäämä supistui


Julkisyhteisöjen nettoluotonanto eli rahoitusasema oli vuonna 2022 alijäämäinen 2,2 miljardia euroa. Edellisen vuoden alijäämä oli suurempi, 6,8 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämän pienenemiseen vaikutti muun muassa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kasvu. Vuonna 2022 alijäämä oli suhteessa bruttokansantuotteeseen 0,8 %.

Valtionhallinnon alijäämä pieneni 4,3 miljardiin euroon edellisvuoden 8 miljardista eurosta. Paikallishallinnon (kunnat ja kuntayhtymät jne.) alijäämä pysyi lähes ennallaan, noin 750 miljoonaa euroa. Paikallishallinnon ennakollisissa tiedoissa on kuitenkin tavanomaista enemmän epävarmuutta, johtuen lähdeaineistossa havaituista epäjohdonmukaisuuksista.
Kansantalouden tilinpidossa menot ja tulot kohdistetaan (suoriteperusteisesti) sille vuodelle, kun ne käytetään.

Valtionhallinnon maksuperusteista aineistoa käsiteltäessä tehtiin vuonna 2022 poikkeuksellisen suuri ajoituskorjaus. Tässä korjauksessa kaksi miljardia euroa, jotka maksettiin hyvinvointialueille vuonna 2022, siirrettiin tilastovuodelle 2023. Ajoituskorjaus koskee valtionhallinnon kahden miljardin euron tulonsiirtoa hyvinvointialueille. Se kirjataan valtionhallinnon menoksi ja hyvinvointialueiden tuloksi tilastovuodelle 2023. Tämä ajoituskorjaus koskee julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja eikä vaikuta nettoluotonantoon julkisyhteisöjen tasolla.

Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi noin 2,5 miljardiin euroon, ja tähän lukuun ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen yli 400 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikutti parantunut työllisyys.

LueSuomen Pankki: Talouden toipuminen viivästyy

Suomen BKT tarkentui helmikuun luvuista


BKT:n tarkentuminen 2,1 %:iin (helmikuussa 2,0) johtuu suurelta osin arvonlisäveron lähdetietojen tarkentumisesta ylöspäin. Maaliskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti. Tietojen tarkentuminen on erityisen näkyvää julkisen talouden ja ulkomaisten osalta verrattuna helmikuuhun.

Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2,4 % 2023


Lokakuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli  Tilastokeskuksen mukaan 2,4 %, kun taas kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI-KiVe) vuosimuutos oli 2,5 %. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten yhteisvaikutus kuluttajahintoihin oli siten -0,1 prosenttiyksikköä. Lokakuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli 0,2 %, ja kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin muutos oli myös 0,2 %.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin mittaa markkinainflaatiota, eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista.

Veromuutosten hintavaikutus saadaan selvittämällä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehityksen vertailulla.