Kaasuputki vaurioitui Itämerellä – Miten se vaikuttaa Suomeen?

Markku Korhonen
| 5 min read

Kaasuputki itämeri balticconnector

Suomen ja Viron välinen kaasuputki Balticconnector vaurioitui viikonloppuna. Varmuutta kaasuputken rikkoontumisen syystä ei vielä ole, mutta teoretisointi asian ympärillä käy kiivaana, ja syyttävä sormi osoittaa lähinnä itään: Venäjä on tällä hetkellä yleisen mielipiteen mukaan syyllinen tapahtuneeseen.

Kaasuputken vuoto huomattiin yöllä 8. lokakuuta. Putken korjaustöiden kestosta ei myöskään ole vielä tarkkaa arviota, mutta Suomen valtion omistama kaasuputkiyhtiö Gasgrid Finland on kuitenkin ilmoittanut korjaavansa kaasuputken.

Venäläinen rahtialus pysytteli kaasuputken lähellä


Marine Traffic -palvelu havaitsi Helsingin Sanomien mukaan venäläisen rahtialuksen nimeltä SVG Flot, joka pysyi keskellä Suomenlahtea viime viikonvaihteessa samalla alueella, jossa Balticconnector-kaasuputki oli rikkoutunut samana aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että alus oli alueella, jossa kaasuputki vaurioitui.

Kyseinen palvelu seurasi aluksen sijaintia perjantai-illasta kello 20:sta sunnuntai-iltaan kello 23:een. Alus pysytteli sijainnissa, joka oli hieman itämpänä rikkoutuneesta kaasuputkesta.

Samaan aikaan norjalainen tutkimuslaitos Norsar huomasi Suomenlahdella “todennäköisen räjähdyksen”. Seismisiä aaltoja havaittiin varhain sunnuntaiaamuna kello 1.20 Suomen aikaa.

Norsar paikansi mahdollisen räjähdyksen noin 20 kilometrin pohjoiseen Paldiskin kaupungista, joka sijaitsee Viron luoteisrannikolla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että Marine Traffic ei välttämättä havaitse kaikkia aluksia, koska laivat voivat sulkea AIS-lähettimensä, jolloin niitä ei rekisteröidä palvelun avulla.

Vaikuttaako kaasuputken vaurioituminen sähkön hintaan?


Iltalehden haastatteleman kaasuputkiyhtiön Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan kaasuputken vaurioituminen ei näy sähkön hinnassa välttämättä mitenkään.

– Yleiskuva on, että sähköntuotannon ja energiajärjestelmän tilanne Suomessa on hyvin vakaa normaaleissa olosuhteissa tulevana talvena. Se on erinomaista yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta. Mutta niin kuin olemme viime päivinä kommentoineet, on tärkeää, että toimijat varautuvat omiin tarpeisiinsa talven varalle, Sipilä sanoo Iltalehdelle.

Gasgrid on kertonut Ylelle, että putken voi korjata kuntoon. Yhtiö vastaa Suomen kaasunsiirrosta ja siirtoinfrastruktuurin ylläpitämisestä.

Gasgridillä on arvioitu korjaustöiden vievän pikemmin kuukausia kuin viikkoja tai päiviä.

Miten kaasuputken mahdollinen sabotointi vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen?

Venäjän talouden asiantuntija ja kansainvälisen toiminnan professori Kari Liuhto Turun yliopistosta sanoo Ylelle, että tulevaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää tehostaa valvontaa Suomen kriittisen infrastruktuurin suhteen. Hän mainitsee esimerkkeinä sähkökaapelit Ruotsin ja Suomen välillä sekä ydinvoimaloiden ympäristön.

Liuhto viittaa myös siihen, että joissain muissa maissa on otettu käyttöön rajoituksia tai suojatoimia kriittisen infrastruktuurin ympärillä, kuten Puola kielsi nesteytetyn maakaasun terminaalin ympäristössä liikkumisen. Tämä osoittaa, että muualla maailmassa on jo otettu huomioon mahdollisia yllättäviä tapahtumia.

Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen tuo esiin, että Itämerelle tai Suomen talousvyöhykkeelle ei voida asettaa yleisiä kulkurajoituksia, mutta tulevaisuudessa olisi mahdollista harkita ankkurointitoimien tarkempaa valvontaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että rantavaltioilla ei ole oikeudellista valtaa määrätä laivoille ankkurointirajoituksia talousvyöhykkeellä.

Savolainen ei usko, että kaikki merenpohjassa olevat kaapelit olisivat suojattavissa, mutta sen sijaan hän painottaa tarvetta lisätä mahdollisuuksia kiinni jäämisen todennäköisyyteen, kun rikkomuksia tapahtuu.

Kaasuputken suojakuori on vaurioitunut


Viron merivoimien komentaja Jüri Saska kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa, että kaasuputken betoninen suojakuori on vaurioitunut tai repeytynyt irti, ja kaasuputki on siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan. Lisäksi vauriot näyttävät olevan yksipuolisia.

Hän kuvasi tilannetta vertauskuvallisesti sanoen, että kaasuputkea on ikään kuin vedetty tai revitty yhdeltä puolelta, kuten jos kasteluletku jäisi jalkojen alle ja sitä raahattaisiin perässä.

Hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuuksien ja resilienssin verkoston johtaja Jukka Savolainen pitää tätä tietoa merkittävänä lisänä verrattuna aiempaan keskusteluun, jossa oli keskitytty pelkästään kaasuputken fyysiseen vaurioon.

Savolaisen mukaan, jos kaasuputki on liikkunut ja siinä on osittainen vaurio, voisi olla kyse monimutkaisemmasta tapahtumien sarjasta. Hän esitti, että suurehko alus oli ankkuroituna, ja voimakas myrskytuuli oli painanut alusta eteenpäin, jolloin ankkuri olisi voinut lähteä liikkeelle. Savolainen jakoi näkemyksensä Ylen aamussa.

Savolaisen mielestä on vaikeaa selvittää, oliko kyseessä onnettomuus vai tahallinen teko. Hän vertasi tilannetta omaan kokemukseensa Suomenlahdella ankkuroimisesta ja mainitsi, että jos ankkuriketju on liian lyhyt, se voi luistaa, ja lyhyellä ketjulla ankkuri saattaisi jopa nousta kaasuputken yli. Kuitenkin tämä riippuu ankkurin koosta ja muista tekijöistä.

Viron puolustusministerin Hanno Pevkurin mukaan on liian aikaista sanoa, mikä tai kuka aiheutti vauriot Balticconnector-kaasuputkelle ja Elisan varatietoliikennekaapelille sunnuntaiyönä. Hän korosti, että voimakas myrsky vallitsi tuolloin, ja kaikki skenaariot ovat mahdollisia. Hän ei sulkenut pois sabotaasin mahdollisuutta, mutta totesi myös, että tavallinen onnettomuus ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Pääministeri Petteri Orpo kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että Suomenlahden kaasuputken vaurio ei ole voinut syntyä putken tavanomaisen käytön seurauksena.

Mikä on Balticconnector-kaasuputki?


Balticconnector on kaasuputki, joka yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkot toisiinsa, kulkeen Suomenlahden ali Inkoon ja Viron Paldiskin välillä. Tätä putkea pitkin on pystytty siirtämään päivittäin 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua.

Putken rakentaminen maksoi 250 miljoonaa euroa, ja Euroopan komissio myönsi siihen 187,5 miljoonan euron rahoituksen Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta. Tämä EU-rahoitus kattoi 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi Suomen hallitus myönsi hankkeelle 28 miljoonaa euroa.

Balticconnectorin rakentamisesta vastasivat Wikipedian mukaan yhteistyössä suomalainen Baltic Connector ja virolainen Elering. Kaasuputki koostuu kolmesta osuudesta: 22 kilometriä Suomen maaperällä, 80 kilometriä merenpohjassa ja 50 kilometriä Viron maaperällä.

Putki on valmistettu 15,9 millimetrin paksuisesta hiiliteräksestä, ja sen sisäpuolinen halkaisija on 500 millimetriä. Sisäpuolelta se on maalattu ja ulkopuolelta päällystetty polyeteenillä. Lisäksi putken ympärillä on suojaava betonivaippa, ja kriittisillä alueilla se on suojattu vielä metrin paksuisella kivikerroksella.

Suomen maakaasunkäyttö perustui Venäjältä tulevaan putkikaasun tuontiin yli 40 vuoden ajan. Kaasumarkkinoiden avaamisen myötä maakaasua on mahdollista tuoda Suomen markkinalle myös Baltiasta. Kilpailun avaaminen ajoitettiin vuoteen 2020, koska silloin Balticconnector-kaasuputkiyhteys Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin otettiin käyttöön.  Balticconnector-kaasuputki otettiin käyttöön joulukuussa 2019.

Itämeren kaasuputken vaurioituminen tiivistettynä

  • Balticconnector-kaasuputki, joka yhdistää Suomen ja Viron, havaittiin vuotavan sunnuntaiyönä 8. lokakuuta. Samana yönä ilmeni myös, että merenalainen tietoliikennekaapeli on katkennut.
  • Valtionjohto ja viranomaiset ilmoittivat tiistaina, että sekä putkea että kaapelia on todennäköisesti tahallisesti vahingoitettu.
  • Keskusrikospoliisi on aloittanut tutkinnan asiassa, joka luokitellaan törkeäksi tuhotyöksi.
  • Kaasuputken vaurio tapahtui Suomen talousalueella, kun taas merikaapelin vaurioituminen tapahtui Viron talousalueella.
  • Viranomaisten mukaan ei ole merkkejä räjähdyksestä.
  • Kaasuputkiyhtiö Gasgrid on ilmoittanut korjaavansa putken.