Synkkä lokakuu – Konkurssit vireille 296 yrityksessä

Markku Korhonen
| 5 min read

Konkurssit

Vuoden 2023 konkurssit saivat taas lokakuussa jatkoa, kun Tilastokeskus julkaisi tuoreimmat vireille laitetut konkurssit.

Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2023 pantiin vireille 269 konkurssia, mikä on 53 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 164, mikä on 300 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa.

Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssien määrä oli 20 % suurempi kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona.

“Konkursseja jälleen lokakuussa tuntuvasti vuodentakaista enemmän. Vuosisumma 3180, mikä oli viimeksi yhtä korkea keväällä 2014. Henkilöstön määrällä mitattuna tilanne vähän parempi, mutta suunta sama”, kirjoitti Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala viestipalvelu X:ssä.

Lokakuussa 2023 eniten konkursseja laitettiin vireille rakentamisen ja muiden palveluiden toimialoilla. Muiden palveluiden toimialalla pantiin vireille 89 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 64 konkurssia.

Lokakuussa 2023 vireille pantujen konkurssien liukuva vuosimuutos oli 20 %. Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä on ollut 20 % enemmän kuin ajanjaksoa edeltäneen 12 kuukauden aikana.

Lokakuussa konkurssiin haetuista yrityksistä 234 oli osakeyhtiöitä, 26 luonnollisia henkilöitä ja 5 avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä. Loput 4 konkurssihakemusta kohdistuivat muille oikeudellisille muodoille kuten asunto-osakeyhtiöille ja osuuskunnille.

Konkurssit tulivat eniten vastaan yrityksille, jotka olivat muiden palveluiden toimialalla, yhteensä 89 yritystä, joissa oli 385 henkilötyövuotta. Rakentamisen alalta konkurssiin haettiin 64 yritystä ja näissä konkurssiuhan alla oli 272 henkilötyövuotta.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

LueEuroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee

Syksy jatkuu synkkänä, mutta pientä valoa näkyvissä


Syyskuussa Tilastokeskus kertoi, että vireille pantujen konkurssien määrä oli kasvanut edellisen 12 kuukauden aikana 22 % vuotta aiemmasta. Näin ollen edeltävien kahdentoista kuukauden konkurssien määrä on prosentuaalisesti pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä.

”Konkurssiin haettujen yritysten määrä on kasvanut 12 kuukauden aikana samalle tasolle kuin eurokriisin aikaan 2013–2014, mutta ei kuitenkaan yhtä suureksi kuin finanssikriisissä 2009”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö sanoi tiedotteessa syyskuussa.

”Nämä teollisuusyritykset ovat olleet kohtalaisen merkittäviä työllistäjiä, sillä niissä henkilötyövuosien määrä oli elokuussa 346. Vielä tätäkin enemmän työpaikkoja oli konkurssiin haetuissa rakennusalan yrityksiä, yhteensä 400”, Veistämö sanoi tuolloin.

Muiden palveluiden toimialalta konkurssiuhan alle päätyi 228 henkilötyövuotta.

”Jos tämänhetkistä tilannetta verrataan eurokriisiin, jolloin konkursseja oli yhtä paljon kuin nyt, erityisesti matkailu- ja ravitsemisalalla konkurssit ovat lisääntyneet selvästi. Vuodentakaiseen verrattuna merkille pantavaa on etenkin rakennusalan yritysten konkurssien määrän kasvu”, Veistämö totesi.

Konkurssit vaivana myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla


Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Suomessa konkurssit tulivat vastaan yhteensä 1 325 yritykselle, kertoi Aamulehti heinäkuussa.

Viime vuonna vastaavalla tarkastelujaksolla tammi–kesäkuussa meni nurin 1092 yritystä. Konkurssiin menneiden yritysten lukumäärä on 21,3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Alkuvuonna Suomessa on pantu vireille eniten konkursseja kymmeneen vuoteen. Vuonna 2014 konkursseja pantiin vireille 1414 kappaletta.

Tilastokeskus kertoo, että konkurssiin on hakenut eniten rakennusalan yrityksiä ja toiseksi eniten kaupan alan yrityksiä.

Konkurssien määrä ei ole kasvussa ainoastaan Suomessa. Konkurssien määrä EU-maissa oli viime vuoden lopussa korkein sitten vuoden 2015, eikä konkurssien määrän kasvulle ei ole näkymässä loppua. Euroopan komission ylläpitämän Eurostatin mukaan konkurssien määrä EU-maissa kasvoi viime vuoden lopusta 2,8 prosenttia tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle.

LueSuomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.

Mitä tarkoittaa, kun tekee konkurssin?


Kon­kurs­si on termi me­net­te­lylle, jos­sa ve­lal­li­sen koko omai­suus käy­te­tään yh­del­lä ker­taa hä­nen vel­ko­jen­sa mak­suk­si suh­teel­li­ses­ti kun­kin ve­lan suu­ruu­den mu­kaan.

Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla yrityksen lisäksi myös luonnollinen henkilö, kuolinpesä, tai muu yhteisö.

Konkurssiin asettamista voi hakea niin velallinen itse kuin velkojakin. Konkurssihakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu.

Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä, mikäli konkurssihakemus hyväksytään. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkursseihin perehtynyt asianajaja, joka ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja aloittaa velkojen selvittelyn.

Asianajajan – tai muun konkurssipesän hoitajan – on tehtävä luettelo velallisen varoista ja veloista, eli niin sanottu pesäluettelo. Tämän lisäksi tehdään kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Lopulta velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi.

Jos konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jaettavaa, määrää pesänhoitaja päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Tätä toimintaa, eli saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Mikäli velkoja ei ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen.

Konkurssipesän hoitajan tehtävänä on myös selvittää mahdolliset epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan viedä myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille.

Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäävät liian pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Raukeaminen tarkoittaa konkurssimenettelyn oikeusvaikutusten lakkaamista ja mahdollistaa pesän varojen ulosmittauksen.

Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä. Tällainen toimenpide voi tulla kyseeseen, mikäli konkurssipesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.

Velallinen ei kuitenkaan vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella, mikäli se jatkaa toimintaa. Yleisesti ottaen konkurssiin asetettu yritys kuitenkin lakkaa olemasta konkurssin tekemisen jälkeen.

Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Tässä konkurssiasiamiehen apuna voi toimia konkurssiasiain neuvottelukunta. Sen antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän konkurssipesän hoitotavan kehittämisessä.