Tutkimus: KYC ei ole suomalaisyrityksille järin tuttu

Markku Korhonen
| 3 min read

KYC

Suomalaisyrityksille KYC (Know Your Customer) eli asiakkaan tunteminen aiheuttaa vaikeuksia. Yritykset kamppailevatkin kovin asiakkaan tuntemisen velvoitteiden noudattamisessa, sellviää tuoreesta tutkimuksesta.

Visma Solutionsin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pk-yritysten toimintaa rahanpesulain velvoitteiden noudattamisessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tutkimus antoi arvokasta tietoa yritysten haasteista, ja tulokset ovat paljastavia.

Suomalaisyritykset kohtaavat merkittäviä vaikeuksia ymmärtää, miten asiakkaan tuntemisen (KYC, Know Your Customer) velvoitteita tulisi toteuttaa Suomen rahanpesulain puitteissa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Kyseisen tutkimuksen mukaan vain alle puolet yrityksistä täyttää nämä velvoitteet asianmukaisesti, ja haasteina mainitaan tiedon puute sekä lain noudattamisen aiheuttamat lisäkustannukset.

LueSynkkä lokakuu – Konkurssit vireille 296 yrityksessä

SKILLING mainosbanneri CTA

Asiakkaan tunteminen ja Suomen rahanpesulaki


Asiakkaan tunteminen on keskeinen osa rahanpesun torjuntaa, ja se liittyy tiiviisti Suomen rahanpesulainsäädäntöön. Rahanpesun estäminen on paitsi kansallinen myös kansainvälinen prioriteetti, ja yritykset ovat velvoitettuja tuntemaan asiakkaansa paremmin (KYC) varmistaakseen, ettei niiden palveluja käytetä laittomiin tarkoituksiin, kuten rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen.

Suomen rahanpesulaki on osa kansainvälistä pyrkimystä torjua rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Tämän lainsäädännön tarkoituksena on estää taloudellista rikollisuutta ja varmistaa, ettei rahoitusjärjestelmää käytetä laittomiin tarkoituksiin. Suomen rahanpesulaki perustuu Euroopan unionin direktiiveihin ja vastaa kansainvälisiä suosituksia.

Lain keskeisiin piirteisiin kuuluu vaatimus asiakkaan tuntemisesta (KYC), mikä edellyttää rahoituslaitoksia ja muita liiketoimijoita tuntemaan asiakkaansa riittävästi. Tämä sisältää asiakkaan henkilöllisyyden varmistamisen ja asianmukaisen dokumentoinnin. Lisäksi laki velvoittaa ilmoittamaan viranomaisille epäilyttävistä rahanpesutapauksista tai mahdollisesta terrorismin rahoittamisesta.

Rahanpesulaki kannustaa riskiperusteiseen lähestymistapaan, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden kohdentaa toimintansa tehokkaammin korkeamman riskin asiakkaisiin ja liiketoimiin. Laki sisältää myös seuraamuksia niille liiketoimijoille, jotka eivät noudata sen määräyksiä, kuten sakkoja.

Kansainvälinen yhteistyö on olennainen osa Suomen rahanpesulakia. Se perustuu laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa, mukaan lukien tiedonvaihto ja yhteistyö muiden maiden viranomaisten kanssa.

Yritysten ja rahoituslaitosten on tärkeää noudattaa rahanpesulakia tarkasti. Tämä auttaa varmistamaan taloudellisen järjestelmän eheyden ja ehkäisemään laittomien varojen liikkumista. Lisäksi laki edistää luottamusta rahoitusjärjestelmään ja auttaa suojelemaan liiketoimintaa taloudellisilta riskeiltä.

Rahanpesulainsäädäntö on kokenut ajan myötä tarkennuksia, ja sen noudattamiseksi yrityksiltä vaaditaan konkreettisia toimia. Tämä koskee paitsi perinteisiä rahoitusalan toimijoita myös muita yrityksiä, jotka käsittelevät toisten taloutta, kuten tilitoimistoja, kiinteistönvälittäjiä ja asianajotoimistoja.

LueTässäkö ovat parhaat kasvuyritykset Suomessa 2023?

Valtaosa yrityksistä täyttää vain osan rahanpesulain velvoitteista


Valtaosa yrityksistä täyttää vain osan rahanpesulain velvoitteista. Erityisesti KYC-velvoitteiden noudattamisessa on havaittu merkittäviä puutteita. Vaikka asiakkaiden tunnistaminen ja henkilöllisyyden varmistaminen hoidetaan hyvin, muut velvoitteet, kuten asiakkaan KYC-tietojen asianmukainen säilyttäminen, henkilöstön kouluttaminen ja lain vaatimat tarkistukset, jäävät usein vajaiksi.

Finanssialan yritykset hoitavat KYC-velvoitteita keskimääräistä paremmin, kun taas lakitoimistot näyttävät pitävän rahanpesulain noudattamista vähemmän tärkeänä. Tutkimus paljasti myös, että monissa yrityksissä on tiedostettu, että parannettavaa olisi.

Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä edustava Finanssiala ry huomauttaa, että Suomen lain mukaan pankkien on noudatettava asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia standardeja, mikä tarkoittaa, että pankkien on tunnistettava ja tunnettava asiakkaansa.

Asiakkaan henkilötietojen lisäksi pankilla on oltava riittävät tiedot asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta asemasta, pankkitoimintatavoista ja palvelujen käyttötarkoituksesta. Käytännössä pankkien on tarkistettava asiakkaidensa henkilöllisyys virallisesta henkilöllisyystodistuksesta ja selvitettävä, millaisia palveluja asiakas tarvitsee. Lisäksi laki velvoittaa pankkeja kysymään, mistä saapuva raha on peräisin ja mitä rahaa aiotaan käyttää.

Saadakseen selville saapuvien rahojen alkuperän pankki voi pyytää asiakkaalta kirjallisen selvityksen lisäksi myös asiakirjat, jotka todistavat liiketoimintaa, rekisteröintiä tai muita todisteita (esim. kauppakirja tai referenssikirje toiselta pankilta), jotka voivat auttaa pankkia tarkistamaan rahojen alkuperän mihin tarkoitukseen varoja käytetään.
Pankille annettuja tietoja tai asiakirjoja käsitellään luottamuksellisesti Suomen pankkisalaisuutta koskevien ohjeiden mukaisesti.

KYC ei onnistu, koska ei ole ymmärrystä


Yksi suurimmista esteistä lain noudattamiselle on ymmärryksen puute. Monissa yrityksissä vallitsee virheellisiä käsityksiä KYC-velvoitteiden suhteen. Esimerkiksi jotkut uskovat virheellisesti, etteivät omat asiakkaat ole riskiasiakkaita, ja että asiakkaan henkilökohtainen tunteminen täyttää kaikki rahanpesulain vaatimukset.

Lisäksi tutkimukseen osallistuneista yrityksistä lähes 61 % kokee, että rahanpesulain noudattaminen aiheuttaa heille lisäkustannuksia. Velvoitteiden täyttämistä pidetään hankalana ja aikaa vievänä prosessina, mikä aiheuttaa stressiä ja ylimääräistä työtä. Tutkimus osoittaa myös, että automaation puute KYC-velvoitteiden hoidossa on osasyynä näihin haasteisiin.

Visma Solutionsin tutkimuksen mukaan yrityksille tarvitaan lisää tukea ja koulutusta rahanpesulain noudattamiseksi. Lisäksi automaation käyttöönotto KYC-velvoitteiden hoidossa voisi merkittävästi helpottaa prosessia ja vähentää ylimääräisiä kustannuksia. Sääntelijöiden tulisi harkita selkeyttävien ohjeistusten tarjoamista, jotta yritykset voivat paremmin täyttää velvoitteensa tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhteistyö yritysten, sääntelijöiden ja asiantuntijoiden välillä on avainasemassa, kun rakennetaan kestävää ja tehokasta rahanpesun torjuntaa.

Mikä on KYC?


KYC tulee sanoista “Know Your Customer”, suomeksi “Tunne asiakkaasi”. KYC on prosessi, joka liittyy asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen liiketoiminnassa. Tämä prosessi on erityisen tärkeä rahoituslaitoksille ja muille taloudellisia palveluita tarjoaville yrityksille, joiden on noudatettava tiettyjä säännöksiä ja velvoitteita.

KYC-prosessin tarkoituksena on kerätä ja varmistaa riittävästi tietoa asiakkaasta. Näihin tietoihin voi kuulua asiakkaan henkilöllisyys, osoite, taloudellinen tilanne ja liiketoiminnan luonne. Tämän avulla yritys pystyy varmistamaan, että se tuntee asiakkaansa ja pystyy havaitsemaan epäilyttäviä tai laittomia toimia, kuten rahanpesu tai terrorismin rahoittaminen.

KYC-prosessi auttaa yrityksiä noudattamaan rahanpesun vastaisia lakeja ja muita säännöksiä sekä suojelemaan itseään mahdollisilta taloudellisilta riskeiltä. Se on myös osa laajempaa ponnistelua edistää turvallista ja vastuullista liiketoimintaa.