Etla: Suomen hiilineutraaliustavoite vaikea saavuttaa

Markku Korhonen
| 4 min read

Suomen hiilineutraaliustavoite

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sanoo, että Suomen hiilineutraaliustavoite voi tällä menolla jäädä saavuttamatta.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskevat Etlan julkaiseman ennusteen perusteella noin neljä prosenttia vuosittain keskipitkällä aikavälillä. Tämä aleneminen on seurausta maankäyttösektorin hiilinielujen supistumisesta vuosikymmenen aikana.

Vaikka päästöt ovat vähentyneet, Suomen nettopäästöt eivät ole pienentyneet, ja Suomen hiilineutraaliustavoite vaikuttaa olevan vaikea saavuttaa. Tulevaisuudessa tarvitaankin edelleen toimia fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi, tuotantoteknologian muuttamiseksi vähäpäästöisemmäksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi.

Etlan tänään julkaiseman päästöennusteen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljä prosenttia vuosina 2023–2027. Vuonna 2020 päästöt laskivat yli yhdeksän prosenttia, pääasiassa pandemian aiheuttaman liikenteen ja energiantuotannon vähenemisen vuoksi. Vaikka talous elpyi vuonna 2021, päästöt pysyivät vuoden 2020 tasolla, ja viime vuonna ne laskivat yli neljä prosenttia.

LueEuroopan komissio: Tutkimus kryptojen ympäristövaikutuksista

Suomen hiilineutraaliustavoite on kirjattu ilmastolakiin


Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila selventää, että kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät tiettyihin toimialoihin ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Päästöjen kokonaisvähentämisen kannalta on siis tärkeää keskittyä näiden alojen kehittämiseen. Hän mainitsee myös, että kuluvana vuonna päästöttömän sähkön tuotanto on kasvanut merkittävästi, mikä on vaikuttanut positiivisesti päästöjen kehitykseen.

Ilmastolakiin kirjattu tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää paitsi tuotannollisten toimintojen päästöjen vähentämistä myös maankäyttösektorin päästötaseen tarkastelua. Maankäyttösektoriin kuuluvat erilaiset alueet ja puutuotteet, ja sen hiilinielu on selvästi pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka metsät ovat edelleen päästönielu, niiden rooli on vähentynyt, erityisesti metsien hakkuumäärien vaikutuksesta. Viljelysmaista puolestaan vapautuu huomattava määrä kasvihuonekaasupäästöjä.

Vaikka teollisuuden päästöt ovat vähentyneet tasaisesti, Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Kaitilan mukaan nettopäästöt on saatava nollaan vuoteen 2035 mennessä, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite saavutettaisiin. Nykyisillä trendeillä tämä näyttää kuitenkin vaikealta. Hän kuitenkin mainitsee myös positiivisia merkkejä, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen liikenteessä ja tehdasteollisuuden osallistumisen päästökauppaan. Yrityksiä kannustetaan investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan, ja päästökauppa laajenee liikenteeseen Etlan ennustejakson lopussa vuonna 2027.

Etlan päästöennuste tarkastelee Suomen päästöjen kehitystä viideksi vuodeksi eteenpäin. Ennuste perustuu toimialojen tuotantoennusteeseen ja kotitalouksien kulutusennusteeseen, sekä teknologian kehityksen arviointiin. Vaikka nykytrendit saattavat vaikeuttaa hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, on tärkeää huomata, että myös positiivisia kehityssuuntia on näkyvissä, ja toimialojen ja teknologisten muutosten avulla voidaan edelleen edistää kestävää kehitystä.

Suomen hiilineutraaliustavoite ennuste
Suomen hiilineutraaliustavoite voi jäädä saavuttamatta. Kuvan lähde: Etla

Tällainen on Suomen hiilineutraaliustavoite


Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään Suomen toimenpiteitä EU:n vuoden 2030 ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi ja ilmastolain asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Strategiassa ennustetaan, että uusiutuvan energian osuus ylittää EU:n asettaman 55 prosentin vähimmäisosuuden vuonna 2030. Sen sijaan skenaariolaskelmien perusteella Suomen odotetaan ylittävän 55-valmiuspaketin ohjeellisen energian loppukulutuksen enimmäismäärän vuoteen 2030 mennessä.

Suomen hiilineutraaliustavoite -strategian keskiössä on vihreä siirtymä ja irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta, mikä nousi keskeiseksi keväällä 2022. Lämmöntuotannossa korostetaan erityisesti polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa. Sähköistyminen ja järjestelmäintegraation hyödyntäminen ovat keskeisiä erityisesti aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on haasteellista. Lisäksi strategiaan sisältyy kansallinen vetystrategia, joka tukee vetytaloutta ja sähköpolttoaineita asettamalla määrällisiä tavoitteita vedyn elektrolyysikapasiteetille.

Päästökauppajärjestelmä ja ennustettava ilmasto- ja energiapolitiikka ovat strategian keskeisiä ohjauskeinoja. Strategiassa linjatut toimenpiteet parantavat yritysten mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteisiä investointeja kehittyneeseen puhtaaseen teknologiaan. Valmistelun aikana on suoritettu vaikutusarvioita politiikkatoimen kokonaisuudesta, ottaen huomioon ympäristö-, sukupuoli-, kansantalous-, valtiontalous- sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen ja kiireellinen globaali haaste, joka vaatii välittömiä toimia kaikilta yhteiskuntakerroksilta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen nykytilaa ja päästötavoitteiden merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Video: Nihar Neelakanti, lohkoketjupohjainen päästöseuranta

XTB mainosbanneri CTA

Ilmastonmuutos ja Suomen hiilineutraaliustavoite


Ilmastonmuutos viittaa pitkäaikaiseen ilmaston muutokseen, erityisesti keskimääräisten lämpötilojen nousuun maapallolla. Tämä muutos on seurausta ihmisen toiminnasta, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä, metsien hävittämisestä ja teollisista prosesseista, jotka vapauttavat ilmakehään kasvihuonekaasuja. Näiden kaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa lämpötilojen nousuun, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen ja muiden ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten voimistumiseen.

Ilmastonmuutoksen torjunta on noussut keskeiseksi tavoitteeksi monille maille ja järjestöille. Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on merkittävä askel kohti globaalia sitoutumista ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahden asteen Celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tähän liittyy olennaisena myös Suomen hiilineutraaliustavoite.

Päästötavoitteet ja niiden merkitys


Päästötavoitteet ovat keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Myös Suomen hiilineutraaliustavoite on sidottu päästötavoitteisiin.

Ne asettavat konkreettiset rajat kasvihuonekaasupäästöille ja ohjaavat toimia kohti kestävämpää tulevaisuutta. Monet maat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään tietyn ajanjakson aikana ja investoimaan uusiutuviin energialähteisiin vähentääkseen riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.

Päästötavoitteet voivat kattaa erilaisia aloja, kuten energiantuotanto, liikenne, teollisuus ja maatalous. Esimerkiksi lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Liikenteessä puolestaan satsaaminen sähköautoihin ja joukkoliikenteeseen voi olla avainasemassa päästöjen vähentämisessä.

Ilmastouutisoinnin termit: Lyhyt sanasto

  • Kasvihuonekaasut: Ilmakehässä olevia kaasuja, kuten hiilidioksidi ja metaani, jotka ansaitsevat nimensä niiden kyvystä ansaita auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää.
  • Hiilijalanjälki: Mittari, joka kuvaa yksilön, yrityksen tai tuotteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, yleensä mitattuna hiilidioksidiekvivalentteina.
  • Pariisin Ilmastosopimus: Vuonna 2015 solmittu kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden celsiusasteen esiteolliseen aikaan verrattuna.
  • Uusiutuva Energia: Energianlähde, joka uusiutuu luonnossa, kuten aurinko- ja tuulivoima sekä vesivoima. Eroaa fossiilisista polttoaineista, jotka ovat rajallisia ja vapauttavat paljon kasvihuonekaasuja.
  • Ilmaston sopeutuminen: Toimenpiteet ja strategiat, jotka auttavat yhteiskuntia sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin, kuten äärimmäiseen sääilmiöön ja merenpinnan nousuun.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuus


Vaikka edistystä on tapahtunut, ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä paljon tehtävää. Yksi keskeinen haaste on saada kaikki maat sitoutumaan ja toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Tämä vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä ponnisteluja, sillä ilmastonmuutos ei tunne valtiorajoja.

Lisäksi on tärkeää lisätä tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja kannustaa yksilöitä, yrityksiä ja hallituksia ottamaan vastuullisia päätöksiä. Ilmastouutisoinnissa käytettyjen termien ymmärtäminen on avainasemassa, kun pyritään saamaan laajaa yleisöä mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ilmastonmuutos ja päästötavoitteet ovat keskeisiä aiheita, kun pyrimme luomaan kestävämpää tulevaisuutta planeetallemme. Ponnistelut ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole vain hallitusten vastuulla, vaan ne vaativat laajaa osallistumista ja yhteistyötä kaikilta.