Yli 80 %:a huolissaan – Suomen talous askarruttaa kansaa

Markku Korhonen
| 3 min read

Suomen talous

Kansalaisia huolestuttaa Suomen talous, selviää valtioneuvoston tuoreesta kyselystä.

Viimeisimmässä valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyssä kävi ilmi, että suurin osa suomalaisista on vähintään jossain määrin huolissaan maan julkisen talouden nykytilasta. Kysely, jonka aineisto kerättiin huhtikuun 24. ja 29. päivien välisenä aikana eli pian hallituksen kehysriihen jälkeen, paljasti, että yli 80 prosenttia vastaajista tuntee huolta valtiontalouden kestävyydestä.

Lisäksi noin kaksi kolmasosaa vastaajista on huolissaan Suomen talouden verkkaisesta kasvusta. Sama määrä ihmisiä pitää myös sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua huolestuttavana asiana. Yli puolet vastanneista ilmaisi myös huolensa siitä, että Suomi saattaa joutua tilanteeseen, jossa EU joutuu antamaan maalle suosituksia talouden korjaamiseksi.

SKILLING mainosbanneri CTA

Suomen talous huolettaa monin eri tavoin


Kyselyn tulokset osoittavat, että huoli julkisen talouden tilasta on laajalle levinnyt kaikkien väestöryhmien keskuudessa. Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen kommentoi, että vaikka huoli on yleinen, näkemykset siitä, miten taloudellisia toimia tulisi suunnata, vaihtelevat ryhmien välillä.

”Huoli julkisen talouden kestävyydestä on selvästi jaettu kaikissa väestöryhmissä. Näkemykset taloustoimien keinoista kuitenkin eroavat. Esimerkiksi nuoret, naiset ja pienituloiset vastaajat suhtautuvat selvästi muita useammin kielteisesti väitteeseen, että valtionvelan pienentäminen on tärkeää etujen ja hyvinvoinnin leikkauksista riippumatta”, sanoo johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinenvaltioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Kansalaispulssin tulokset siitä, miltä Suomen talous näyttää ihmisten mielestä, on varsin hyvin linjassa aiempien tilastojen kanssa.

Tilastokeskuksen huhti-toukokuun vaihteessa julkaiseman raportin mukaan suomalaisten kuluttajien usko maan talouteen on laskenut merkittävästi. Huhtikuussa 2024 kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku tipahti -12,6 pisteeseen, mikä on huomattava heikennys verrattuna maaliskuun -9,4 ja helmikuun -9,5 pisteisiin.

Edellisvuoden huhtikuuhun, jolloin luottamus oli -7,9, verrattuna lasku on ollut jyrkkä, ja pitkän aikavälin keskiarvoon -2,5 verrattuna nykyinen tilanne on poikkeuksellisen synkkä.

Sekä oma talous että Suomen talous on kuluttajien silmissä kurjistuneet aiemmista tutkimuksista. Erityisen pessimistisiä ollaan tulevan vuoden talousnäkymien suhteen. Kyselyn mukaan 74 % kuluttajista kokee, että Suomen taloustilanne on heikentynyt vuodentakaisesta, kun vain 4 % näkee tilanteen paranevan.

Kuluttajien epävarmuus heijastuu myös heidän ostokäyttäytymiseensä. Huhtikuussa 2024 vain 12 % piti ajankohtaa hyvänä suurempien hankintojen, kuten asunnon tai auton, ostamiseen. Vain 8 % suunnitteli lisäävänsä kulutustaan kestotavaroihin seuraavan vuoden aikana, kun taas 44 % aikoi vähentää kulutustaan.

Työttömyyden pelko on myös kasvanut. Lähes 60 % kuluttajista uskoo, että työttömyys tulee kasvamaan tulevan vuoden aikana. Vain pieni osa työssäkäyvistä, 4 %, uskoo työttömyysuhan vähentyvän, kun taas 22 % kokee uhan kasvaneen.

Suomen talous on saanut inflaatiosta huolenaihekaverin


Inflaatio on toinen huolenaihe kuluttajille. Heidän arvionsa mukaan kuluttajahinnat ovat nousseet 5,7 % kuluneen vuoden aikana, ja odotukset hinnannoususta ovat 3,8 % tulevalle vuodelle. Kasvaneet kustannukset ovat lisänneet painetta kotitalouksien talousarvioihin.

Vaikka säästämismahdollisuudet arvioitiin hieman heikommiksi kuin yleensä, 55 % kuluttajista oli onnistunut säästämään rahaa huhtikuuhun mennessä. Lainanottoon suhtaudutaan varovaisesti, sillä vain 14 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamus vaihtelee myös alueittain ja eri väestöryhmien kesken. Pääkaupunkiseudulla luottamus oli suhteellisen korkea (-8,5), kun taas Pohjois-Suomessa luottamus oli paljon heikompi (-17,2). Ylemmät toimihenkilöt olivat muita optimistisempia, kun taas eläkeläiset osoittivat suurinta pessimismiä taloudellisessa arvioinnissaan.

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskeinen mittari taloustutkijoille ja päätöksentekijöille, heijastellen kuluttajien näkemyksiä talouden tulevaisuudesta. Tämä vaikuttaa olennaisesti kulutuskäyttäytymiseen ja siten koko maan talouteen. Näin ollen huhtikuun lukemat ovat merkki siitä, että talouspoliittisia toimenpiteitä saattaa olla tarpeen harkita, jotta kuluttajien luottamusta voidaan vahvistaa ja taloutta elvyttää.

Ellipal lompakot

Kansalaispulssi kysyi myös eurovaaleista ja liikunnasta


Kyselyssä tarkasteltiin myös suomalaisten näkemyksiä tulevista eurovaaleista. Neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti varmasti aikovansa äänestää, ja lisäksi noin kolmannes harkitsee äänestämistä. Samalla kyselyssä kävi ilmi, että tyytyväisyys demokratian toimivuuteen Suomessa on laskenut alkuvuodesta, ja yhteiskunnan koettu oikeudenmukaisuus on edelleen matalalla tasolla.

Liikuntaan liittyen Kansalaispulssi-kysely paljasti, että suuri enemmistö, 82 prosenttia vastaajista, pitää väestön vähäistä liikkumista merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Lähes 60 prosenttia vastaajista kertoo liikkuvansa suositusten mukaisesti, mutta yksi viidestä myöntää, ettei täytä liikuntasuosituksia säännöllisesti. Suurin osa vastaajista on myös huomannut liikkumiseen kannustavaa viestintää, ja noin joka viides on kuullut hallituksen “Suomi liikkeelle” -ohjelmasta.

Mikä on Kansalaispulssi-kysely?


Kansalaispulssi-kyselyn avulla pyritään selvittämään suomalaisten näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä, viranomaisten toiminnasta ja yleisestä mielialasta. Tämän huhtikuun kierroksen tiedot kerättiin 15–74-vuotiaiden suomalaisten keskuudesta verkkokyselynä, ja sen suoritti Tilastokeskus. Tämä kysely oli järjestyksessään 55. Kansalaispulssi-kysely, ja se tarjoaa arvokasta tietoa suomalaisten ajatuksista ja tulevaisuuden odotuksista. Tällä kertaa aiheena olivat esimerkiksi Suomen talous ja tulevat eurovaalit.

Kansalaispulssi-kysely on Suomessa toteutettava tutkimus, joka kerää tietoa kansalaisten mielipiteistä, asenteista ja käyttäytymisestä liittyen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin aiheisiin. Kyselyt voivat käsitellä monenlaisia aiheita, kuten julkista taloutta, terveydenhuoltoa, koulutusta, työllisyyttä, turvallisuutta ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kansalaispulssi-kyselyn avulla pyritään ymmärtämään kansalaisten näkemyksiä ja tarjoamaan tietoa päätöksentekijöille, jotka voivat hyödyntää sitä politiikan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Kyselyt voivat olla kertaluontoisia tai säännöllisesti toistuvia, ja niitä voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten puhelin- tai verkkokyselyinä. Ne tarjoavat arvokasta tietoa eri väestöryhmien mielipiteistä ja auttavat tunnistamaan mahdollisia muutoksia kansalaisten asenteissa ajan myötä. Kansalaispulssi-kyselyiden tulokset voivat myös auttaa arvioimaan kansalaisten tyytyväisyyttä hallituksen toimiin ja palveluihin, sekä yleisesti tunnistamaan yhteiskunnallisia trendejä ja huolenaiheita.

Kansalaispulssi-kyselyt ovat erilaisia kyselyitä, joita voidaan järjestää eri organisaatioiden ja tutkimuslaitosten toimesta, eikä niillä ole välttämättä yhtä tiettyä alkamisajankohtaa tai säännöllistä toistumistaajuuksia. Kyselyiden toteutus ja niiden toistuminen riippuvat kunkin kyselyn tarkoituksesta ja sen järjestävän tahon tarpeista.