Danske Bank: Talletuskorko laskee Euroopassa ensi vuonna

Markku Korhonen
| 4 min read

Talletuskorko

Euroopan keskuspankki tulee päättämään, että talletuskorko lasketaan 3,25 prosenttiin vuoden 2024 aikana ja edelleen 2,25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä, kirjoittaa Danske Bank tuoreessa ennusteessaan. Talletuskorko on tällä hetkellä Euroopan keskuspankin keskeisin ohjauskorko ja se on nyt asetettu 4,00 prosenttiin.

”Viime vuoden suomalaiset ovat murehtineet inflaatiosta ja korkojen noususta. Samaan aikaan suomalaisten huoli työttömyydestä on kuitenkin pysytellyt matalana. Lähitulevaisuudessa laskeva inflaatio ja korkotaso auttavat kotitalouksia, mutta huoli työttömyydestä kasvaa. Arvioimme, että se pitää kuluttajat varpaillaan ja kukkaronnyörit aiemmin ennakoitua tiukemmalla”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Talletuskorko ja ostovoiman elpyminen hillitsevät taantuman uhkaa


Dansken analyytikko Antti Ilvonen kertoo pankin suhdannekatsauksessa, että ennustetun kehityksen taustalla on odotettavissa oleva kotitalouksien ostovoiman vähittäinen elpyminen ja se, että talletuskorko laskee – nämä yhdessä hillitsevät syvän taloudellisen taantuman uhkaa. Hän huomauttaa, että vaikka lyhyen aikavälin kasvunäkymät vaikuttavat synkiltä, hidastuneen kasvun vaihe voi mahdollistaa talouksien elpymisen aiempaa tasapainoisemmalta pohjalta, erityisesti kun inflaatiohuolet ovat hetkellisesti taantuneet.

Keskuspankkien tavoitteena on ollut suitsia talouden kokonaiskysyntää pandemiaa seuranneen voimakkaan ylikuumenemisen jälkeen, ja Danske Bank näkee nyt merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Suomen osalta pankki ennustaa bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia tämän vuoden aikana, kun taas ensi vuonna odotetaan maltillista 0,3 prosentin kasvua. Työttömyyden ennustetaan nousevan 7,8 prosenttiin ensi vuonna, mikä on korkeampi kuin aiemmin arvioitiin (7,0 %).

”Keskuspankit ovat pyrkineet hillitsemään talouden kokonaiskysyntää pandemiaa seuranneen ylikuumentumisen jälkeen. Nyt nähtävä hitaamman kasvun jakso mahdollistaa talouksien elpymisen aiempaa tasapainoisemmalta pohjalta inflaatiohuolien jäädessä tältä erää taakse. Tästä on nähty markkinoilla jo käytännön viitteitä esimerkiksi laskevien raaka-aineiden hintojen ja matalampien pidemmän aikavälin inflaatio-odotusten muodossa”, sanoo analyytikko Antti Ilvonen.

XTB mainosbanneri CTA

Talletuskorko pudonnee kaksi vuotta putkeen


Danske Bank ennustaa Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoaan 3,25 prosenttiin vuoden 2024 aikana ja 2,25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

”Asteittain elpyvä kotitalouksien ostovoima ja laskuun kääntyvät korot hillitsevät syvän taantuman uhkaa, vaikka lyhyen aikavälin kasvunäkymä vaikuttaisikin vielä synkältä”, Ilvonen sanoo.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tuo esiin, että vaikka suomalaiset ovat viime aikoina olleet huolissaan inflaatiosta ja korkojen noususta, työttömyyden huoli on pysynyt suhteellisen matalana. Hän arvioi, että laskeva inflaatio ja matala korkotaso voivat auttaa kotitalouksia, mutta samalla työttömyyden kasvu voi lisätä huolta. Tämä näkyy kuluttajien varovaisuutena ja talouskurina.

Erityisen haasteellisina Danske Bank näkee kaupan alan ja rakentamisen näkymät, erityisesti asuntorakentamisen merkittävän supistumisen vuoksi. Kuoppamäki korostaa, että asuntorakentamisen heikkous heijastuu myös kuljetusalaan ja tukkukauppaan, ja korjausrakentamisen odotetaan jäävän toivottua vaisummaksi.

”Asuntorakentaminen on supistunut poikkeuksellisen rajusti, ja rakennusalan heikkous jatkuu ensi vuonna. Rakentamisen alhon vaikutukset heijastuvat myös kuljetusalalle ja tukkukauppaan. Myös korjausrakentaminen näyttää jäävän toivottua vaisummaksi”, sanoo Kuoppamäki.

Kokonaisuutena pankin suhdannekatsaus maalaa kuvaa Suomen työmarkkinoiden pysyvyydestä, mutta samalla heijastaa talouden sektorikohtaisia haasteita, joita kasvun hidastuminen ja alhainen rakentamistoiminta tuovat mukanaan.

Suomen inflaatio laski lokakuussa


Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli lokakuussa 4,9 %. Syyskuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 5,5 %. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta, Tilastokeskus kertoo.

Lokakuussa kuluttajahintojen kehitystä vaikuttivat merkittävästi erilaiset tekijät. Suurin nousu vuoden takaiseen verrattuna nähtiin asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hinnoissa, mutta myös talletuskorko nousi. Toisaalta hintojen nousua hillitsi voimakkaasti sähkön, osakehuoneistojen ja omakotitalokiinteistöjen hintojen lasku.

Kuukausimuutos kuluttajahinnoissa oli 0,3 %, ja tähän vaikuttivat erityisesti asuntolainojen keskikoron nousu sekä EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hintojen kohoaminen. Näiden tekijöiden lisäksi kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 6,6 %. On huomattava, että pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hintamuutoksia, koska nämä hyödykeryhmät ovat alttiita lyhytkestoisille hintavaihteluille.

LueInflaatio lokakuussa 2023 – laskua syyskuuhun verrattuna

Myös bruttokansantuote laski


Suomen bruttokansantuote (BKT) laski kolmannella neljänneksellä, kun taas EU-alueella se pysyi ennallaan, kertoo Tilastokeskuksen tuore katsaus.

Heinä-syyskuussa bruttokansantuote supistui 0,9 % verrattuna edelliseen neljännekseen. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 1,2 % pienempi kuin vuotta aiemmin, kertovat Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot. Tänä aikana talletuskorko on pysynyt melko samana.

Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote säilyi heinä-syyskuussa ennallaan verrattuna edelliseen neljännekseen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Eljas Tuomaala totesi marraskuussa, että Suomen BKT kasvoi vuoden 2023 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta heinä-syyskuussa talous kääntyi jälleen laskuun. Suomen kaksi ensimmäistä neljännestä kehittyivät hieman EU-aluetta vahvemmin, mutta kolmannella neljänneksellä tilanne muuttui, kun Suomen BKT pieneni 0,9 % ja EU-alueen talous pysyi paikallaan.

LueSuomen BKT laski hieman kolmannella vuosineljänneksellä

Euroopan komissio uskoo Suomen talouden parantuvan


Suomen bruttokansantuote pysyi vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Heikot luottamus- ja tuotantoindikaattorit viittaavat siihen, että kokonaistuotanto ja Suomen talous supistuvat vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Tämä johtuu korkeammista rahoituskustannuksista, heikosta yksityisestä kulutuksesta sekä teollisuuden ja rakentamisen supistumisesta. Myös talletuskorko on pysynyt korkealla. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen, erityisesti asuntorakentamisen, ennustetaan laskevan 4,1 prosenttia vuonna 2023.

Varastojen kasautuminen vuonna 2022 on absorboitunut vuonna 2023, mikä näkyy myös tuonnin ennustetussa 4,5 prosentin laskussa vuonna 2023. Tavaratuonnin väheneminen erityisesti vuoden alkupuoliskolla on osittain kompensoitu palvelujen tuonnin kasvulla. Samaan aikaan viennin odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2023, joten nettoviennin vaikutus kasvuun on positiivinen, talletuskorko sen sijaan kääntynee laskuun.

Kaiken kaikkiaan BKT:n kasvun ennustetaan kasvavan vaivaiset 0,1 prosenttia vuonna 2023. Sen odotetaan piristyvän vuonna 2024 yksityisen kulutuksen ja investointien hitaan elpymisen vauhdittamana, erityisesti vihreään siirtymävaiheeseen tähtäävien investointien ansiosta. Myös rakennussektorin odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja elpyvän täysin vuonna 2025 yksityisten investointien piristymisen ja tukevamman rahoitusympäristön ansiosta.

LueEuroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee