Vitalik Buterin: Ethereum staking voitaisiin lopettaa

Teresa Maria
| 5 min read

Vitalik Buterin

Syksyllä järjestetyssä NFT-alusta Defiantin haastattelussa  Turkissa, Ethereumin perustaja Vitalik Buterin mainitsi, että Ethereum staking voitaisiin lopettaa. Lisäksi hän käsitteli kysymystä keskittämisestä Ethereum-verkostossa.

Buterin korosti tarvetta uudistaa Ethereum staking -mekanismia vakaampien kaivos- ja staking-poolien edistämiseksi, mikä viime kädessä pyrkisi tehostamaan alustan yleistä hajauttamista.

Ehdotettu aloite on vastaus haasteisiin, jotka aiheutuvat tiedon saatavuuden hitaasta liikkumisesta Ethereumin lohkoketjun ulkopuolisissa järjestelmissä, mikä johtuu ensisijaisesti korkeista vaatimuksista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Vitalik jakaa ‘Dankshrading’ näkemyksiään


Ethereumin ekosysteemiin tehtiin vuonna 2022 välttämätön päivitys, jossa lohkoketjun Proof-of-Work -konsensusalgoritmi korvattiin Proof-of-Stake -vaihtoehdolla ketjun toiminnan tehostamiseksi ja halventamiseksi.

Päivitykseen liittyen Buterin kertoi valinneensa EIP 4844:n, joka tunnetaan yleisesti nimellä Danksharding. Danksharding taas kuvaa tapaa, jolla lohkoketjun lohkoihin voidaan lisätä halvempaa dataa.

Tämä päivitys on valmis lisäämään yleistä datakarttatilaa lisäämällä tilan 16 megatavuun datapaikkaa kohti. Päivityksen jälkeiseen vaiheeseen taas kuuluu parametrien ja attribuuttien määrittäminen Ethereumin skaalautuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Siirtyessään kohti demokraattisempaa ja vähemmän häiritsevää prosessia Buterin ehdotti äänestysjärjestelmän, eli Ethereum staking -järjestelmän käyttöönottoa Ethereum-verkon tulevien muutosten hallitsemiseksi. Hän uskoi, että tämä voisi eliminoida kovien haarukoiden tarpeen.

Tämä strateginen liike vastaa sitä jatkuvaa kehitystä, jota Ethereumin ketjussa on pitkään tehty tarkoituksena ratkaista sen skaalautuvuuteen liittyvät haasteet.

Dencun-päivityksen, joka on keskeinen osa Ethereumin tiekarttaa, odotetaan tulevan käyttöön vuoden 2024 alussa. Tämän päivityksen tavoitteena on olla keskeisessä roolissa Ethereumin skaalautuvuuden, tehokkuuden ja hajauttamisen parantamisessa.

OKX mainosbanneri CTA

Ethereum perustaja kehuu UTxO maksumallia


Haastattelun aikana Buterin tutki myös mahdollisuutta ottaa käyttöön Unspent Transaction Output (UTxO) -malli, jota lohkoketjut, kuten Bitcoin ja Cardano, jo käyttävät. Tämä huomio heijastaa hänen tahtoaan sen suhteen, että Ethereum on avoin kaikille erilaisille lähestymistavoille sen oman verkon olemassa olevien haasteiden ratkaisemisessa.

Vaikka Buterinin ehdotukset herättivät keskustelua kryptoyhteisössä. Esimerkiksi Cardanon perustaja, joka oli myös mukana perustamassa alkuperäistä Ethereum lohkoketjua, Charles Hoskinson, vastasi Buterinin näkemuksiin hieman sarkastiseen sävyyn ja totesi: “Ethereum 3:lla kaikki selviää.”

Mitä Ethereum staking tarkoittaa?


Jotta ymmärrämme miten Ethereum staking toimii, meidän täytyy tietää mitä vuoden 2022 päivitys uuteen PoS-algoritmiin tarkoitti käytännössä.

Ethereum 2.0 on kaikkein helpoiten selitettävissä lohkoketjuverkon päivityksenä. Päivityksen päätarkoitus oli ratkaista useita kiperiä ongelmakohtia, joista kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia, on kritisoitu jo useita vuosia.

Itse Ethereumin kohdalla niitä tärkeimpiä ratkaisua vaativia kysymyksiä olivat sen lohkoketjun skaalautuvuus, käytettävyys ja tehokkuus. Mutta isommassa kuvassa Proof-of-Stake -konsensusalrogitmiin siirtyminen tarkoitti myös huomattavasti pienempää sähkönkulutusta ja hiilijalanjälkeä.

Mutta miksi Ethereumille haluttiin tehdä näin kokonaisvaltainen uudistus, kun se kuitenkin toimi ihan hyvin? No, vastauksena toimii kilpailun kova lisääntyminen. Viime vuosina markkinoille on tullut useita Ethereumia uhkaavia projekteja, kuten Cardano, Solana ja Algorand, jotka tarjoavat samantyyppisen verkkoalustan, mutta huomattavasti tehokkaamman ja halvemman sellaisen.

Ethereumin oli pakko reagoida tai se saattaisi menettää paikkansa markkinoiden toiseksi suurimpana kryptona.

Nyt 2.0 -päivityksen jälkeen Ethereum pystyy tarjoamaan käyttäjilleen huomattavasti nopeammat transaktiot, paremmin skaalautuvan verkon ja pienemmät GAS-maksut. Katsotaan hieman tarkemmin, miten 2.0-päivitys on muuttanut Ethereumia:

Staking tehostaa ketjun käytettävyyttä

Ethereum veloittaa kaikista sen verkossa tehtävistä transaktioista GAS-maksun, joka korvaa kyseiseen transaktioon tarvittavan energian. Ennen 2.0-päivitystä jokainen transaktio validoitiin yksittäisen tietokoneen toimesta, mikä vaati paljon sähköä, eli GAS-maksut olivat tällöin korkeita ja transaktiot hitaita.

Ja jos verkko sattui olemaan vielä erittäin kiireinen, GAS-maksut nousivat entistä korkeammiksi. Tämä saattoi tarkoittaa jopa 200 dollarin maksua yksinkertaisesta dApp-transaktiosta.

Kustannusten korkeus oli valtava tulppa monien käyttäjien edessä päästä käyttämään Ethereumia ja sen koko potentiaalia, kuten sen verkossa sijaitsevaa Uniswapin suosittua kryptopörssiä. Siksi ne, jotka etsivät tietoa siitä, mikä Ethereum on, törmäsivät usein hyvin nopeasti verkon käytön kalleuteen ja jättivät leikin kesken.

Ja jos verkon käyttäjämäärä ei nouse, myös sen arvon on hankala nousta. 2.0-päivityksen mukanaan tuoma Ethereum staking mullisti lohkoketjun käyttölogiikan, ja teki siitä tehokkaamman, nopeamman, ja näin ollen halvemman.

Staking nopeuttaa skaalautuvuutta

Nyt kun tiedämme, että GAS-maksut saatiin päivityksen myötä alas, yhä useammalle käyttäjälle aukesi mahdollisuus käyttää Ethereumia. Mutta toinen ongelma, jonka kanssa Ethereum ponnisteli, oli sen verkon transaktioiden hitaus.

Vanhalla PoW-konsensusalgoritmilla se pystyi suorittamaan vain 15 tapahtumaa sekunnissa. Vertailun vuoksi Visa pystyy suorittamaan 1 700 tapahtumaa per sekunti. Bitcoiniin verrattuna Ethereum oli kuitenkin myös tällöin nopeampi, sillä sen tapahtumanopeus oli vain 5 tapahtumaa per sekunti.

Mutta kun Ethereum haluaa tarjota nimenomaan hajautettujen sovellusten rakennusalustan, sen pitäisi olla vähintään yhtä nopea päästämään tapahtumia läpi, kuin Visa.

Ethereum staking -konsensusalgoritmiin siirtyminen teki tästä mahdollista, joten tänä päivänä Ethereum ei ole pelkästään halvempi käyttää, vaan myös nopeampi. Ja mitä skaalautuvampia näistä verkoista tulee, sitä vaarallisempi uhka niistä tulee perinteisille, ja verrattain hyvin hitaille rahoitusratkaisuille.

Staking parantaa verkon kestävyyttä

Esimerkiksi Bitcoin on joutunut paljon kritiikin kohteeksi sen vuoksi, että yhden BTC:n louhinta vaatii valtavan määrän sähköä. Sama kritiikki koski myös Ethereumia sen käyttäessä PoW-algoritmia.

Siirryttyään Ethereum staking -algoritmiin sen tapahtumien tarvitsema energian määrä laski huomattavasti. Ekologisuus on monella tapaa tärkeä teema nykypäivänä, joten oli odotettavissa, että Ethereumin kaltainen jättiprojekti päivitettiin modernia maailmaa vastaavaksi.

Proof-of-Stakessa sähköä säästää se, että siinä transaktiot validoidaan verkon sisäisten nodejen kautta, ei louhinnan kautta, jossa ulkoiset supertietokoneet suorittavat vaikeita laskutoimintoja.

Tämä tekee Ethereumista kestävämmän, skaalautuvamman ja nopeamman, mikä helpottaa esimerkiksi DeFi-sovellusten (hajautettu rahoitus) kehittämisen. Tunnettuja DeFi-projekteja ovat esimerkiksi Suomesta alkunsa saanut Aave, sekä Compound.

Miten Danksharding muuttaisi Ethereumia?


Edellä mainittu Buterinin kehuma Danksharding tulisi varmistamaan Ethereumin lohkoketjun entistä paremman skaalautuvuuden. Se kuitenkin vaatii suuria ja monimutkaisia protokollien päivityksiä.

Matkaa kohti maalia kutsutaan Proto-Dankshardingiksi, ja sen on tarkoitus helpottaa Ethereumin verkon ulkopuolisia käyttäjiä tekemällä Layer-2 tapahtumista halvempia, minkä uskotaan johtavan myös tapahtumien lisääntymiseen.

Alaa hyvin tunteva tunnistavat Danksharding-sanaa paremmin nimen EIP-4844. Tämä kuvaa tapaa, jolla halvempaa dataa saataisiin kitkattomasti ja sulavasti siirrettyä lohkoihin. Datan siirtymistä lohkoon taas kutsutaan ‘rollupiksi’. Nämä rollupit ovat nimenomaan rajoittaneet datan siirtämisen halpuutta Ethereumin lohkoketjussa.

Buterin on kuvaillut, että Ethereum staking voitaisiin tehostaa nämä rollupit korvaamalla. Korvausmallia hän kutsuu ‘datablobeiksi’, jotka olisivat datasarjoja, jotka voisivat ohittaa Ethereum Virtual Machinen (EVM). Datablobit poistettaisiin automaattisesti muutaman kuukauden jälkeen.

Buterin uskoo, että tällä taktiikalla säästettäisiin datan siirroissa rahaa. joka voitaisiin sitten siirtää takaisin verkon käyttäjien hyödyksi esimerkiksi halvempien tapahtumien kautta.