Tuoreimmat uutiset 3 minuutissa!
Mikä on Web3.0 – Lue laaja tietopaketti 2024
Web3.0 on kehittymässä oleva lohkoketjuun perustuva konsepti, jonka tavoitteena on korvata nykyinen verkko sellaisena kuin me sen tunnemme, suvereenimmalla versiolla.
Web3:n avulla ihmiset voivat pitää omistusoikeuden verkossa käyttämiimme tietoihin. Kaikki tämä on mahdollista lohkoketjuteknologian avulla älykkäiden sopimusten avulla. Web3:ssa on kyse hajauttamisesta.
Katsotaanpa, miten tämä käsite kehittyy.
Web 3.0 mullistaa internetin
Internetin evoluutio on ollut jatkuvaa ja dramaattista sen alkuaikojen yksinkertaisista tekstipohjaisista sivustoista nykypäivän monimutkaisiin ja vuorovaikutteisiin alustoihin. Yksi suurimmista kehitysvaiheista on Web 3.0, joka tunnetaan myös nimellä “Semantic Web” tai yksinkertaisesti “Web 3”. Tämä uusi verkon kehitysvaihe pyrkii muuttamaan internetin toimintaa perusteellisesti ja avaamaan ovia monille innovatiivisille sovelluksille ja mahdollisuuksille.
Web 3.0: n ytimessä on pyrkimys tehdä verkkosivustoista ja sovelluksista älykkäämpiä ja yhteensopivampia. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkosisällöt ja palvelut voivat ymmärtää toisiaan paremmin ja reagoida käyttäjien tarpeisiin entistä tarkemmin. Toisin sanoen, Web 3.0 pyrkii luomaan älykkäämpiä verkkokokemuksia.
Käsitteellisesti Web 3.0 edustaa jatkumoa aikaisemmille verkon kehitysvaiheille, kuten Web 1.0 ja Web 2.0. Web 1.0 oli alkuaikojen internet, joka koostui pääasiassa staattisista sivuista ja yksisuuntaisesta tiedonsiirrosta. Web 2.0 toi mukanaan interaktiivisuuden, käyttäjäluodun sisällön ja sosiaalisen median nousun. Kuitenkin Web 2.0 toi myös mukanaan haasteita, kuten tietosuoja- ja keskittämisongelmat.
Web 3.0 pyrkii ratkaisemaan näitä haasteita hyödyntämällä uusia teknologioita, kuten lohkoketjuja, älykkäitä sopimuksia ja hajautettuja sovelluksia. Nämä teknologiat mahdollistavat hajautetun ja turvallisen tietojen tallentamisen ja jakamisen, mikä parantaa merkittävästi tietoturvaa ja yksityisyyttä. Ne myös avaavat oven uusille liiketoimintamalleille ja käyttötarkoituksille.
Yksi Web 3.0:n keskeisistä tavoitteista on parempi tiedonhallinta. Verkko on täynnä valtavia määriä tietoa, mutta sen järjestäminen ja hyödyntäminen voi olla haastavaa. Web 3.0 pyrkii luomaan yhtenäisen tietorakenteen, joka mahdollistaa älykkään tiedonhaun ja paremman tietojen yhdistämisen eri lähteistä.
Web 3.0:n vaikutus ulottuu laajalle. Se voi mullistaa monia teollisuudenaloja, kuten terveydenhuolto, rahoitus ja koulutus. Älykkäät sopimukset voivat automatisoida monia liiketoimintaprosesseja, ja hajautetut sovellukset voivat tarjota uusia tapoja jakaa ja käyttää tietoa. Web 3.0 voi myös lisätä käyttäjien kontrollia omasta datastaan ja digitaalisesta omistuksestaan.
Miten Web3 toimii
Web3:n tehtävänä on olla hajautettu versio nykyisestä webistä. Tämä toteutuu lohkoketjuteknologian avulla. Web3:n vuorovaikutus tapahtuu transaktiohashien, digitaalisten ja kylmävarastojen lompakoiden ja Web3-tunnusten avulla.
Alla on yhteenveto ja nopea luettelo Web3:n ominaisuuksista:
- Verifioitavissa
- Luotettava
- Itsehallinnollinen
- Luvaton
- Tilannekohtainen
- Sisäänrakennetut maksut
Koulutusalusta Deepstashin mukaan web3-kehittäjät eivät rakenna tai ota käyttöön sovelluksia, jotka toimivat yhdellä palvelimella tai yhden palveluntarjoajan hallinnoimalla tietokannalla. Sen sijaan nämä sovellukset toimivat lohkoketjuissa ja hajautetuissa verkoissa, jotka koostuvat monista vertaisverkkosolmuista, jotka muodostavat kryptoekonomisen protokollan.
Jos olet visuaalinen oppija, katso tämä videoesitys siitä, miten Web3 toimii.
Evoluutio: Web – Web1, Web2 ja Web3
Web2:n kehittyessä ihmiset ovat entistä riippuvaisempia kehittyneistä yhteyksistä. Suuryritykset, joihin ihmiset luottavat päivittäin, keräävät ja myyvät tietojamme. Käyttääksesi sovellusta tai kirjautuaksesi verkkosivustolle sinun on usein suostuttava johonkin tietojen seurantaan tai tietosuojasopimukseen. Näiden vastuuvapauslausekkeiden tarkoituksena on kertoa käyttäjälle tiedoista, joita tietty toiminto kerää tai seuraa.
Silti harvoin kukaan lukee juridista jargonia sisältävää lausumaa. Useimmat meistä vain hyväksyvät sen ja jatkavat sovelluksen lataamista tai tilin luomista. Tutustu seuraavaan lainaukseen. Siinä tiivistyy huolimattomuus tietosuojaselosteiden lukemisessa Pro Privacy -yhtiön tutkimuksen perusteella:
“Todistaakseen, kuinka harvat ihmiset vaivautuvat lukemaan pienellä präntättyä tekstiä ostaessaan tavaraa tai käyttäessään palvelua, verkkosivusto ProPrivacy.com onnistui saamaan 99 prosenttia kyselyyn vastanneista luopumaan naurettavista asioista, kuten esikoislapsensa nimioikeuksista ja selaushistorian käyttöoikeudesta äidilleen…”.
Tämä tapahtui hauskan sosiaalisen kokeilun avulla, vaikka sillä olikin vakava tarkoitus osoittaa, että yritykset voivat sisällyttää sopimukseen lähes mitä tahansa, ja tyypillinen kuluttaja hyväksyy sen hyvin todennäköisesti vain siksi, että hän ei vaivaudu lukemaan tai lukee ohimennen tai ei ehkä ymmärrä, mitä kaikkea pienellä painettuun tekstiin sisältyy…
ProPrivacy.com huomasi, että naurettavien asioiden lisääminen käyttöehtoihin oli hyvin helppoa. Ryhmä havaitsi, että vain yksi prosentti teknologiankäyttäjistä luki sosiaalisessa kokeilussa todella käyttöehdot.”” – Dr. Tim Sandle, DigitalJournal.com.
Ei ole ihme, että ihmiset ovat järkyttyneitä tajuttuaan, miten heidän tietojaan on käytetty, vaikka annamme nämä tiedot vapaaehtoisesti. Avoimuus ei ole koskaan ollut selkeää sen suhteen, miten tietojamme kerätään ja käytetään. Tämä on tärkein katalysaattori, joka sai ihmiset vastustamaan tuotteita, jotka käyttävät väärin ihmisten tietoja.
Web3:a käytettäessä sopimukset, joita olemme tottuneet lukemaan, korvataan älykkäiden sopimusten allekirjoittamisella. Vaikka Web3:a rakennetaan edelleen eikä se ole vielä valmis käyttöönotettavaksi, sillä on jo nyt käyttötapauksia, sovelluksia ja verkkosivustoja, joita kuka tahansa voi alkaa käyttää jo tänään.
Web3-sovellukset (tai dappit – lyhenne hajautetuista sovelluksista) eivät hallitse sisältöä, jonka käyttäjä laittaa verkkoon. Käyttäjä valvoo sitä, kuka saa nähdä, kopioida/säilyttää tai käyttää tietoja itse. Kaikki valvontakeinot järjestetään älykkäillä sopimuksilla.
Mitä me siis itse asiassa voitamme ja/tai menetämme siirtymällä Web3:een? Mikä tekee siitä erilaisen kuin Web2?
Web2 antoi meille mahdollisuuden hakea ja lähettää tietoja verkon kautta, ja yksi ensimmäisistä sovelluksista oli sähköposti. Teknologisen kehityksen myötä yhteiskunta otti myöhemmin laajalti käyttöön sosiaalisen median. Web2:n ansiosta on tapahtunut monia tällaisia edistysaskeleita. Nykyään ihmiset ovat välittömästi yhteydessä maailmaan käden kosketuksella. Tämä yhteys on mahdollistanut paljon innovaatioita, ja ihmiset alkavat nyt ymmärtää, kuinka paljon turvallisuutta ja yksityisyyttä olemme uhranneet tällaisen mukavuuden vuoksi.
“Web 2.0 tarkoittaa verkkosivustoja ja sovelluksia, joissa loppukäyttäjille tarjotaan käyttäjien tuottamaa sisältöä. Web 2.0:aa käytetään nykyään monilla verkkosivustoilla, joissa keskitytään pääasiassa käyttäjien vuorovaikutteisuuteen ja yhteistyöhön. Web 2.0:ssa keskityttiin myös tarjoamaan yleisempiä verkkoyhteyksiä ja viestintäkanavia. Web 2.0:n ja 3.0:n ero on siinä, että Web 3.0 keskittyy enemmän teknologioiden, kuten koneoppimisen ja tekoälyn, käyttöön, jotta kullekin käyttäjälle voidaan tarjota tarkoituksenmukaista sisältöä sen sijaan, että käytettäisiin vain muiden loppukäyttäjien tarjoamaa sisältöä. Web 2.0:n avulla käyttäjät voivat lähinnä osallistua ja joskus tehdä yhteistyötä paikan päällä olevan sisällön kanssa, kun taas Web 3.0:ssa nämä tehtävät siirtyvät todennäköisesti semanttisen webin ja tekoälyteknologioiden hoidettaviksi.”kirjoitti Alexander S. Gilis TechTarget-sivustolla.
Web1 oli ensimmäinen versio webistä, joka oli ihmisten saatavilla, ja se oli tavallaan Web2:n ja Web3:n sekoitus. Web1:ssä ei kuitenkaan ollut suuria yrityksiä, jotka olisivat voineet käyttää ihmisten tietoja, koska tietoja ei ollut paljon. Web1:ssä ei ollut käyttäjien mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näin ollen Web alkoi vain lukemiseen perustuvana käyttöliittymänä.
Esimerkkejä web3:n käytöstä
Vaikka web3 on vielä keskeneräinen, on olemassa muutamia merkittäviä mainintoja organisaatioista, jotka esittelevät meille web3:a. Sovellusten rakentaminen tulee olemaan erilaista kehityksen kannalta, mutta se näyttää tai toimii samalla tavalla kuin web2:ssa nyt. Web-selaimet, joiden suosio kasvaa, ovat jo valmiita Web3:een.
Esimerkiksi Brave-selain perustuu samaan avoimen lähdekoodin koodiin kuin Google Chrome. Voit jopa tuoda kirjanmerkkisi, salasanasi jne. suoraan Chrome-työpöytäsovelluksestasi Braveen ja asentaa suosikkiliitännäisiäsi Chrome Storesta.
Unstoppable Domains on toinen varhainen alusta Web3:n mukauttamisessa. Jos halusit Web2:ssa isännöidyn verkkosivuston verkkotunnuksen, rekisteröit verkkotunnuksen DNS-järjestelmään (Domain Name System). Jos et osaa koodata/kehittää, maksaisit luultavasti kuukausimaksun hosting-palvelusta. Unstoppable Domains veloittaa kertamaksun muutamista päätteistä, kuten .crypto, .coin, .wallet ja muista.
Verkkotunnus voidaan rekisteröidä saumattomasti InterPlanetary File System (IPFS) -järjestelmään, ja voit “lypsää” verkkotunnuksesi ETH:lla tai käyttää Polygon (MATIC) -protokollaa välttyäksesi kaasumaksujen maksamiselta. Järjestelmä on vielä lapsenkengissä, joten käyttömahdollisuudet ovat hieman rajalliset. Siitä huolimatta heidän sivustoltaan löytyy monia lisäosia ja sovelluksia verkkotunnuksia varten. Verkkotunnus itsessään toimii verkkolompakkona, ja sen avulla voit käyttää tuhansia yhteensopivia kolikoita.
Unstoppable Domains tarjoaa myös universaalin kirjautumisen. Web3 Identity- ja Universal Login -konseptit ovat hyvin samankaltaisia. Ainoa ero on se, että valitsemaasi ja lyömääsi verkkotunnusta (yksinkertaista nimeä) käytetään kaikkialla Web3:ssa. Tämä ominaisuus tekee Web3:sta käyttäjäystävällisemmän, sillä tavallisesti nettilompakon osoite on vain pitkä aakkosnumeerinen hash.
Samaan aikaan IPFS eli Interplanetary File System tarjoaa alustan Web3:n päälle rakentamiseen. Ne ovat avoimen lähdekoodin, hajautetun datan tallennusjärjestelmäorganisaatio. IPFS mahdollistaa suurten tietomäärien tallentamisen samalla kun kehitetään dappia Web3:lle. Prosessi edellyttää CID:ien eli sisällön tunnisteiden eli “hashien” luomista. Näitä CID-tunnuksia käytetään IPFS-verkon eri palvelimille arkistoitujen tietojen paikantamiseen, samalla tavalla kuin itse lohkoketjuteknologia.
Web 3.0 mullistaa myös verkkopelaamisen. Katso tästä Game7:n ydinvaikuttajiin kuuluvan George Isichosia haastatteleva Cryptonews Podcast jossa käsittelyyn nousevat sijoitukset web3-pelaamiseen ja pelien jakeluun jatkuvat haasteet.
Cryptonews-podcast haastatteli myös yksinoikeudella Alex Svanevikia, joka toimii Nansenin toimitusjohtajana ja on myös perustajajäsen. Svanevik keskustelee muun muassa Nansenin tietokantahaun julkaisusta, Nansen 2:sta, tiedon merkityksestä lohkoketjuissa ja kryptovaluuttojen sekä tekoälyn välisestä suhteesta. Nansen on lohkoketjuanalytiikkapalvelu, jota kryptovaluuttasijoittajat käyttävät löytääkseen uusia mahdollisuuksia ja suojatakseen salkkujaan reaaliaikaisilla koontinäytöillä ja hälytyksillä.
Arvostettu Forbes Alle 30 -lista julkaistiin 2024 myös ensimmäistä kertaa Ethereum-lohkoketjussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki listalla olevien poikkeuksellisten henkilöiden tarinat tallennetaan pysyvästi lohkoketjuun. Tämä edustaa merkittävää edistystä perinteisen median ja web3:n risteyksessä, ja se symboloi suuria kehitysaskeleita tässä alati muuttuvassa maisemassa.
Web 3.0 historiaa
Web 3.0 on internetin kehitysvaihe, joka on seurausta aikaisemmista verkon evoluution vaiheista, erityisesti Web 1.0:sta ja Web 2.0:sta. Näiden aikaisempien vaiheiden ymmärtäminen on avain Web 3.0:n merkityksen hahmottamisessa.
Web 1.0, jota kutsutaan myös nimellä “Static Web,” oli internetin varhainen vaihe. Se koostui pääasiassa staattisista verkkosivustoista, joilla oli vähän vuorovaikutteisuutta. Käyttäjät saattoivat lukea sivuja ja katsoa sisältöä, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta aktiiviseen osallistumiseen tai sisällön luomiseen. Tämä vaihe oli yksisuuntainen, sillä tiedonsiirto tapahtui pääasiassa palvelimelta käyttäjälle.
Web 2.0 toi mukanaan merkittävän muutoksen internetiin. Se mahdollisti käyttäjägeneroidun sisällön, vuorovaikutteisuuden ja yhteistyön. Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook ja Twitter, nousivat suosioon, ja käyttäjät alkoivat luoda ja jakaa sisältöä verkossa. Web 2.0 toi mukanaan myös käsitteen “kollektiivinen älykkyys,” jossa joukko ihmisiä voi työskennellä yhdessä ja jakaa tietoa.
Vaikka Web 2.0 toi mukanaan paljon positiivisia muutoksia, se toi myös esiin joitakin ongelmia. Yksi keskeinen haaste oli tietosuoja. Käyttäjät alkoivat jakaa yhä enemmän henkilökohtaista tietoa verkossa, ja tämä herätti huolta yksityisyyden suojaamisesta. Lisäksi monet palvelut keskittyivät tietojen keskittämiseen suuriin tietokeskuksiin, mikä aiheutti keskittämisen ongelmia ja lisäsi tietoturvauhkia.
Web 3.0 pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat hyödyntämällä uusia teknologioita. Keskeinen osa Web 3.0:ta on lohkoketjuteknologia, joka mahdollistaa hajautetun ja turvallisen tietojen tallentamisen ja jakamisen. Tiedot tallennetaan hajautetusti useisiin solmuihin, eikä yhtä keskitettyä tietokeskusta ole. Tämä parantaa tietoturvaa ja yksityisyyttä, sillä tietojen hakkerointi on vaikeampaa.
Lisäksi Web 3.0 tarjoaa uudenlaisen tavan käsitellä digitaalista omistajuutta. Lohkoketjut mahdollistavat ainutlaatuisten digitaalisten varojen luomisen ja hallinnan. Kryptovaluutat ja älykkäät sopimukset ovat esimerkkejä näistä digitaalisista varoista, ja ne voivat muuttaa tapaa, jolla liiketoimintaa ja omistusta käsitellään verkossa.
Web 2.0 2.0:n haasteet ja ongelmat
Vaikka Web 2.0 toi mukanaan monia positiivisia muutoksia, kuten käyttäjäkeskeisyyden ja sosiaalisen median nousun, sillä oli myös huomattavia haasteita. Keskeiset ongelmat liittyivät tietosuojaan ja tietoturvaan, kun suuret teknologiayritykset keräsivät valtavia määriä käyttäjiensä dataa ja altistivat sen väärinkäytölle.
Web 3.0 pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat hajauttamalla tietoa ja antamalla käyttäjille enemmän hallintaa omasta datastaan. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetun ja turvallisen tiedon tallentamisen ja jakamisen.
Web 3.0: Omistajuuden vallankumous
Web 3.0:n saapuminen verkkoon tuo mukanaan radikaalin muutoksen digitaalisen omistajuuden käsitteeseen. Perinteisesti digitaaliset sisällöt ja palvelut ovat olleet suurten yritysten, kuten sosiaalisen median alustojen, verkkokauppojen ja sisällöntuottajien, omistuksessa ja hallinnassa. Tämä on tarkoittanut, että käyttäjät ovat olleet riippuvaisia näistä yrityksistä omien tietojensa ja digitaalisten varojensa hallinnassa. Web 3.0:n myötä tämä kaava on kuitenkin muuttumassa.
Kryptovaluutat ja älykkäät sopimukset ovat kaksi keskeistä tekijää, jotka mahdollistavat digitaalisen omaisuuden uudenlaisen omistamisen ja hallinnan. Kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Ethereum, toimivat hajautetussa lohkoketjussa, joka tallentaa omistajuustiedot turvallisesti ja avoimesti. Tämä tarkoittaa, että yksilöt voivat omistaa kryptovaluuttoja ja muita digitaalisia varoja ilman keskitettyä välikättä, kuten pankkia tai välittäjää.
Älykkäät sopimukset, jotka toimivat lohkoketjuteknologian avulla, ovat koodia, joka automatisoi sopimusten täytäntöönpanon ilman kolmannen osapuolen tarvetta. Ne mahdollistavat älykkään digitaalisen omaisuuden hallinnan ja jakamisen. Esimerkiksi NFT-taide (Non-Fungible Token) perustuu älykkäisiin sopimuksiin ja mahdollistaa ainutlaatuisten digitaalisten taidekappaleiden omistamisen ja kaupankäynnin. Jokaisella NFT-taidekappaleella on oma ainutlaatuinen omistaja, ja sen omistajuus tallennetaan lohkoketjuun, joka takaa omistajuuden aitouden.
Tämä muutos digitaalisen omistajuuden käsitteessä voi mullistaa monia teollisuudenaloja. Taide- ja peliteollisuudet ovat jo nähneet digitaalisen omistajuuden ja arvon kasvun NFT:iden myötä. Taiteilijat voivat luoda ja myydä digitaalisia taideteoksia suoraan yleisölle ilman välikäsiä. Pelit voivat hyödyntää älykkäitä sopimuksia tarjotakseen pelaajille ainutlaatuisia esineitä ja ominaisuuksia, jotka ovat pelaajien omistuksessa ja kaupattavissa.
Tämä siirtymä kohti hajautettua digitaalista omistajuutta ja kaupankäyntiä liittyy myös laajempaan dekeskittämisen liikkeeseen. Web 3.0:n pyrkimyksenä on purkaa valtaa suurilta yrityksiltä ja palauttaa enemmän valtaa yksilöille ja hajautetuille yhteisöille. Käyttäjät voivat nyt hallita omia digitaalisia varojaan ja osallistua digitaaliseen talouteen ilman keskitettyjä portinvartijoita.
Tulevaisuudessa voi olla mahdollista omistaa ja hallita kaikkea digitaalista omaisuutta, olipa kyseessä sitten taide, peliesineet, virtuaaliomaisuus tai muu digitaalinen arvo. Web 3.0:n myötä digitaalisen omistajuuden vallankumous on vasta aluillaan, ja sillä voi olla laajoja vaikutuksia digitaaliseen talouteen ja yhteiskuntaan yleisesti.
Ohjelmistottoman liiketoimintamallin etuja
Web 3.0:ssa ohjelmistottomat liiketoimintamallit ovat nousussa, ja ne edustavat merkittävää muutosta perinteisiin, keskitettyihin ohjelmisto- ja palvelinperusteisiin liiketoimintamalleihin verrattuna. Tämä uusi suuntaus perustuu hajautettuihin sovelluksiin ja älykkäisiin sopimuksiin, jotka toimivat itsenäisesti ilman keskitettyjä palvelimia tai ohjelmistoja. Tämä muutos tarjoaa useita merkittäviä etuja ja mahdollistaa innovatiivisia liiketoimintamalleja.
Yksi ohjelmistottomien liiketoimintamallien suurimmista eduista Web 3.0:ssa on parempi tietoturva. Perinteiset keskitetyt palvelimet ja ohjelmistopohjaiset järjestelmät ovat alttiita hakkeroinnille ja tietomurroille. Hajautetut sovellukset ja älykkäät sopimukset toimivat hajautetussa ympäristössä, mikä tekee niistä huomattavasti turvallisempia. Koska tieto ei ole keskitetyllä palvelimella, se on vaikeampi kohde hyökkääjille. Lisäksi älykkäät sopimukset toimivat koodina lohkoketjussa, mikä tekee niiden eheydestä erittäin vaikeasti manipuloitavan.
Toinen merkittävä etu ohjelmistottomissa liiketoimintamalleissa on alhaisemmat kustannukset. Perinteiset ohjelmisto- ja palvelinperusteiset järjestelmät vaativat huomattavia investointeja infrastruktuuriin, ylläpitoon ja henkilöstökuluihin. Hajautetut sovellukset voivat toimia pienemmillä kustannuksilla, koska ne eivät vaadi suuria palvelinlaitteistoja eivätkä monimutkaista ylläpitoa. Lisäksi älykkäät sopimukset toimivat automaattisesti ilman inhimillistä valvontaa, mikä vähentää toimintakustannuksia entisestään.
Ohjelmistottomat liiketoimintamallit voivat myös vähentää välikäsiä ja parantaa käyttäjien kontrollia omasta datastaan. Perinteiset palveluntarjoajat ja alustat keräävät ja hallitsevat käyttäjien dataa, mikä herättää tietosuojakysymyksiä ja altistaa käyttäjät potentiaaliselle väärinkäytölle. Web 3.0 mahdollistaa käyttäjien hallinnan omasta datastaan ja mahdollisuuden jakaa tietoa suoraan muiden kanssa ilman keskittäviä alustoja. Tämä voi muuttaa perinteisiä liiketoimintamalleja ja avata uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja yksilöiden omalle datan omistajuudelle.
Web 3.0: Nopea kasvu ja suosion lisääntyminen
Web 3.0:n kasvu on ollut vaikuttavaa ja nopeaa, ja se on tuonut mukanaan lukuisia mielenkiintoisia projekteja ja innovaatioita eri aloilla. Yhä useammat yritykset, kehittäjät ja yksilöt ovat ottaneet käyttöön hajautetut sovellukset ja lohkoketjuteknologian hyödyntäen niitä eri tarkoituksiin.
Yksi merkittävimmistä alueista, joilla Web 3.0 on vaikuttanut, on rahoitus. Hajautetut finanssi- ja DeFi-projektit ovat nousseet esiin tarjoten uudenlaisia tapoja sijoittaa, lainata ja vaihtaa digitaalista omaisuutta. Nämä projektit perustuvat älykkäisiin sopimuksiin, jotka mahdollistavat automaattisen ja hajautetun rahoituksen ilman perinteisten pankkien tai välittäjien osallistumista. Tämä on avannut rahoituspalvelut globaalisti, ja se on tuonut sijoitusmahdollisuuksia myös niille, joilla ei aiemmin ollut niihin pääsyä.
Lisäksi hajautetut organisaatiot, tunnettuina myös nimellä DeFi (Decentralized Finance), ovat muuttaneet perinteisten yritysten toimintatapaa. DeFi-projektit mahdollistavat hajautetut ja itsenäiset organisaatiot, jotka toimivat ilman keskitettyjä valvontaa ja hallintoa. Tällaiset organisaatiot voivat tarjota palveluita, kuten lainoja ja vaihtopalveluita, ja niiden päätökset perustuvat älykkäisiin sopimuksiin ja yhteisön äänestyksiin.
Taiteen alalla NFT:t (Non-Fungible Tokens) ovat tuoneet digitaaliseen omistukseen uuden ulottuvuuden. NFT:t mahdollistavat ainutlaatuisten digitaalisten teosten omistamisen ja kaupankäynnin lohkoketjussa. Taiteilijat ja sisällöntuottajat voivat nyt luoda ja myydä digitaalisia teoksiaan suoraan yleisölleen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten gallerioita tai taidehuutokauppoja. Tämä on antanut taiteen luojille enemmän kontrollia ja ansaintamahdollisuuksia.
Web 3.0:n suosio kasvaa myös käyttäjien keskuudessa. Yhä useammat ihmiset haluavat enemmän hallintaa omasta datastaan ja digitaalisesta omistuksestaan. Web 3.0 tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden omistaa ja hallita omia digitaalisia varojaan, kuten kryptovaluuttoja ja NFT-teoksia, ilman keskitettyjä välikäsiä. Tulevaisuudessa tämä voi muuttaa tapaa, jolla käytämme ja jaamme tietoa verkossa, ja se voi edistää yksilöiden digitaalista suvereniteettia.
Web3 saa myös kritiikkiä
Web3:a arvostellaan paljon, ja monet ovat huolissaan siitä, miten Web3:n sääntely toimii. He ovat myös huolissaan siitä, mitä seurauksia haitallisella toiminnalla tai muulla loukkaavalla sisällöllä voi olla. Edellä luetellut asiat olisivat sääntelykysymyksiä.
Alla olevassa kuvassa on esitetty lohkoketjuteknologian haittoja. Vaikka lohkoketju ja Web3 eivät olekaan täysin samat, Web3:a ei voisi olla ilman lohkoketjua. Neliö on suorakulmio, mutta suorakulmio ei välttämättä ole neliö skenaario, jos niin haluat.
Teknisesti katsottuna ihmiset väittävät, että lohkoketjuteknologia ei ole hajautettu, jos verkon osallistujien, ylläpitäjien tai solmujen määrä on rajallinen. Toinen suosittu argumentti Web3:a vastaan on “kuka rakentaa teknologian”. Kun Web3:n tavoitteena on hajauttaminen, sen rakentavien yritysten on oltava itse hajautettuja.
Web 3.0: Kasvava suosio ja vaikutus
Web 3.0:n kasvava suosio ei ole rajoittunut pelkästään teknologiapalveluihin ja yrityksiin, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä uusi kehitysvaihe internetissä voi muuttaa perinteisiä liiketoimintamalleja, vallan jakautumista ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Kryptovaluutat, hajautetut sovellukset ja älykkäät sopimukset ovat keskeisiä osia Web 3.0:n vallankumousta. Kryptovaluuttojen avulla yksilöt voivat omistaa ja hallita omaa digitaalista omaisuuttaan ilman perinteisiä pankkeja ja välittäjiä. Tämä on merkittävä muutos, joka antaa ihmisille enemmän taloudellista itsenäisyyttä ja hallintaa omasta varallisuudestaan. Hajautetut sovellukset (DApps) mahdollistavat uudenlaisia palveluita ja sovelluksia, jotka toimivat avoimesti ja hajautetusti, ilman keskitettyjä palvelimia. Tämä voi haastaa perinteiset yritykset ja liiketoimintamallit, kun ihmiset voivat käyttää palveluita suoraan toisiltaan.
Älykkäät sopimukset, jotka toimivat automaattisesti lohkoketjussa, avaavat ovet uudenlaisille liiketoimintamalleille. Ne voivat tehdä perinteiset sopimukset tarpeettomiksi monissa tilanteissa ja vähentää oikeudellisia kustannuksia. Tämä voi helpottaa liiketoiminnan käynnistämistä ja tehdä siitä edullisempaa.
Web 3.0:n vaikutukset voivat ulottua myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Äänestysjärjestelmät voivat hyötyä hajautetusta ja turvallisesta äänestystekniikasta, joka perustuu lohkoketjuun. Tiedonhallinta voi parantua, kun yksilöt voivat hallita omia tietojaan ja jakaa niitä tarvittaessa turvallisesti. Taloudelliset järjestelmät voivat tulla avoimemmiksi ja osallistavammiksi, kun kryptovaluuttojen ja hajautettujen rahoituspalveluiden käyttö lisääntyy.
Yhteenveto
Web3 ratkaisee varmasti nopeasti yhteiskunnan ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Kun kryptovallankumous kiihtyy, ei ole mahdotonta, että Web3 olisi sen viimeisin sivutuote. Web3:a kohtaan on esitetty paljon perusteltua kritiikkiä, joka kyseenalaistaa sen sopeutumiskyvyn. Koska Web3 on kuitenkin vielä työn alla ja kryptosääntelyyn liittyvät kysymykset ovat vielä ratkaisematta, mitä tahansa voi tapahtua. Yhteenvetona voidaan todeta, että Web3:sta on ehdottomasti syytä lukea, sillä siitä voi jonain päivänä tulla uusi web.
Alta löydät listan merkittävistä Web3-organisaatioista, jotka löytyvät nopealla haulla. Monien näiden organisaatioiden verkkosivut paljastavat kumppanuuksia/yhteistyötä toistensa kanssa. Tämä osoittaa tämän liikkeen päättäväisyyttä sekä yhteisön vahvuutta. Jokaisella organisaatiolla on kasvava ekosysteemi, joka tukee tai saa tukea layer1-ratkaisusta, kolikosta, yhteisöstä ja muista toisiinsa kytkeytyneistä elementeistä.