Keskuspankki: Suomen uusi maksuliikennejärjestelmä

| 3 min read

Suomen keskuspankki on ilmoittanut aloittavansa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotimainen euromaksualueen mittapuun mukainen välittömien maksujen järjestelmä. Hanke tähtää siihen, että Suomessa otetaan käyttöön eurooppalaisten pankkien yhdessä luoman SEPA Instant Credit Transfer (SCT Inst) -standardin mukainen maksuliikennejärjestelmä. Tavoitteena on tarjota yrityksille ja kuluttajille mahdollisuus tehdä ja vastaanottaa ajantasaisia maksuja sekunneissa mistä tahansa ja mihin tahansa.

Keskuspankki on ottanut aktiivisen roolin innovatiivisten maksutapojen kehittämisessä, kuten keskuspankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki käsitteli tämän vuoden viidennessä raha- ja talousjulkaisutilaisuudessa 19. lokakuuta.

Välimäki tunnusti käteisen käytön vähentymisen sekä Suomessa että muualla Euroopassa, vaikka fyysisen käteisen määrä on kasvanut. Suomessa käteinen muodostaa enää marginaalisen osuuden päivittäisistä maksutapahtumista, ja alle kymmenen prosenttia väestöstä pitää sitä ensisijaisena maksuvälineenään.

Välimäki korosti, että vaikka digitaalista euroa suunnitellaan vaihtoehtoiseksi maksutavaksi, se on yksi merkittävimmistä meneillään olevista eurooppalaisista maksujärjestelmähankkeista. Hän painotti kuitenkin myös niiden aseman turvaamisen tärkeyttä, jotka yhä luottavat käteiseen päivittäisissä raha-asioissaan. Välimäki huomautti Euroopan komission aloitteen saaneen EKP:n tuen käteisen säilyttämiseksi, mikä korostaa sitoutumista euron seteleiden ja kolikoiden käytön mahdollisuuden säilyttämiseen.

Välimäki lisäsi, että vaikka tämä sitoumus on tärkeää, se ei poista tarvetta kansalliselle sääntelylle, joka takaa käteisen saatavuuden ja talletusmahdollisuudet kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa, sillä käteisen käyttö on vielä tärkeä osa monen suomalaisen arkea.

Keskuspankki korostaa digitaalisen euron ratkaisevaa merkitystä Euroopan maksukentässä


Tilaisuudessa Välimäki korosti digitaalisen euron merkitystä kaikille Euroopan maille ja selitti:

“Digitaalisen euron keskeiset tavoitteet liittyvät Eurojärjestelmän vastuuseen ylläpitää maksu- ja selvitysjärjestelmien luotettavuutta ja tehokkuutta yhä digitaalisemmassa toimintaympäristössä, erityisesti kun käteisen käyttö vähenee.”

Hän korosti, että digitaalinen euro ei vain vahvistaisi Euroopan strategista autonomiaa vaan myös stimuloisi kilpailua euroalueella. Välimäki painotti monipuolisen maksuinfrastruktuurin kiireellistä tarvetta, erityisesti Itämeren alueen viimeaikaisten kehityskulkujen valossa.

Muutaman euroopan ulkopuolella olevan korttiyhtiön hallitseva asema päivittäisissä maksuissa nähdään vähemmän kuin ihanteellisena toimintavarmuuden kannalta. Digitaalisen euron käyttöönotto voisi parantaa toiminnallista turvallisuutta ja antaa kauppiaille paremmat neuvotteluasemat maksupalvelujen hinnoittelussa. Tällä voi olla merkittävä potentiaali parantaa kilpailuolosuhteita Euroopassa käteisen käytön vähentyessä.

Lisäksi Välimäki täsmensi, että digitaalisen euron on tarkoitus toimia ensisijaisesti vaihdon välineenä, ei sijoituskohteena. Suomen Pankin tavoitteena ei ole siirtää kotitalouksien talletuksia kaupallisilta pankeilta Eurojärjestelmän taseeseen. Keskuspankkina sen sitoumus on varmistaa, ettei mahdollinen digitaalisten eurojen liikkeeseenlasku vaaranna rahoitusvakautta. Tähän pyritään mahdollisesti rajoittamalla digitaalisten eurojen käyttöä esimerkiksi asettamalla yläraja digitaalieurotilien saldoille.

Lue myös: Suomen talous EU:n 14 vahvin

Digitaalisen euron kehittäminen vaatii keskuspankilta vaihtoehtoisten maksutapojen edistämistä


Välimäki korosti vaihtoehtoisten maksutapojen edistämisen kiireellisyyttä Suomessa, erityisesti digitaalisen euron tämänhetkisen suunnitteluvaiheen takia. Hän huomautti, että muualla Euroopassa mobiilimaksaminen on yleistynyt kaikissa pankeissa, mikä korostaa vastaavan järjestelmän tarvetta Suomessa.

Nopeiden maksujen käyttöönoton edistämiseksi Maksuneuvosto perusti viime vuonna työryhmän, jota Suomen Pankki johtaa yhdessä pankkien ja kaupan toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda eurooppalaiseen standardiin yhteensopiva pikamaksujärjestelmä ja laatia sääntökirja, joka määrittelee jokaisen pikamaksujärjestelmään osallistujan sitoumukset toimintatapoihin.

Sääntökirja kattaa osallistumiskriteerit, asiakastunnistamisen periaatteet, yhtenäisen käyttäjäkokemuksen kannalta olennaiset ominaisuudet ja mallin keskitetyn käyttäjärekisterin toteuttamiseksi. Lisäksi se määrittelee suomalaisen pikamaksujen hallintamallin, joka yksilöi miten kukin toimija ylläpitää sääntökirjan noudattamista.

Yksittäiset tilittävät pankit päättävät pikamaksujen toteutuksesta omissa järjestelmissään sekä itsenäisesti että yhteisesti hankittujen palveluiden avulla. Pikamaksujärjestelmän käyttöönotto edellyttää pankkien järjestelmien ja prosessien mukauttamista uuden maksutavan vaatimuksiin. Myös asiakkaille on tarjottava riittävästi tietoa ja ohjeistusta pikamaksujen käytöstä. Järjestelmän onnistunut käyttöönotto vaatii avointa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä tehokasta viestintää kuluttajille. Pikamaksut tulevat olemaan merkittävä askel digitalisaation edistämisessä maksamisen saralla Suomessa. Niiden odotetaan tuovan kustannussäästöjä pankkisektorille pitkällä aikavälillä.

Pikamaksuhankkeen lopullinen tavoite on luoda uusi reaaliaikainen maksutapa, joka tarjoaa asiakkaille yhtenäisen kokemuksen kaikissa pankeissa. Tämän aloitteen odotetaan vauhdittavan kilpailua ja luotettavuutta maksusektorilla. Parhaassa tapauksessa palvelu tukisi myös digitaalista euroa, mikäli sen liikkeeseenlaskusta päätetään. Maksuneuvosto antaa säännöllisesti päivityksiä pikamaksuhankkeen etenemisestä sitä mukaa kuin hanke kehittyy ja etenee kohti tavoitettaan tarjota suomalaisille pankkiasiakkaille nopea ja turvallinen pikamaksutapa eurooppalaisten standardien mukaisesti.