Presidentti Alexander Stubb sotkettiin kryptohuijaukseen

Suomen presidentti, Alexander Stubb on sotkettu tökeröön kryptohuijaukseen. Stubbista leviävällä deepfake -videolla nähdään Stubb muka kehumassa automaattisen kaupankäynnin sovellusta, joka on yhdistetty sijoitushuijauksiin. Videolla esitetyt lausunnot eivät todellisuudessa ole peräisin Alexander Stubbin suusta.

Tietokirjailija Petteri Järvisen blogissaan esille nostama video kuuluu lajissaan tunnetuksi tulleisiin huijauksiin, joissa aluksi näyttää siltä, että julkisuudesta tutut henkilöt suosittelisivat automaattisen kaupankäynnin mahdollistavia ohjelmistoja. Videoiden tarkempi tarkastelu ja taustatyö näyttää kuitenkin yleensä aina, ettei kyseisillä julkimoilla ole mitään tekemistä kyseisten alustojen kanssa. 

Huijaukset kehittyneet vuosien saatossa

Aikaisemmin vastaavanlaisia huijauksia nähtiin Internetin ja erityisesti sosiaalisen median alkupäivinä, kun Facebook ja muut alustat eivät ehtineet reagoimaan, eivätkä valvomaan mainoksia, joissa häikäilemättömästi käytettiin hyväksi julkisuudesta tunnettujen henkilöiden kuvia ja nimiä.

Ennen kuin huijaukset siirtyivät kattamaan myös sijoituspalveluita, niitä käytettiin laajasti maailmalla markkinoimaan kaikkea mahdollista aina hamppuöljystä vaatteisiin.

Deepfake -teknologian yleistyessä huijarit ovat hylänneet kuvien käytön ja siirtyneet videoiden pariin, jotka joskus saattavat olla hyvinkin taidokkaasti tekaistuja. Videoiden teemat liittyvät usein “salaisuuksien paljastamiseen”, jossa esimerkiksi Elon Muskin väitetään paljastavan taloudellisen menestyksensä salaisuudet.

Valtio vaatii mainoksen poistamista

Presidentti Stubbin sotkeminen köykäisen kaupankäyntialustan markkinointiin on huijareilta rohkea veto jonka tarkoitusperiä voi vain arvailla. Luulevatko huijarit oikeasti, että suomalaiset kuluttajat uskoisivat Stubbin rikastuneen automaattisen kaupankäynnin robottisovellusta käyttämällä? Vai voisiko olla niin, että tarkoituksena on laajemmaltikin rapauttaa presidentin ja Suomen valtion mainetta ja uskottavuutta.

Valtio on nyt kuitenkin reagoinut mainokseen ja vaatii Facebookia välittömästi poistamaan mainoksen järjestelmästään.

Miten tunnistaa vastaavat huijaukset?

Automaattisen kaupankäynnin mahdollistavia sovelluksia eli ns. kaupankäynti-robotteja on tarjolla markkinoilla pilvin pimein. Useimmiten kyseessä on vain forex -kaupankäynnistä tuttujen price alert -toimintoja hyödyntävistä, hyvin kevyistä applikaatioista, jotka sallivat automaattisen kaupankäynnin valuutalla, kullalla tai vaikkapa kryptovaluutoilla alustasta riippuen.

Nämä alustat eivät välttämättä itsessään vielä tarkoita, että kyseessä olisi huijaus, mutta muutamiin seikkoihin kannattaa suomaisenkin kuluttajan kiinnittää huomiota:

1. Jos sivusto ratsastaa julkisuudesta tuttujen ihmisten nimillä ilman, että löydät mitään muuta tietoa aiheesta, on kyseessä mitä suurimmalla todennäköisyydellä huijaus.
2. Jos sivusto lupaa minkäänlaisia takuutuottoja kyseessä on täysin katteeton lupaus, sillä mikään kaupankäyntialusta ei voi luvata varmoja tuottoja. Pikemminkin oma pääoma on aina vaarassa kaikessa sijoittamisessa.
3. Monet tunnetutkin alustat pyytävät asiakkaalta tietyn suuruista alkutalletusta. Tämä ei sinällään ole vielä huijauksen merkki. Huijaus on kuitenkin helppo tunnistaa jos sivustolle liittyvää aletaan painostamaan tekemään lisää talletuksia ja saavutettujen tuottojen kotiutus ei syystä tai toisesta onnistukaan. Huijarisivustot keksivät mitä mielikuvituksellimpia syitä välttääkseen maksamista saavutettuja “tuottoja”: Yleensä siitä syystä, että mitään todellisia tuottoja ei ole edes kertynyt.
4. Tee oma taustatutkimuksesi: Lue arvosteluja ja etsi tietoa. Markkinoilla on lukuisia erilaisia toimijoita ja tunnettuja nimiä, jotka ovat aina varma valinta jos liittyminen alkaa askarruttaa mieltä.
5. Muista, että mikään automaattisen kaupankäynnin mahdollistava sovellus ei toimi ilman ihmisen valvontaa. Älä ikinä jätä kaupankäyntiä täysin algoritmin tai signaalien varaan.

Miten toimia jos huomaat tulleesi huijatuksi?

Sosiaalisen median mainosten kautta tehtyihin huijauksiin on usein todella hankala löytää ratkaisua. Useimmiten mainoksen luoja ei ole täysin edes sosiaalisen median tiedossa ja huijareiden on helppo piiloutua nimettömien bulvaanien taakse, jonka nimissä näyttökertoja voi ostaa.

Jos palvelu ei omilla kotisivuillaan tarkasti ilmoita kuka palvelun toiminnasta vastaa, on vastuutahon selvittäminen todella vaikeaa.

Yritysten ja suomalaisten kuluttajien riitatilanteissa suomalaisia palvelee Kilpailu-, ja kuluttajavirasto, ja sen Kuluttajaneuvonta. Jos asiassa on lopulta syytä epäillä rikosta voi asiakas kääntyä myös poliisin puoleen. Poliisinkin mahdollisuus puuttua ulkomaisten, nimettömästi toimivien palveluntarjoajien toimintaan on varsin rajallinen.

Suositeltavaa onkin, että sijoittamisesta kiinnostuneet käyttävät aina tunnettuja ja vakavaraisia alan toimijoita, joita esimerkiksi Cryptonews Suomen sivustoilla on esitelty. Nämä tunnetut ja luotettavat alustat ovat säännösteltyjä kaupankäyntialustoja, joiden kanssa ei tarvitse pelätä tulevansa huijatuksi.