Maailman talousfoorumi: Talouskasvu pitää saada nousuun
Miltä näyttää tulevaisuuden talouskasvu maailmanlaajuisesti? Entä miten Suomi pärjää? Tähän ja moneen muuhun kysymykseen pyrkii vastaamaan Maailman talousfoorumin tuore raportti.
Kuluneella viikolla pidetty Maailman talousfoorumi WEF (World Economic Forum) oli ja meni, mutta mitä siitä jäi käteen?
Ainakin kasapäin raportteja. Yksi tärkeistä tulevaisuuden näkymistä on talouskasvu, josta WEF laati oman raporttinsa, jonka nimi on The Future of Growth Report 2024, eli kasvun tulevaisuus 2024.
Lue: Nämä aiheet ovat esillä, kun Maailman talousfoorumi alkoi
Talouskasvu on hidastunut rajusti
Maailmanlaajuinen kasvu on menettänyt vauhtiaan. BKT:n kasvu on hidastunut keskimäärin yli kahdesta prosentista alle 1,5 prosenttiin kehittyneissä talouksissa ja kehittyvissä talouksissa lähes kuudesta prosentista alle kahteen prosenttiin, kun verrataan 2000-luvun alun tasoa koronaviruspandemian jälkeiseen aikaan.
Kasvun jatkuvaa hidastumista ovat pahentaneet peräkkäiset kriisit. Nyt on kulunut yli 15 vuotta maailmanlaajuisen finanssikriisin alkamisesta, mutta se on edelleen varjona maailmassa. Koronaviruspandemia ja sen jälkeensä jättämä lukkiutumissokki jätti jälkeensä julkisen velan määrän voimakkaan kasvun ja globaalin kehitysprosessin kääntymisen.
Geopoliittiset jännitteet ja konfliktit ovat entisestään lisänneet muokanneet kansainvälistä järjestystä, joka on yhä moninapaiseksi, millä on kauaskantoisia vaikutuksia teknologiaan, kasvuun ja kehitykseen. Näitä kehityssuuntia varjostavat kasvavat tietoisuus siitä, että maailman lämpötilan nousu aiheuttaa vakavia vaaroja pitkän aikavälin näkymille.
“Keskeinen kysymys tällä ratkaisevalla hetkellä ei ole se, että tarvitseeko maailma yhä talouskasvua, vaan pikemminkin se, miten kasvu saavutetaan ja onko se sovitettu yhteen muiden tärkeiden kansallisten ja maailmanlaajuisten prioriteettien kanssa”, sanoo Maailman talousfoorumin johtaja Saadia Zahidi raportissa.
Moniulotteinen lähestymistapa talouskasvun tutkimiseen
Kasvun tulevaisuutta koskeva kehys esittelee raportissa moniulotteisen lähestymistavan, jossa keskitytään kasvun laadun arviointiin ja eri painopisteiden välistä tasapainoa sen sijaan, että ne yhdistettäisiin yhdeksi indeksiksi. Kehys perustuu neljään pilariin, joiden avulla arvioidaan laatua kasvun laatua: Innovatiivisuus, osallisuus, kestävyys ja joustavuus.
Maailmanlaajuisen analyysin lisäksi mukana olevien maakohtaisten mittaritaulujen avulla pyritään tukemaan poliittisia päättäjiä arvioitaessa maiden luonnetta ja maan talouskasvun luonnetta ja luonnetta tunnistaa kompromisseja, jotka on ratkaistava, tai synergiaetuja, joita voidaan hyödyntää. hyödyntää. Kussakin koontitaulussa esitetään yleiskatsaus BKT:stä johdetuista tilastoista sekä kaikki BKT:hen liittyvät kehystietoja kustakin 107 taloudesta. kattavista talouksista.
Suomi pärjäsi tutkimuksessa hyvin
Suomi pärjäsi WEF:n vertailussa hyvin. Se laskettiin mukaan parhaaseen A-ryhmään, eli maihin, joissa kasvua vauhdittaa keskittyminen sekä osallisuuden edistämiseen ja innovointiin sekä joilla on keskimääräistä korkeampi kestävyyden osalta.
Inklusiivisuuteen liittyen Suomelle tuli kuitenkin myös huomautettavaa raportissa.
“Korkea varallisuus ja tulotaso ovat kuitenkin epätasa-arvon suhteen edelleen keskeinen haaste monissa maissa. Näissä maissa on lisäksi heikko suorituskyky sukupuolten välisessä tasa-arvossa osaamisintensiivisissä ammateissa. Esimerkiksi Suomi saa täydet pisteet sosiaaliturvan saatavuudesta, mutta se saa huomattavasti huonommat pisteet varallisuuseroista”, raportissa todetaan. Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka hauraita
yhteinen vaurautemme on.
Miten talouskasvu saadaan nousuun?
Taloutemme tulevaisuus, yhteiskunnat ja yhteisöt ovat muotoutumassa tänään tehdyistä päätöksistä. Vaikka lyhyen aikavälin vaarojen torjuntaan on oikeutetusti kiinnitetty paljon huomiota, on välttämätöntä keskittyä myös keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulmiin.
“Poliittisten päättäjien navigoidessa yhä monimutkaisemmassa ja myrskyisässä globaalissa ympäristössä tarvitaan kattavaa, kollektiivista ja koordinoitua toimintaa, jotta voimme säilyttää saavutetut edut ja muokata parempaa tulevaisuutta”, raportissa todetaan.
Talouskasvu jatkaa edelleen parhaana keinona elintason parantamiseksi, mutta pelkkä kasvu ei enää riitä. Erityisesti jos kasvu jakautuu epätasaisesti, on alttiina häiriöille tai tapahtuu ympäristön kustannuksella. Viimeaikainen tutkimus kasvun tulevaisuudesta osoittaa, että useimmat maat ovat edelleen tiellä, joka ei ole kestävä eikä osallistava. Niiden kyky kylvää tulevaisuuden kannalta kestävää kasvua on rajallinen, samalla kun ne minimoinnit osallistumisensa innovaatiotoimintaan ja alttiutensa globaaleille häiriöille.
Maailman talousfoorumi toivoo, että raportti toimii kehotuksena toimintaan johtajille. Heidän on arvioitava uudelleen kasvumallinsa ja politiikkansa. Jokaisen maan tie innovatiiviseen, osallistavaan, kestävään ja joustavaan kasvuun on ainutlaatuinen. Raportissa esitettyjen tietojen ja analyysien tarkoituksena on tukea poliittisia päättäjiä arvioimaan maansa kehityksen luonnetta sekä talouskasvun ja kehityksen piirteitä. Näiden tietojen avulla voidaan tunnistaa mahdollisia parannettavia aloja, ratkaista kompromisseja tai hyödyntää synergioita.
Maailman talousfoorumin kasvun tulevaisuus -aloite käynnistää kaksivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on herättää keskustelua ja toimia talouskasvun uusien polkujen kartoittamiseksi. Samalla se tukee poliittisia päättäjiä tasapainottamaan kasvua, innovaatioita, osallisuutta, kestävyyttä ja joustavuutta. Kutsuammekin johtajia osallistumaan tähän ponnisteluun ja etsimään yhdessä uusia ratkaisuja tässä raportissa esitettyihin haasteisiin. On tärkeää työskennellä yhdessä kiireellisesti ja kunnianhimoisesti vastataksemme nykyiseen tilanteeseen.
Mikä on Maailman talousfoorumi?
Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on kansainvälinen organisaatio, joka perustettiin vuonna 1971. Sen päämääränä on edistää maailmanlaajuista taloudellista yhteistyötä ja vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä, kuten hallitusten, yritysten, akateemisen maailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kesken. WEF järjestää vuosittain maailmanlaajuisen talousfoorumin Davosissa, Sveitsissä, joka tunnetaan Davosin kokouksena.
Talousfoorumi kokoaa yhteen maailman johtajia eri aloilta tarkoituksenaan käsitellä ajankohtaisia globaaleja kysymyksiä ja haasteita. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos, taloudellinen epätasa-arvo, teknologian vaikutukset, koulutus ja terveydenhuolto. Foorumi tarjoaa foorumin avoimelle keskustelulle ja yhteistyölle, jotta maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin löytää yhteisiä näkemyksiä ja sitoutumista.
WEF ei ole poliittinen organisaatio, vaan se toimii itsenäisenä voimana, joka pyrkii edistämään monenkeskistä yhteistyötä ja sitoutumista globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Se julkaisee myös useita raportteja ja tutkimuksia eri aiheista, kuten maailman taloustilanteesta, teknologian kehityksestä ja riskiarvioista.
Kriitikot ovat joskus arvostelleet Maailman talousfoorumia siitä, että se edustaa liikaa yritysten ja taloudellisen eliitin etuja. Toiset puolestaan pitävät sitä tärkeänä foorumina, joka tuo yhteen eri osapuolet keskustelemaan ja löytämään yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.
On tärkeää huomata, että tietoni ovat päivätty vuoteen 2022, ja tilanteet ja tapahtumat voivat muuttua. Suosittelen tarkistamaan uusimmat tiedot WEF:n toiminnasta ja merkittävistä tapahtumista ajankohtaisista lähteistä.
