14,5 miljoonan potti – Etelä-Korea panostaa lohkoketjuun
Aasian talousmahti Etelä-Korea ja sen tiede-, tieto- ja viestintätekniikkaministeriö (ICT) ja Korea Internet & Security Agency (KISA) käynnistävät lohkoketjutukihankkeen.
Naver-lehden tuoreen artikkelin mukaan ohjelmalla edistetään julkisella sektorilla kuutta hanketta julkisia palveluja varten ja yksityisellä sektorilla kahdeksaa hanketta kaupallistamisen tukemiseksi. Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljardia wonia eli noin 14,5 miljoonaa dollaria.
Etelä-Korea tukee lohkoketjuinnovaatioita
Hankkeisiin kuuluvat keskuspankin digitaaliseen valuuttaan (CBDC) perustuvat digitaaliset arvosetelit, digitaaliset virkamerkit, verkkokansanäänestykset ja akun jäljellä olevan käyttöiän varmennepalvelut.
Ohjelmasta tuetaan esimerkiksi Korean keskuspankin CBDC-pohjaista digitaalisten arvosetelien hallinta-alustaa. Alustan avulla voidaan käyttää erilaisia arvoseteliohjelmia mobiililaitteilla, mikä parantaa digitaalisten maksujen tehokkuutta ja saatavuutta.
Korea Employment Information Service kehittää myös digitaalisiin tunnuksiin perustuvaa integroitua työllistymisen tukipalvelua, joka tehostaa työnhaku- ja taitojen todentamisprosesseja.
Toinen merkittävä julkinen hanke kohdistui oikeusministeriön sähköisen notaarinlausuntoprosessin yksinkertaistamiseen ja digitalisointiin. Tämän aloitteen tavoitteena on vähentää paperityötä ja tehostaa oikeudellisia menettelyjä.
“Lohkoketjua tukevat hankkeet, kuten digitaaliset virkamerkit, ovat hankkeita, jotka ovat sopusoinnussa digitaalisen alustan hallituksen politiikan kanssa, jolla laajennetaan julkisia tietopalveluja”, totesi tiede- ja tieto- ja viestintäministeriön tieto- ja viestintäpolitiikan johtaja Eom Yeol.
Maailmanlaajuisille markkinoille suunnattuja hankkeita
Yksityinen sektori saa tukea erilaisille innovatiivisille hankkeille. Esimerkiksi CP Labs kehittää lohkoketjutukiportaalialustaa, ja Oasis Business tarjoaa pienyrittäjille räätälöityjä taloushallinnon tukipalveluja.
Lisäksi AhnLab Blockchain Company aikoo kehittää sähköisen lompakkopalvelun API-yhteyden avulla, ja Nonghyup Bank pyrkii luomaan token-arvopapereiden liikkeeseenlaskuympäristön kappalemääräisten sijoitusyritysten toimijoille.
“Koska lohkoketjuteknologiaa käytetään tällä hetkellä monilla muilla aloilla kuin rahoituskentällä, kuten mobiilihenkilöllisyystodistuksessa, verkkoäänestyksessä ja lippukaupan estämisessä, jatkamme innovatiivisten palvelujen löytämistä ja tukemista, jotka yleisö voi kokea ja jotka voidaan esitellä globaaleille markkinoille”, Eom Yeol sanoi.
Etelä-Korea on muuttanut kryptofilosofiaansa vuosien aikana
Etelä-Korean suhtautuminen kryptovaluuttoihin on ollut monivaiheinen ja kehittynyt merkittävästi vuosien varrella. Maa on yksi maailman suurimmista kryptovaluuttamarkkinoista, ja se on ollut keskeisessä asemassa kryptovaluuttojen kehityksessä ja kaupankäynnissä. Seuraavassa tarkastellaan Etelä-Korean kryptovaluuttoja koskevan politiikan ja sääntelyn historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
Alun perin Etelä-Korea suhtautui kryptovaluuttoihin varsin avoimesti, ja kryptovaluuttakauppa kasvoi nopeasti. Tämä johti siihen, että maasta tuli yksi suurimmista kryptovaluuttamarkkinoista maailmassa. Kuitenkin, kryptovaluuttojen yleistyessä, niihin liittyvät riskit ja haitat, kuten rahanpesu ja veronkierto, alkoivat herättää huolta viranomaisissa.
Vuonna 2017 Etelä-Korean hallitus aloitti tiukempien sääntelytoimien valmistelun. Tämä sisälsi mm. anonyymien kryptovaluuttatilien kiellon, mikä astui voimaan vuoden 2018 alussa. Lisäksi hallitus kielsi ICO:t (Initial Coin Offerings), koska niitä pidettiin liian riskialttiina sijoittajille. Näiden toimien tarkoituksena oli hillitä spekulatiivista kaupankäyntiä ja suojella sijoittajia.
Etelä-Korea suhtautuu kryptoihin kaksijakoisesti
Nykyään Etelä-Korea noudattaa tasapainoista lähestymistapaa kryptovaluuttojen sääntelyssä. Maa tunnistaa kryptovaluuttojen innovatiiviset mahdollisuudet, mutta pyrkii samalla suojaamaan kansalaisia ja estämään laitonta toimintaa.
Vuonna 2020 hyväksyttiin uusi lainsäädäntö, joka vaatii kryptovaluuttapalveluiden tarjoajia rekisteröitymään ja noudattamaan tiukkoja KYC (Know Your Customer) ja AML (Anti-Money Laundering) sääntöjä. Tämä laki tuli voimaan vuonna 2021, ja sen myötä kryptovaluuttapörssien on täytynyt täyttää tiukat vaatimukset jatkaakseen toimintaansa. Nykyisin muun muassa lahjoitusten tekeminen kryptoissa on kielletty.
Etelä-Korean finanssivalvontaviranomainen, Financial Services Commission (FSC), on johtanut maan kryptovaluuttojen sääntelyä. FSC on asettanut vaatimuksia pörssien turvallisuudelle ja avoimuudelle. Lisäksi pörssien on tehtävä yhteistyötä pankkien kanssa varmistaakseen, että kaikki tilit ovat nimellisiä ja rekisteröityjä.
Verotuksen osalta Etelä-Korea on ottanut käyttöön kryptovaluuttoja koskevan verotusjärjestelmän, johon tosin saattaa tulla muutoksia. Kryptovaluuttojen kaupankäynnistä saadut voitot katsotaan veronalaiseksi tuloksi. Vuoden 2022 alusta lähtien kryptovaluuttavoitot, jotka ylittävät tietyn rajan, on verotettu pääomatulona. Tämä veroprosentti on 20 prosenttia, ja se koskee kaikkia yksityishenkilöiden kryptovaluuttavoittoja, jotka ylittävät 2,5 miljoonaa wonia (noin 2 000 dollaria) vuodessa.
Miltä kryptojen tulevaisuus näyttää Etelä-Koreassa?
Etelä-Korea jatkaa kryptovaluuttamarkkinoiden tarkkaa seurantaa ja sääntelyn kehittämistä. Maa pyrkii edistämään blockchain-teknologian innovaatioita ja hyödyntämään sen potentiaalia eri teollisuudenaloilla. Samalla hallitus on sitoutunut estämään rahanpesua, veronkiertoa ja muita laittomia toimintoja, jotka voivat liittyä kryptovaluuttojen käyttöön.
Erityisen mielenkiinnon kohteena on myös keskuspankin digitaalinen valuutta (CBDC). Etelä-Korean keskuspankki, Bank of Korea, on tutkinut aktiivisesti CBDC:n kehittämistä ja testannut sen käyttöä. Tämä voi johtaa merkittäviin muutoksiin maan rahajärjestelmässä ja tarjota turvallisemman ja säännellympiä tapoja digitaalisen rahan käyttöön.
Etelä-Korean suhtautuminen kryptovaluuttoihin on tasapainottelua innovaation ja sääntelyn välillä. Maa on ottanut käyttöön tiukat sääntelytoimet suojellakseen sijoittajia ja estääkseen laitonta toimintaa, mutta samalla se pyrkii tukemaan teknologian kehitystä ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia. Verotus ja tiukat sääntelyvaatimukset ovat osa maan strategiaa hallita kryptovaluuttamarkkinoita. Tulevaisuudessa Etelä-Korea todennäköisesti jatkaa tämän tasapainon etsimistä ja kehittää edelleen sekä sääntely- että teknologiapolitiikkaansa vastaamaan kryptovaluuttojen nopeasti muuttuvaa maisemaa.
Rahoitusviranomaiset huolissaan poistettavista kryptoista
Korean finanssivalvontaviranomainen (FSS) on käsitellyt huhuttuja altcoinien massaluovutuksia koskevia huolenaiheita ja selventänyt, että sen osallistuminen on vähäistä.
EBN:n viimeisimmän raportin mukaan FSS korosti, että se ei suoraan valvo virtuaalivarojen listausten tarkistamista. Rahoitusviranomaiset osallistuivat listausstandardiin, mutta eivät suoraan tarkasteluprosessiin.
Heinäkuussa voimaan tuleva uusi virtuaalivarojen käyttäjien suojelua koskeva laki on herättänyt pelkoa sijoittajien keskuudessa. Daehan Kyungjaen mukaan sääntelyviranomaiset alkavat ensi kuusta alkaen tarkistaa noin 600 virtuaalivarapörssin kolikon transaktiotukea.
Laki, joka tulee voimaan 19. heinäkuuta, määrää, että Upbitin, Bithumbin, Coinonen, Korbitin ja Gopaxin kaltaiset fiat KRW:n kaupankäyntialustat noudattavat sen sääntöjä. Tämän seurauksena sijoittajat ovat aloittaneet paniikkimyynnit, koska he ovat huolissaan siitä, että monet altcoinit saatetaan poistaa listalta.
Raportin mukaan noin 16 altcoinin huhutaan olevan vaarassa poistua won-pohjaisilta listautumismarkkinoilta ensi kesäkuuhun mennessä. Tämä spekulaatio johti jyrkkään arvonlaskuun, ja noin puolet Upbitin won-markkinoilla listatuista kolikoista putosi 10-20 prosenttia.
