JPMorgan raportti uskoo DeFi- ja NFT-sektoreiden elpymiseen

Amerikkalaisen pankkijätin, JPMorgan raportti on tuonut runsaasti valoa niille, jotka ovat optimistisia hajautetun rahoituksen (DeFi) ja non-fungible tokeneiden (NFT) alojen tulevaisuuden näkymistä.

Joulukuun alussa julkaistu JPMorgan raportti paljasti DeFi- ja NFT-toiminnan huomattavan elpymisen, jota vauhditti parantunut kryptomarkkinoiden tunnelma. Tutkimus, jonka otsikko on “Resurgence in DeFi and NFT: A Market Shift”, nimeää viimeaikaisten elpymisen johtavaksi syyksi Yhdysvaltain Bitcoin ETF-odotukset.

Syyskuussa raportoitiin, että NFT-alan romahdus on vain ajan kysymys, sillä yli 80% kaikista NFT-kokoelmista oli myymättä, minkä jotkut analysoivat kuvaavan sitä, että kaikki NFT:t olisivat arvottomia.

JPMorganin raportissa kuitenkin korostettiin, että vaikka DeFi- ja NFT-markkinoiden elpyminen viime aikoina on ollut myönteistä, kyseessä on vasta “alustavia merkkejä elpymisestä”.

“Vaikka ei ole epäilystäkään siitä, että viimeaikainen DeFi/NFT-toiminnan elpyminen on myönteinen merkki, on liian aikaista innostua siitä.”

Nikolaos Panigirtzogloun johtama analyytikkoryhmä on todennut, että edellä mainittu kasvu tulee sen jälkeen, kun näillä markkinoilla on kärvistelty laskun kourissa jo lähes kahden vuoden ajan.

“Täten luomme optimismia siitä, että pahin saattaa olla takanamme DeFi/NFT-toiminnan keskipitkän aikavälin kehityksessä.”

Kaupankäynti lisääntynyt hajautetuissa pörsseissä

JPMorgan raportti, sekä muut alan analyytikot ovat lisäksi huomauttaneet, että osa DeFin elpymisestä on “luonnollista”, kun otetaan huomioon kaupankäynnin lisääntyminen hajautetuissa pörsseissä (DEX).

DEX:t ovat saamassa nopeasti suosiotaan takaisin kryptomaailmassa, koska ne painottavat käyttäjien valvontaa, yksityisyyttä ja turvallisuutta. DefiLlaman mukaan DEX:ien kaupankäyntimäärät nousivat 133,1 miljardiin dollariin maaliskuussa 2023, mikä oli jo kolmas peräkkäinen kuukausittainen kasvu.

Lisäksi Lidon staking-tilastot ovat osaltaan vaikuttaneet DeFi-markkinoiden vahvistumiseen vuoden 2023 alusta lähtien, kuten JPMorgan raportti totesi. Lido (LDO), joka on päivitetyn Ethereum -verkon likvidi staking-ratkaisu, antaa käyttäjille mahdollisuuden ansaita staking-palkkioita lukitsematta omaisuutta.

Analyytikot huomauttivat myös siitä, että vaikka ether (ETH) onkin kasvanut läpi koko vuoden, se on menestynyt muita kryptoja heikommin, mikä vaikuttaa kokonaisarvolukitusmittaukseen (TVL). Tämä “osoittaisi mekaanisesti jonkinlaista elpymistä, koska useiden pienempien kryptovaluuttojen hinta on noussut enemmän kuin etherin viime kuukausina”, raportissa lisäsivät.

JPMorgan raportti kertoi myös, että uusien lohkoketjujen, DeFi-protokollien ja NFT-alustojen syntymistä pidetään joka tapauksessa rohkaisevana merkkinä. Ethereum-lohkoketju kohtaa edelleen ongelmia, kuten verkon skaalautuvuus ja verrattain alhaiset tapahtumanopeudet, vaikka se vaikuttaakin kokonaisuudessaan DeFin nousuun positiivisesti.

Löytyykö lohkoketjusta ratkaisu kestävään rahoitukseen?

Kuten JPMorgan raportti selventää, DeFi-alan pohjana toimii lohkoketjuteknologia, joka nousi myös suureen rooliin COP28-ilmastokokouksessa. Siellä käsiteltiin esimerkiksi innovatiivisia tekoälyratkaisuja kestävän rahoituksen alalla ilmastotoimien tehostamiseksi, ja korostettiin niiden tärkeyttä.

COP28:ssa järjestetty TechSprint pyrki selvittämään, miten voimme varmistaa tietojen eheyden kestävässä rahoituksessa lohkoketjuteknologian avulla, jotta voimme lisätä sijoittajien ja markkinoiden luottamusta lisäämällä läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta eri aloilla.

Kaikille avoimessa TechSprintissä osallistujilla oli edessään pitkä lista kysymyksiä, joihin vastaaminen voisi tuoda paremman huomisen kaikille. Näihin kysymyksiin sisältyi esimerkiksi seuraavanlaisia pohdinnan aiheita:

• Miten lohkoketjujen käyttö pääomamarkkinoilla (esim. vihreät joukkovelkakirjalainat) voi mahdollistaa tehokkaat tarkastusprosessit, paremman läpinäkyvyyden ja saumattoman jäljitettävyyden kestävässä rahoituksessa niin, että voidaan samalla hyödyntää lohkoketjujen potentiaalia poistaa välikäsiä, lisätä nopeutta ja vähentää kustannuksia?
• Millä käytännönläheisillä ja skaalautuvilla ratkaisuilla voidaan tehokkaasti seurata ja validoida sijoitusten ympäristövaikutuksia, varmistaa kestävyysstandardien noudattaminen ja edistää sidosryhmien välistä luottamusta?

Lisäksi COP28 TechSprintissä tarkasteltiin muita innovatiivisia lohkoketjuratkaisuja kestävän rahoituksen alalla ilmastotoimien tehostamiseksi. Tähän liittyvät kysymykset sisälsivät seuraavaa:

Miten voimme tehostaa tiedonkeruuta kestävässä rahoituksessa käyttämällä esineiden internetin ja anturiteknologian mahdollistamaa seurantaa ja tietojen keräämistä, jotta voidaan parantaa tarkkuutta ja varmistaa tietoon perustuva vaikutusten, riskien ja sääntöjen noudattamisen arviointi, esim. seuraavilla aloilla,

• Miten IoT- ja anturiteknologioiden (kaikenlaiset paikan päällä, paikan ulkopuolella ja etänä käytettävät anturiteknologiat, joihin voi sisältyä myös paikkatietotekniikkaa ja satelliittikaukokartoitusta) luovat yhdistelmät voivat mullistaa kestävän rahoituksen kestävyysmittareiden keräämisen, analysoinnin ja raportoinnin?
• Miten turvalliset ja maailmanlaajuisesti skaalautuvat IoT- ja sensoriteknologiaratkaisut voivat helpottaa tarkkojen tietojen saamista, mahdollistaa ennakoivan riskinhallinnan ja antaa omaisuudenhoitajille mahdollisuuden noudattaa saumattomasti kestävyysvaatimuksia ja siten edistää siirtymistä kohti hiilineutraalia taloutta?

Muita innovatiivisia IoT- ja anturiteknologiaratkaisuja kestävän rahoituksen alalla ilmastotoimien tehostamiseksi tarkastellaan.

Ilmastonmuutosta vastaan taistelu vaatii teknologisia ratkaisuja

Ilmastonmuutos ja sen vastainen taistelu voi alkaa kiinnostaa myös taloudellisesta näkökulmasta entistä enemmän, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on myös maailmantalouden heikentymisen takana. Vaikka JPMorgan raportti ei perehtynytkään juuri tähän näkökulmaan, jättipankki varmasti näkee tämän sektorin potentiaalin.

Ilmastonmuutos vetää maailman bruttokansantuotetta (BKT) miinukselle useilla prosenteilla, kertoo tiistaina julkaistu Delawaren yliopiston tutkimusraportti.

Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä makrotaloutta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia tappiota. Se tarjoaa arvokasta tietoa vaikutuksista maailman bruttokansantuotteeseen (BKT) ja pääomavarallisuuteen.

“Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on huomattavia eroja eri alueiden ja talousalueiden välillä. Pahimmat vaikutukset ovat alhaisen tulotason maissa ja trooppisilla alueilla tulokset tukevat kiireellistä tarvetta kehittää tukea ja apua kehitysmaille haitallisten vaikutusten lieventämisessä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen lieventämiseen”, tutkimuksessa todetaan.

Lue myös: Tutkimus: Maailman BKT:n laskun takana on ilmastonmuutos

Miten lohkoketjuteknologia toimii?

JPMorgan raportti uskoo siihen, että DeFi- ja NFT-markkinat jatkavat rauhallista kasvuaan myös ensi vuonna, ja kaiken tämän kasvun taustalla on innovatiivinen lohkoketjuteknologia.

Lohkoketjun toiminnan kannalta se keskeinen osa on sen konsensusalgoritmi. Konsensusalgoritmi on joukko sääntöjä tai protokolla, johon perustuen lohkojen luoma verkko, eli lohkoketju päättää, mitkä verkon tapahtumat hyväksytään ja mitkä hylätään. Yksi tunnetuimmista konsensusmekanismeista on Proof of Work (PoW), joka tunnetaan erityisesti Bitcoinin yhteydessä.

PoW edellyttää solmuilta, eli erittäin tehokkailta tietokoneilta laskentatehoa suorittaakseen monimutkaisia matemaattisia tehtäviä, jotka vaativat aikaa ja resursseja. Ensimmäinen solmu, joka ratkaisee tehtävän, saa oikeuden lisätä uuden lohkon ketjuun, ja vastaanottaa palkkion työstään kryptovaluutassa.

Tämä mekanismi takaa sen, että uudet lohkot lisätään ketjuun vain, kun solmut ovat suorittaneet riittävän määrän laskentatyötä, mikä tekee verkon manipuloinnista erittäin vaikeaa.

Konsensusmekanismeja on kuitenkin erilaisia, ja jotkut, kuten Proof of Stake (PoS), eivät vaadi laskentatehoa, kuin PoW. PoS:ssa ei ole solmuja, vaan validoijia, joilla on painoarvo ketjussa perustuen niiden omistamaan kryptovaluutan määrään.

Ne, joilla on eniten kyseisen lohkoketjun kryptovaluuttaa hallussaan, voivat lukita osan kryptoista kyseiseen lohkoketjuun, ja saavat vastineeksi oikeuden äänestää lohkoketjun kehityksestä, sekä vahvistaa tapahtumia. Tämä edistää energiatehokkuutta ja skaalautuvuutta.

Konsensusalgoritmin valinta riippuu lohkoketjun käyttötarkoituksesta ja sen yhteisön tarpeista. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että valtaosa kryptovaluutoista perustuu PoS-pohjaiseen lohkoketjuun, sillä PoW on liian kallis ja hidas tapa luoda uusia lohkoja.

Lohkoketjuteknologian toiminta perustuu siis lohkoihin, ketjuun ja konsensusalgoritmiin. Nämä elementit yhdessä mahdollistavat lohkoketjun hajautetun, turvallisen ja luotettavan toiminnan, mikä on tehnyt siitä vallankumouksellisen teknologian useille eri aloille.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa toiminnoissa ja aloilla:

• Älysopimukset
• Tietoverkon suojaaminen
• Finanssipalvelut
• Petostentunnistus
• Videopelit
• Rahoitusratkaisut