Huomasitko – Kahvin hinta kallistui alkuvuonna runsaasti
Suomalaisille elintärkeä kahvin hinta on ollut otsikoissa jo pitkään, ja nyt saadut tiedot eivät lämmitä mieltä. Kun verrataan kahvin hintaa joulukuussa 2023 sen hintaan tammikuussa 2024, huomataan runsaasti nousua. 17 prosenttia tarkalleen.
Tosin asiantuntijat ovat huomauttaneet, että kahvin hinnan nousu vuoden alussa on jo muutamien vuosien ajan ollut toistuva ilmiö. Kahvin hinnan on huomattu nousevan hetkellisesti vuoden alussa vuodesta 2021 alkaen.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että hintojen erotuksessa joulu-tammikuun välisenä aikana on tapahtunut hieman laskua tänä vuonna. Tilastokeskuksen julkaiseman raportin mukaan vuonna 2022 kahvin hinta oli tammikuussa melkein 27% korkeampi, kuin sitä edeltävänä joulukuussa.
Vuoden 2023 tammikuussa kahvin hinta oli edelliseen joulukuuhun verrattuna 12 prosenttia korkeampi. Näin ollen tämän vuoden tammikuun 17%:n nousu on näiden kahden nousuprosentin välimaastossa.
Mistä kahvin kallistuminen johtuu?
Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä on kommentoinut, että kahvin hinnan nousu aina alkuvuonna johtuu joulukuun alekampanjoista. Kun joulukuussa kahvia myydään halvemmalla, hinnassa nähdään automaattisesti nousua vuodenvaihteen jälkeen.
”Joulukuun hinta on yleensä monena vuonna poikkeuksellisen alhainen, koska monet kaupat käyttävät kahvia kampanjatuotteena joulukuun juhlapyhien aikaan.”
Vaikka tilastojen mukaan jouluna suomalaisissa kodeissa suositaan viiniä kahvin sijaan, kahvi säilyttää paikkansa suomalaisten tarjoiluissa vuodesta toiseen ja vaihtuvista trendeistä huolimatta. Tätä tietenkin vauhdittavat suurten kauppaketjujen järjestämät alekampanjat joulun alla.
Kuten Erkkilä asiaa kommentoi: ”Kampanjoita on toki kaikkina kuukausina, mutta joulukuussa jonkin verran enemmän.”
Suomessa on myös nähty hintasotia, ja kahvin hinta on näiden sotien yleisin syy. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Juhlamokkaa koskevat alekampanjat, joita oli käynnissä sekä S-ryhmän, K-ryhmän että Lidlin kaupoissa.
Halvimmillaan Juhlamokka-paketin sai tuolloin ostoskärryyn vain kolmella eurolla. Kun katsotaan Tilastokeskuksen dataa, huomataan myös sellainen seikka, että marraskuusta 2023 alkaen kahvin hinta laski yli 11 prosenttia joulukuuhun mennessä.
Tämäkin on yleinen ja vuodesta toiseen toistuva ilmiö. Suomalaisten kauppaketjujen hinnoittelun lisäksi Erkkilä kuitenkin huomautti, että myös kahvin maailmanmarkkinahinta vaikuttaa siihen, mitä suomalainen maksaa kahvipaketista kaupan kassalla.
Asiat, kuten kahvisatojen onnistuminen vaihtelevat, ja vaikuttavat näin ollen kahvin hintaan pörssissä. Tämä heijastuu väkisinkin kaupan hintoihin. Tämä näkyi esimerkiksi vuonna 2017, kun markkinoilla (ja Suomessa) panikoitiin kahvin loppumisesta ilmastonmuutoksen seurauksena.
Panikointi johtui tuolloin nimenomaan tuotantoon ja kuljetukseen liittyvistä ongelmista, jotka nostivat kahvin hinnan pilviin. Tosin hinnan nousu näkyi kuluttajille viiveellä.
Lue myös: Yandexin entinen toimitusjohtaja välttymässä pakotteilta
Kahvin hinta vielä kaukana viime vuosien hintahuipusta
Jos katsotaan 2020-luvun tilastoja, niin huomataan, että kahvin hinta on ollut kaikkein kalleinta vuoden 2022 heinäkuussa. Tätä ja edellä kerrattuja tietoja mielessä pitäen kuluttajalla on mahdollisuus pelata hintapeliä tämän suomalaisten lempijuoman hinnan suhteen. Tai niin sitä voisi kuvitella.
Kun Erkkilältä kysyttiin mitä mieltä hän on siitä, että kuluttajat hamstraisivat kahvia halpoina aikoina, eli esimerkiksi juuri joulukuun alekampanjoiden aikaan, hän vastaa skeptisesti.
Sen sijaan, että kuluttaja ajoittaisi kahviostokset vain vuoden loppuun, hän kehottaa pitämään silmät auki kampanjoiden varalta vuoden ympäri.
”Henkilökohtaisen kulutuksen kannalta ei välttämättä ole yhtä tiettyä aikaa, jolloin kannattaa haalia kahvia, koska ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja suosikkibrändejä.”
Ottaen huomioon, että suomalaiset pitävät edelleen kärkisijaa kahvia kuluttavien maiden listalla, kaupoille on jatkossakin kannattavaa järjestää alekampanjoita ympäri vuoden. Samalla kauppojen tulee ottaa huomioon, että suomalaiset ovat hintatietoista kansaa:
”Suomalaiset kuluttajat ovat kautta aikojen tottuneet siihen, että kahvia ostetaan tarjouksesta ja sitä on kotona aina saatavilla”, Erkkilä huomauttaa.
ESG vaikuttaa kahviyritysten alihankintaketjuihin
Kuten mainittu, kahvin hinta on riippuvainen siitä, miten kahvisadot onnistuvat kahvin tuottajamaissa. Ja satojen onnistuminen taas on kiinni siitä, miten ilmastonmuutos kehittyy jatkossa.
Ilmastonmuutoksen kitkemiseksi monet yritykset varsinkin elintarvikealalla ovat siirtyneet noudattamaan ESG-toimintaperiaatteita (Ecological, Social, Governance) eli vastuullisuusraportointia.
Suuryritysten siirtyessä kohti kestävämpää liiketoimintamallia, myös niiden alihankintaketjut ovat murroksessa. Esimerkiksi täällä Suomessa yli 80 prosenttia OP:n tekemään tutkimukseen vastanneista suuryrityksistä kokee painetta tiukentaa alihankintaketjuihin liittyviä vaatimuksia vastuullisuuden nimissä.
Tämä muutos koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista lähes 56 prosenttia on jo joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi.
OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi korostaa pk-yritysten merkitystä kestävän siirtymän edistämisessä. Hänen mukaansa suuryritysten olisi tärkeää tukea ja kouluttaa alihankkijoitaan kestävän kehityksen tiellä, sen sijaan että vaihtaisivat kumppaneitaan.
“Etulyöntiasemassa ovat sellaiset pk-yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaansa vastuullisuusvaatimusten ja sääntelyn mukaisesti ja joiden liiketoiminta kestää läpivalaisun. ESG-asioiden hoitaminen hyvin tuo nyt pk-yrityksille selkeää kilpailuetua”, Keitaanniemi sanoo OP:n tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat vaihtaneet alihankkijoitaan erityisesti alkutuotannon sektorilla. Teolliset alihankkijat ja raaka-ainetoimittajat ovat olleet vaihdosten kärjessä, ja noin kolmannes yrityksistä on joutunut vaihtamaan myös logistiikan toimijoita sekä jakelijoita ja jälleenmyyjiä.
