Digitaalinen juan rikollisessa käytössä – Miten Kiina reagoi
Aasian talousmahti Kiina ja sen digitaalinen juan pääsi vähemmän imarteleviin otsikoihin. Kiinalainen rikollisjoukko on tuomittu rahanpesusta, jossa käytettiin digitaalisia juaneja kansainvälisessä järjestelmässä.
Mobiilimaksujärjestelmä MyPayPassin sivuilla julkaistun artikkelin mukaan Shaoxingin Yuechengin piirin kansan syyttäjänvirasto käsitteli tapausta, jossa epäillyt Yuan, Zhang ja Kou todettiin syyllisiksi digitaalisten juanien käyttämiseen rikoshyödyn lunastamiseen ja salaamiseen.
MyPayPass on Kiinassa toimiva mobiilimaksujärjestelmä, joka helpottaa ulkomaalaisten maksujen suorittamista ilman paikallista pankkitiliä tai puhelinliittymää. Tämä on erityisen hyödyllistä ulkomaalaisille vierailijoille, jotka eivät ole tottuneet Kiinan laajasti käytettyihin mobiilimaksutapoihin, kuten Alipay ja WeChat Pay.
Alipay ja WeChat Pay ovat Kiinan johtavat mobiilimaksujärjestelmät, jotka hallitsevat yli 90 % mobiilimaksuista. Näihin järjestelmiin on hiljattain lisätty ominaisuuksia, jotka mahdollistavat ulkomaalaisten käyttäjien rekisteröitymisen ja maksamisen ilman paikallista pankkitiliä. Esimerkiksi Alipay mahdollistaa ulkomaalaisten käyttäjien käyttää kansainvälisiä luottokortteja ennalta ladatun kortin tapaan, ja WeChat Pay on tehnyt yhteistyötä useiden kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden kanssa tarjotakseen vastaavia palveluita, kertoo The Register.
Näiden järjestelmien käyttö on laajentunut myös digitaaliseen juaniin (e-CNY), joka on Kiinan keskuspankin liikkeelle laskema digitaalinen valuutta. e-CNY-sovelluksen avulla ulkomaalaiset voivat rekisteröityä ja maksaa käyttämällä mobiililaitteitaan. Sovellus tukee yli 210 maan ja alueen puhelinnumeroita, mikä tekee siitä helposti saavutettavan monille käyttäjille ympäri maailmaa, kertoo China Briefing -sivusto.
Kiina on ottanut digitaalisen juanin käyttöönsä
Samalla kun Kiina hyödyntää lohkoketjuteknologiaa valtiollisiin tiedon tallennus- ja varmennustoimiin, digitaalinen juan on alkanut saada yhä enemmän jalansijaa. Kiinan valtion omistama pankki on yhdistänyt digitaalisen juanin “maailman suurimpiin pienten hyödykkeiden markkinoihin”, eli Yiwuun, sen maksualustan kautta.
Yiwu-alusta pystyy käsittelemään maksuja 16 eri fiat-valuutassa, mikä tarkoittaa, että sekä asiakkaat että myyjät voivat suorittaa ja vastaanottaa kansainvälisiä maksuja helposti. Tämä merkittävä edistysaskel tapahtui vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Yiwu ilmoitti, että 90 prosenttia sen myyjistä hyväksyy digitaaliset juan-maksut.
Yiwu, joka tunnetaan epävirallisesti “maailman pienten hyödykkeiden pääkaupunkina”, on asettanut tavoitteekseen käsitellä noin 1,5 miljardin dollarin arvosta keskuspankin liikkeelle laskeman digitaalisen valuutan (CBDC) transaktioita vuoden loppuun mennessä.
Kaupungin markkinat ovat tunnettuja vaatteiden, lelujen, taloustavaroiden, älypuhelimien lisävarusteiden ja korujen valmistuksesta ja kaupankäynnistä. Yiwu on luonut kauppasuhteet yli 230 maahan ja alueelle ympäri maailmaa, ja sen fyysinen Futianin kaupunginosan tori on suosittu matkailukohde.
Kiina on myös ryhtynyt toimiin helpottaakseen käteisnostoja ja valuutanvaihtoa ulkomaalaisille, varmistaakseen laajan maksujen hyväksynnän ja parantaakseen matkailijoiden kokemuksia Kiinassa.
Kokonaisuudessaan MyPayPass ja muut mobiilimaksujärjestelmät tekevät maksamisesta Kiinassa helpompaa ja kätevämpää ulkomaalaisille matkailijoille ja liikematkustajille.
Näin rahanpesu digitaalisen juanin ja krypton avulla toimi
Elokuussa 2023 rikoksesta tuomittu Yuan näki sosiaalisessa mediassa osa-aikaisen työpaikkailmoituksen ja päätti kokeilla sitä. Mainostaja pyysi Yuania lunastamaan myyjien digitaalisia yuan-lompakoita 0,8 prosentin palkkiolla.
Yuan aloitti ostamalla kryptovaluuttaa ja lähettämällä sen ilmoittajalle talletuksena. Kun Yuan löysi kauppiaan, jolla oli digitaalisia yuan-lompakoita, hän välitti digitaalista juania vastaanottavan QR-koodin mainostajalle, ja tämä siirsi rahat kauppiaalle.
Rahat saatuaan kauppiaat veloittaisivat yleensä 1-1,5 prosentin “palvelumaksun” ja palauttaisivat loput Yuanille seteleinä. Niin kauan kuin Yuan löytäisi myyjiä, joilla olisi saatavilla digitaalisia yuan-lompakoita, rahanpesu jatkuisi.
Muutaman operaation jälkeen Yuan oppi tuntemaan prosessin varsin hyvin. “En odottanut, että rahaa tulisi näin nopeasti; yksin tekeminen on liian hidasta”, Yuan totesi.
Kiina rekrytoi lisää laajentamaan digitaalisen juanin operaatiota
Vaikka Yuan oli tietoinen mainostajan rahojen epäilyttävästä alkuperästä, hän ei voinut vastustaa kiusausta ja otti mukaan tyttöystävänsä Zhangin ja ystävänsä Koun ja lupasi heille 50 juania jokaista 10 000 juania kohden, jonka he auttoivat lunastamaan, ansaitakseen erotuksen.
Koska monet kaupat, joilla oli e-CNY-tili, eivät suostuneet tällaisiin operaatioihin ja toistuvat toimet voitaisiin helposti huomata, jengi otti poliisin toimien välttämiseksi yleensä yhteyttä mainostajiin ulkomailta käsin sääntelemättömien viestisovellusten avulla.
Syyskuun alusta lähtien he liikkuivat Zhejiangin maakunnan kaupungeissa ja ajoivat uusiin rikospaikkoihin onnistuneiden kotiutusten jälkeen, jolloin he pesivät yli 200 000 juanin verran petollista rahaa.
“Digitaalisissa juanitapahtumissa on vahva yksityisyys, ja ulkomaiset petosjärjestöt käyttävät tätä ominaisuutta myös ostaakseen joidenkin kauppiaiden tilejä rahanpesua varten”, Yuan tunnusti.
Tuomioistuin tuomitsi hiljattain jengin määräaikaisiin vankeusrangaistuksiin, jotka vaihtelivat yhdestä vuodesta ja neljästä kuukaudesta seitsemään kuukauteen, ja antoi heille sakkoja rikoshyödyn kätkemisestä ja häivyttämisestä.
Kiina käyttää lohkoketjuteknologiaa myös ihmisten tunnistamiseen
Kiina käyttää lohkoketjuteknologiaa varmistaakseen 1,4 miljardin kansalaisensa henkilöllisyyden ja todellisen nimen.
Tämä tieto perustuu Blockchain-pohjaiseen palveluverkkoon (BSN), joka on Kiinan kansallinen lohkoketjualoite, Insiderin raportin mukaan.
RealDID-nimistä lohkoketjuteknologiaa koskevaa projektia johtaa Kiinan yleisen turvallisuuden ministeriö yhteistyössä BSN:n kanssa.
RealDID-palvelun myötä käyttäjät voivat rekisteröityä ja kirjautua verkkosivuille anonyymisti hajautettujen identiteettiosoitteiden (DID) ja yksityisten avainten avulla.
Tällä tavoin varmistetaan, että käyttäjien henkilökohtaiset tiedot eivät liity yritystietoihin ja tapahtumiin, eivätkä ole yritysten käytettävissä esimerkiksi markkinointiin.
Lokakuussa Kiinan valtion tiedotusvälineet kertoivat, että maan kuusi suurinta sosiaalisen median alustaa, kuten WeChat, Sina Weibo, Douyin, Kuaishou, Bilibili ja Xiaohongshu, vaativat yli 500 000 tai miljoona seuraajaa omaavilta sisällöntuottajilta oikeiden nimien ja rahoittajien julkistamista.
BSN korosti, että tämä strategia edustaa maailman ensimmäistä kansallisen tason hajautettua identiteettijärjestelmää. Kiina on siis ensimmäinen valtio, joka käyttää lohkoketjua kansalaistensa henkilöllisyyden tallentamiseen ja todentamiseen.
BSN China, jota operoi Kiinan kansallinen tietokeskus yhdessä kiinalaisten teknologiajättiläisten China Mobilen ja China UnionPayn kanssa, valvoo kaikkea kotimaista toimintaa, kun taas BSN Global hoitaa kansainvälistä toimintaa erillisenä yksikkönä omilla turvatoimillaan.
