Lasku jatkuu – kuluttajien luottamus talouteen on synkkä

Suomalaisten kuluttajien luottamus kotimaan talouteen on heikentynyt huomattavasti, paljastaa tuore Tilastokeskuksen raportti. Huhtikuussa 2024 kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku laski -12,6 pisteeseen, mikä on selvä pudotus verrattuna maaliskuun -9,4 pisteeseen ja helmikuun -9,5 pisteeseen.

Vertailun vuoksi, vuotta aikaisemmin huhtikuussa 2023 luottamus oli -7,9. Pitkän ajan keskiarvo on ollut -2,5, mikä korostaa nykyisen epävarmuuden poikkeuksellisuutta.

Kuluttajien luottamus on synkentynyt

Kuluttajat arvioivat sekä oman että Suomen talouden tilan heikentyneen edelliskuuhun ja vuodentakaiseen verrattuna. Erityisen synkkänä pidetään näkymiä tulevan vuoden osalta. Kyselyn mukaan 74 % kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne on huonontunut viime vuodesta, ja vain 4 % näkee tilanteen parantuneen.

Ostohalut vähissä ja säästäminen hankalaa

Taloudellinen epävarmuus näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Huhtikuussa 2024 vain harva kuluttaja, 12 %, piti ajankohtaa otollisena suurien hankintojen, kuten asunnon tai auton ostamiseen. Samoin vain 8 % kuluttajista suunnitteli lisäävänsä rahankäyttöä kestokulutukseen tulevana vuonna, kun 44 % aikoi vähentää sitä.

Työttömyyden pelko kasvaa

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä olivat huolestuttavia. Lähes 60 % uskoo työttömyyden lisääntyvän tulevan vuoden aikana. Vaikka vain pieni osa työllisistä kuluttajista, 4 %, uskoi työttömyysuhan vähenevän, merkittävä osa, 22 %, koki uhan kasvaneen.

Inflaation suhteen kuluttajat ovat yhä varuillaan. Heidän arvionsa mukaan kuluttajahinnat ovat nousseet 5,7 % vuoden aikana ja odottavat hinnan nousevan edelleen 3,8 % tulevana vuonna. Huoli kohonneista kustannuksista on lisännyt painetta kotitalouksien budjetteihin.

Vaikka säästämismahdollisuudet arvioitiin hieman heikommiksi kuin yleensä, 55 % kuluttajista oli säästänyt rahaa huhtikuuhun mennessä. Lainanoton suhteen kuluttajat olivat varovaisia; vain 14 % suunnitteli ottavansa lainaa seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamus vaihtelee alueittan ja väestöryhmien kesken

Luottamus vaihteli merkittävästi eri alueiden ja väestöryhmien kesken. Pääkaupunkiseudulla luottamus oli suhteellisen korkea (-8,5), kun taas Pohjois-Suomessa se oli huomattavasti alhaisempi (-17,2). Ylemmät toimihenkilöt olivat muita optimistisempia, kun taas eläkeläiset osoittivat suurinta pessimismiä taloudellisessa arvioinnissaan.

Mikä on kuluttajien luottamusindikaattori?

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskeinen mittari taloustutkijoille ja päättäjille, sillä se heijastaa kuluttajien näkemyksiä talouden tulevaisuudesta. Se vaikuttaa merkittävästi kulutuskäyttäytymiseen ja siten koko maan taloudelliseen ilmapiiriin. Näin ollen huhtikuun lukemat ovat merkki siitä, että talouspoliittisia toimenpiteitä saattaa olla tarpeen harkita tulevaisuudessa, jotta voidaan vahvistaa kuluttajien luottamusta ja siten elvyttää taloutta.

Kuluttajien luottamustutkimuksen data on kerätty verkkolomakkeilla ja puhelinhaastatteluilla, ja vastausprosentti oli huhtikuussa 56 %. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten tavalliset kansalaiset kokevat taloudellisen tilanteensa ja miten he reagoivat muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin.

Ensiasunnon ostaminen ei kiinnosta

Kuluttajien luottamus – tai sen puute – näkyy jo ensiasunnon ostajien aikeissakin. Vuonna 2024 ensiasunnon ostajat eivät pidä omistusasumista taloudellisesti yhtä houkuttelevana vaihtoehtona kuin ennen, paljastaa Danske Bankin huhtikuun alussa julkaisema “Ensiasunnon ostajat 2024” -kyselytutkimus.

Kysely, joka tarkasteli 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon hankinnasta ja omistamisesta, osoitti, että asuntojen korkeat hinnat, matalat tulot ja säästöjen puute ovat esteitä ensiasunnon ostamiselle. Taloudellisten tekijöiden vaikutus omistusasumisen houkuttelevuuteen on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Nykyään ainoastaan 63 prosenttia vastaajista näkee ensiasunnon hankinnan taloudellisesti järkevänä, kun taas vuonna 2022 vastaava luku oli 72 prosenttia.

Lisäksi muut taloudelliset seikat, kuten omistusasumisen edullisuus vuokra-asumiseen verrattuna tai asunnon näkeminen omaisuuden kasvattamisen välineenä, ovat menettäneet merkitystään. Erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla ensiasunnon ostajat kuitenkin pitävät omistusasumista edelleen taloudellisesti järkevämpänä vaihtoehtona kuin vuokra-asumista.

Suomessa asuntojen hinnat säilyvät kuitenkin vielä matalina ainakin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon ajan, ennakoivat pankit.

Sekä Danske Bank että Nordea ovat alentaneet arvioitaan asuntojen hintakehityksestä Suomessa. Kummatkin pankit raportoivat, että viime vuonna asuntojen hinnat laskivat enemmän kuin oli odotettu, mikä vaikuttaa hintojen nousun hidastumiseen myös kuluvana vuonna. Vaikka Danske Bank ja Nordea ennakoivat korkojen alenemista, arvioivat ne korkojen laskun olevan hitaampaa kuin aiemmin.

Molempien pankkien mukaan asuntojen hinnat kuitenkin nousevat jonkin verran tänä vuonna, vaikkakin nousu on aiemmin arvioitua varovaisempaa. Korkojen alenemisen ja talouskasvun odotetaan kuitenkin piristävän asuntomarkkinoita ja kohottavan asuntojen hintoja vuoden loppua kohti.

Tilastokeskuksen mukaan Uudellemaalle valmistui eniten asuinrakennuksia vuoden 2023 loppukuukausina. Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa seurasivat tässä suhteessa perässä.

Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jens Wiklundin mukaan asunnon ostamisen taloudellista kannattavuutta tulee arvioida uudelleen, ottaen huomioon korkotason nousu, inflaatio ja epävarma taloustilanne.

Kuluttajien luottamus näkyy myös asuntokaupassa

Vaikka omistusasuminen voi yhä olla viisas taloudellinen valinta ja tapa kasvattaa omaisuutta, taloudellinen epävarmuus ja huoli omasta rahatilanteesta ovat kasvattaneet painetta, erityisesti naisten keskuudessa, kun he harkitsevat ensiasunnon hankkimista.

“Ensiasunnon ostajat etsivät ennen kaikkea kotia itselleen, eivät sijoituskohdetta”, Wiklund toteaa Danske Bankin tiedotteessa. “Vaikka taloudellinen tilanne on tiukentunut, useimmille ensiasunnon hankinta on silti fiksu taloudellinen päätös ja tapa kasvattaa varallisuutta. Uskomme, että asuntojen hinnat kääntyvät tänä vuonna nousuun ja että kasvukeskuksissa hinnat kehittyvät pitkällä aikavälillä vähintään kuluttajahintojen tahdissa”, hän lisää.

Tutkimuksesta käy ilmi, että ensiasunnon ostajat etsivät pääasiassa kotia itselleen, eivätkä niinkään sijoituskohdetta. Siksi asumisvalintojen tulisi perustua enemmän henkilökohtaisiin tarpeisiin ja toiveisiin kuin vain taloudellisiin tekijöihin.

“Kun yleinen taloustilanne kiristyy, on luonnollista, että taloushuolet vaikuttavat ensiasunnon ostoon. Asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä kuitenkin edullisempia suhteessa tulotasoon kuin kaksi vuotta sitten”, kommentoi Sari Takala, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja.