Muuttaako Elon Muskin Neuralink ihmisaivot pysyvästi?

Aivosirun ihmiseen istuttanut Neuralink ja sen omistaja, eksentrinen miljardööri Elon Musk tunnetaan rohkeista avauksistaan.

Viime viikolla Musk kertoi, että hänen Neuralink-yksikkönsä oli onnistunut istuttamaan ensimmäisen langattoman aivosirunsa ihmiseen. Musk on puhunut aiemmin suunnitelmistaan Marsin kolonisaatiosta aina hänen unelmiinsa rakentaa liikenneyhteyksiä hyperloop-putken avulla.

Musk sanoo, että Neuralinkin teknologia voisi pitkällä aikavälillä pelastaa koko ihmiskunnan.

Elektrodien työntäminen aivokudokseen ei tosin ole sinänsä mitään uutta. Sähköstimulaatiota käytettiin 1960- ja 70-luvuilla kissojen aggressiivisen käyttäytymisen laukaisemiseen tai tukahduttamiseen. 2000-luvun alussa apinoita koulutettiin liikuttamaan kursoria tietokoneen näytöllä pelkillä ajatuksillaan.

“Kyse ei ole mistään uudesta, mutta implantoitavan teknologian kypsyminen kestää kauan, ennen kuin se saavuttaa vaiheen, jossa yrityksillä on kaikki palapelin palat ja ne voidaan todella alkaa koota yhteen”, sanoo Anne Vanhoestenberghe Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

Vanhoestenberghe on aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden professori King’s College Londonissa.

Neuralink on saanut myös kilpailijoita

Neuralink on yksi yhä useammista yrityksistä ja yliopistojen laitoksista, jotka yrittävät kehittää ja kaupallistaa kyseistä teknologiaa. Ainakin aluksi keskitytään halvauksiin ja monimutkaisten neurologisten sairauksien hoitoon.

Ihmisen aivoissa on noin 86 miljardia neuronia, hermosoluja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa synapsien avulla. Aina kun haluamme liikkua, tuntea tai ajatella, syntyy pieni sähköimpulssi, joka lähetetään uskomattoman nopeasti hermosolusta toiseen.

Tutkijat ovat kehittäneet laitteita, joilla voidaan havaita joitakin näistä signaaleista – joko päähän asetettavan ei-invasiivisen suojuksen tai itse aivoihin istutettavien johtojen avulla.

Aivo-tietokoneliitännäksi (brain-computer interface, BCI) kutsuttuun teknologiaan näyttää tällä hetkellä suuntautuvan useita miljoonia dollareita tutkimusrahoitusta, kertoo yhdysvaltalainen julkisen palvelun radioverkko NPR verkkosivuillaan.

Neuralinkin noin kolikon kokoinen laite asetetaan kalloon, ja siinä on mikroskooppisen pieniä johtoja, jotka voivat lukea hermosolujen toimintaa ja lähettää langattoman signaalin vastaanottavaan yksikköön. Yritys on tehnyt kokeita sioilla ja väittää, että apinat pystyvät pelaamaan Pong-videopelin perusversiota.

Yhtiö sai Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta luvan ihmiskokeisiin viime syyskuussa.

Nyt tiedämme, että ensimmäinen ihmispotilas on saanut implantinsa, mutta yksityiskohtia ei ole vielä paljon. Musk on vain sanonut, että henkilö on “toipumassa hyvin” ja ensimmäiset tulokset osoittavat “lupaavaa neuronien piikkien havaitsemista”.

Kaikki tämä saattaa kuulostaa hyvin tieteiselokuvalta, mutta jollakin tavalla Neuralink pelaa perässä.

Ja kuten kaikissa muissakin innovaatiohommissa, kuten avaruusmatkailussa, samat naamat jauhavat tätäkin tarinaa.

Yksi Neuralinkin tärkeimmistä kilpailijoista on Synchron-niminen startup-yritys, jonka taustalla on Bill Gatesin ja Jeff Bezosin hallitsemien sijoitusyhtiöiden rahoitusta. Synchron on jo istuttanut stenttiä muistuttavan laitteensa 10 potilaaseen.

Joulukuussa 2021 Philip O’Keefe, 62-vuotias australialainen, joka sairastaa eräänlaista motoneuronisairautta, kirjoitti ensimmäisen twiitin käyttämällä vain ajatuksiaan kursorin ohjaamiseen.

Halvaantunut mies käveli

Sveitsiläisen Lausannen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että halvaantunut mies on mahdollista saada kävelemään uudelleen istuttamalla useita laitteita, jotka ohittavat pyöräilyonnettomuuden aiheuttamat vauriot.

Tänä vuonna arvostetussa Nature-tutimusjulkaisussa julkaistussa artikkelissa tutkijat osoittivat, että aivoissa olevasta laitteesta voidaan lähettää signaali toiseen, selkärangan tyviosaan istutettuun laitteeseen, joka voi sitten käynnistää raajojen liikkeet.

Jotkut selkäydinvammojen kanssa elävät ihmiset suhtautuvat epäilevästi äkilliseen kiinnostukseen uudenlaista teknologiaa kohtaan.

“Tällaisista läpimurroista ilmoitetaan kerta toisensa jälkeen, eikä ne näytä etenevän yhtään”, sanoo Glyn Hayes, joka halvaantui moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2017 ja joka nykyään työskentelee Spinal Injuries Associationin viestinnässä.

“Jos saisin jotain takaisin, se ei olisi kävelykyky. Se olisi esimerkiksi se, että panostaisin enemmän rahaa keinoon poistaa hermokipuja tai keinoihin parantaa suolen, virtsarakon ja seksuaalista toimintaa.”

Viekö Neuralink aivot suoraan internetiin?

Elon Muskille aivo- ja selkäydinvammojen “ratkaiseminen” on kuitenkin vain ensimmäinen askel Neuralinkille. Pidemmän aikavälin tavoitteena on “ihmisen ja tekoälyn symbioosi”, jota hän kuvailee “lajitason tärkeydeksi”.

Todellinen temppu on kehittää järjestelmä, joka pystyy tulkitsemaan tai kääntämään aivoista tulevia signaaleja paljon tarkemmin. Jos ja kun tämä tapahtuu, ihminen voi pystyä kommunikoimaan tietokoneiden ja muiden elektronisten laitteiden kanssa tavalla, jota on vaikea käsittää nykyään.

Kuvitelkaa, että voisitte tilata ajatuksillanne noutoruokaa, tehdä Internet-hakuja tai kääntää yhden kielen toiselle heti päässänne, vain ajattelemalla sitä.

Musk itse on jo puhunut tulevaisuudesta, jossa hänen laitteensa avulla ihmiset voisivat kommunikoida puhelimen tai tietokoneen kanssa “nopeammin kuin pikakirjoittaja tai huutokauppias”.

Aiemmin hän on jopa sanonut, että muistojen tallentaminen ja toistaminen voisi olla mahdollista, vaikka hän myönsi, että “tämä kuulostaa yhä enemmän Black Mirror -jaksolta”.

Haluatko päähäsi hyödyttömän, vanhan Nokian?

Toiset ovat epäilevämpiä: “Tällä hetkellä minun on vaikea nähdä sellaista sovellusta, josta kuluttaja hyötyisi ja jossa hän ottaisi invasiivisen leikkauksen riskin”, professori Vanhoestenberghe sanoo BBC:n haastattelussa.

“Täytyy kysyä itseltään, ottaisitko riskin aivoleikkauksesta vain voidaksesi tilata pizzan puhelimellasi?”

Sen sijaan hän uskoo, että ensimmäiset massamarkkinakäytöt voivat olla aivojen stimuloinnissa, jolla voidaan käsitellä esimerkiksi hoitoresistenttiä masennusta, dementiaa ja jopa joitakin unihäiriöitä, vaikka hyödyt eivät ole läheskään varmoja ja tutkimus on vasta alkuvaiheessa.

Tohtori Dean Burnett, Cardiffin yliopiston psykologian laitoksen kunniatohtori, sanoo myös BBC:lle, että Neuralink-järjestelmän yleistymiseen kuluttajatuotteeksi on valtavia käytännön esteitä.

“Kaikkien aivot ovat erilaiset. Ei voi olla yhtä sirua, joka sopii kaikille ja tekee täsmälleen saman asian. Sen on oltava erittäin huolellinen prosessi”, hän sanoo.

“Teknologia kehittyy, joten pitääkö sinun hankkia uusi siru viiden vuoden välein? Olisiko se sama kuin jos päässäsi olisi vanha Nokia, joka oli aikanaan hauska, mutta nyt siitä ei ole enää paljon hyötyä?”

Lähes kaikki alan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen huipputeknologia on parhaimmillaan vuosikymmenien päässä High Streetin aivokirurgin vastaanotosta.

Myös Elon Musk on vihjannut, että perimmäisenä tavoitteena ei ole nopeuttaa noutoruokatilausta vaan suojella ihmiskuntaa paremmin tekoälyn aiheuttamilta riskeiltä. Näitä hän on aiemmin kuvaillut “eksistentiaaliseksi uhaksi”.

Hänen mukaansa yhdistämällä paremmin ihmisen ja tietokoneen aivot on epätodennäköisempää, että jäämme lajina “jälkeen”:

“Kun meillä on suuren kaistanleveyden omaava aivojen ja koneen välinen rajapinta, voimme itse asiassa lähteä mukaan matkalle.”

Lue: Nokia: “Kohtuullinen tulos” 2023 viimeiseltä neljännekseltä