Suomessa inflaatio päihittää EKP:n tavoitteen selvästi
Suomessa inflaatio on Euroopan keskuspankin tavoitteen alapuolella, selviää Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista.
Alkutietojen mukaan Suomessa kuluttajahintojen kerrottiin kohonneen maaliskuussa 0,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä nousu viittaa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuotuiseen muutokseen. Helmikuussa vastaava nousu oli 1,1 prosenttia, ja kuukausitasolla helmikuusta maaliskuuhun hinnat pysyivät muuttumattomina.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tarkoittaa kuluttajahintojen muutosta prosentteina vuoden aikana, mitattuna yhdenmukaistetulla tavalla koko EU-alueella. Tämä mahdollistaa maiden välisten inflaatiotrendien vertailun yhtenäisin perustein.
Hintojen suurin vuotuinen nousu havaittiin koulutuksen sektorilla, jossa hinnat kohosivat 7,7 prosenttia. Alkoholijuomat ja tupakka kallistuivat 4,38 prosenttia. Pudotuksista merkittävin oli elintarvikkeissa ja alkoholittomissa juomissa, joiden hinnat laskivat 1,23 prosenttia.
Inflaatio ja YKHI – miten ne eroavat toisistaan?
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) mittaa kuluttajahintojen muutoksia EU-tasolla yhtenäistettyjen kriteerien ja laskentatapojen avulla. Se perustuu kerättyihin hintatietoihin kuluttajahintaindeksiä varten, mutta sen soveltamisala on rajoitetumpi verrattuna Tilastokeskuksen laajempaan kuluttajahintaindeksiin.
YKHI:ssa jätetään huomiotta muun muassa omistusasumiseen, rahapeleihin, kulutusluottojen korkoihin, omakotitalon palovakuutuksiin, ajoneuvoveroon sekä kalastus- ja metsästysmaksuihin liittyvät kustannukset.
Toisin sanoen yhdenmukaisttun kuluttajahintaindeksin ero Tilastokeskuksen julkaisemiin varsinaisiin inflaatiolukuihin eli kuluttajahintaindeksiin on siinä, että ensin mainitussa ei ole mukana esimerkiksi omistusasumista tai lainojen korkoja. Esimerkiksi helmikuussa inflaatio oli 3 prosenttia, kun EU-säännöin laskettu inflaatio oli 1,1 prosenttia.
Ennakolliset tiedot täsmentyvät myöhemmin, kun tiedonkeruu tilastokuukaudelta on päättynyt.
Kotitalouksien taloudellinen tilanne parantunut
Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan kotitalouksien taloudellinen tilanne koheni vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Kotitalouksien nettorahoitusvarat nousivat 4,1 miljardia euroa, kun rahoitusvarat kasvoivat 9 miljardia euroa ja velat 5 miljardia euroa samana aikana.
Mielenkiintoista kehitystä nähtiin myös kotitalouksien velkaantumisasteessa, joka laski 124,8 prosenttiin. Tämä luku mittaa kotitalouksien lainavelkojen suhdetta niiden käytössä oleviin tuloihin, ja lasku viittaa siihen, että kotitaloudet ovat entistä paremmassa asemassa suhteessa velkoihinsa.
Samaan aikaan kun kotitalouksien taloudellinen tilanne vahvistui, julkisen sektorin taloudellinen asema heikkeni. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat 3,5 miljardilla eurolla, ja valtionhallinnon velka ylitti varat 85,1 miljardilla eurolla.
Paikallishallinnon talous koki muutoksia hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen myötä. Sektorin nettorahoitusvarat pienenivät 3,0 miljardilla eurolla, mikä heijastaa muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen varojen ja velkojen käsittelyssä.
Toisaalta työeläkelaitosten taloudellinen tilanne parani merkittävästi, kun niiden nettorahoitusvarat kasvoivat 7,9 miljardilla eurolla. Tämä kasvu heijastaa osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvon nousua sekä velkapaperisaamisten pienentymistä.
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot tarjoavat kattavan kuvan Suomen kotitalouksien, julkisen sektorin ja sosiaaliturvarahastojen taloudellisesta tilanteesta vuoden 2023 lopussa, tarjoten näkymän niiden vahvuuksista ja haasteista taloudellisen kehityksen näkökulmasta.
Lähes joka kuudes suomalainen elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä
Tilastokeskus kertoo myös, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 873 000 henkilöä, eli 15,9 prosenttia kotitalousväestöstä. Määrä on hieman laskenut edellisvuodesta, jolloin vastaavassa riskissä oli noin 894 000 henkilöä. Vaikka pieni lasku on havaittavissa, köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä on edelleen suurempi kuin vuosina 2018–2020.
Erityisen huomattavaa on, että 18–29-vuotiaiden sekä 30–49-vuotiaiden ikäryhmissä riskissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ikäryhmäkohtaisessa tarkastelussa köyhyys- tai syrjäytymisriski oli yleisintä 18–29-vuotiailla, joista 30,4 prosenttia kuului riskiryhmään vuonna 2022. Tämän ikäryhmän ohella erityisen haavoittuvaisia olivat 85 vuotta täyttäneet henkilöt, joista 27,3 prosenttia oli riskiryhmässä.
Köyhyys- tai syrjäytymisriski näyttäytyy eri tavoin sukupuolten ja eri ikäryhmien keskuudessa. Naisten osuus riskiryhmässä kasvaa iän myötä, ja 75–84-vuotiaiden naisten kohdalla ero miesten vastaavaan osuuteen on merkittävä. Yksinasuvien ja yhden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksissa köyhyys- tai syrjäytymisriski oli muita ryhmiä yleisempää, osoittaen kotitalouden rakenteen merkittävän vaikutuksen.
Tilastokeskuksen raportti korostaa myös, että vuodesta 2018 lähtien köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on kasvanut merkittävästi alle 65-vuotiaiden yksinasuvien keskuudessa sekä tietyissä lapsiperheissä. Vuonna 2022 riskin alkaminen kosketti 3,2 prosenttia kotitalousväestöstä, mutta samanaikaisesti riskistä irtautui 3,8 prosenttia väestöstä, mikä viittaa osin dynaamiseen tilanteeseen köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien keskuudessa.
Inflaatio hyvällä tasolla, mutta taantuma jatkuu
Maaliskuun alussa julkaistussa Danske Bankin suhdannekatsauksessa analyytikot arvelivat, että Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia.
“Inflaation ja korkojen lasku lisää kuluttajien ostovoimaa, mutta taloudellinen epävarmuus hidastaa edelleen ostopäätöksiä. Ennustamme kysynnän kasvavan kestokulutustavaroiden ja asuntomarkkinoiden osalta kesän lähestyessä”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki totesi pankin tiedotteessa.
Viime vuonna Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui tämän vuoden alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.
Danske Bankin suhdannekatsaus kertoo, että Suomen talous koki taantuman jälkipuoliskolla vuonna 2023, ja vuoden 2024 ensimmäinen neljännes näyttää jäävän heikoksi. Kuitenkin bruttokansantuotteen odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 aikana.
Alun perin Danske Bank ennusti 0,3 prosentin kasvua tälle vuodelle. Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote oli kuitenkin odotettua heikompi, supistuen 1,0 prosenttia.
Vuoden 2024 ensimmäistä neljännestä ovat leimanneet lakot, mikä näyttää vaikuttavan odotettua heikommin talouden kehitykseen. Silti odotetaan talouden elpymisen kohti loppuvuotta. Vaikka talous on tällä hetkellä taantumassa, yksityisen kulutuksen ja viennin odotetaan elpyvän inflaation laskun tukemana, mikä vie talouden takaisin kasvu-uralle vuonna 2024.
Danske Bankin suhdannekatsaus korostaa, että taloudellinen epävarmuus näkyy erityisesti varovaisuutena yksityisessä kulutuksessa ja säästämisasteen nousuna tänä vuonna.
Vaikka toimivat työmarkkinat pitävät suomalaisten ostovoimaa yllä, joillain aloilla työvoimaa vähennetään. Työmarkkinoiden ennustetaan pysyvän suhteellisen vakaina, mutta monet yritykset kohtaavat työvoimapulan, mikä nostaa palkkoja nopeammin kuin viime vuosina.
