Suomen taantuma jatkuu, sanoo Danske Bankin suhdannekatsaus
Tiistaina julkaistu Danske Bankin suhdannekatsaus arvelee, että Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia. Vaikka olosuhteet eivät ole merkittävästi muuttuneet aiemmasta ennusteesta, ne ovat hieman heikentyneet. Tämä on johtanut pankin ennusteen laskuun.
Viime vuonna Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui tämän vuoden alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.
Danske Bankin suhdannekatsaus: kulutus laahaa vuonna 2024
Suomen talous ajautui taantumaan 2023 jälkipuoliskolla ja vuoden 2024 ensimmäinen neljännes jää heikoksi, mutta bruttokansantuote kääntynee jälleen kasvuun vuoden 2024 aikana, Danske Bankin suhdannekatsaus kertoo.
Danske Bankin talousarvioiden mukaan alkuperäinen ennuste oli 0,3 prosentin kasvu tälle vuodelle. Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote oli kuitenkin hieman odotettua heikompi, supistuen 1,0 prosenttia.
Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes on leimannut lakot ja näyttää jäävän odotuksia heikommaksi. Talouden odotetaan kuitenkin elpyvän loppuvuotta kohden. Vaikka talous on tällä hetkellä taantumassa, yksityisen kulutuksen ja viennin elpyminen inflaation laskun tukemana vievät talouden kasvu-uralle vuonna 2024.
Danske Bankin suhdannekatsaus toteaa, että taloudellinen epävarmuus heijastuu tänä vuonna erityisesti varovaisuutena yksityisessä kulutuksessa ja säästämisasteen nousuna.
Toimivat työmarkkinat pitävät suomalaisten ostovoimaa yllä, vaikka joillain aloilla työvoimaa vähennetään. Työmarkkinoiden odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana, mutta työvoimapulaa kokevat monet yritykset, mikä nostaa palkkoja nopeammin kuin viime vuosina.
“Inflaation ja korkojen lasku lisää kuluttajien ostovoimaa, mutta taloudellinen epävarmuus hidastaa edelleen ostopäätöksiä. Ennustamme kysynnän kasvavan kestokulutustavaroiden ja asuntomarkkinoiden osalta kesän lähestyessä”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pankin tiedotteessa.
Danske Bankin suhdannekatsaus näkee julkisen talouden velkasuhteen odotettua vaikeammaksi
Julkisen talouden velkasuhteen pienentäminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Vaikka hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta sopeutustoimilla, alijäämä pysyy suurena ja velkasuhde kasvaa, Danske Bankin suhdannekatsaus näkee.
“Sopeutustoimien laajuus hidastaa taloutta lähivuosina. Pitkällä aikavälillä sopeutus kuitenkin varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja uudistukset parantavat talouskasvun edellytyksiä”, Kuoppamäki lisää.
Maailmantalouden kasvu on ollut hidasta, mutta teollisuuden indikaattoreissa näkyy merkkejä piristymisestä.
Työvoimapulan helpottuminen antaa toivoa inflaatiopaineiden tasaantumisesta, vaikka geopoliittiset jännitteet vaikuttavatkin ajoittain raaka-aineiden ja rahdin hintoihin. Erityisesti Yhdysvalloissa talouskehitys ylittää odotukset ja avokätinen talouspolitiikka tukee kasvua riippumatta tämän vuoden vaalien tuloksesta.
“Vaikka alkuvuoden vahvat talousluvut hillitsivät odotuksia nopeista koronlaskuista, uskomme läntisten keskuspankkien aloittavan leikkaukset ensi kesänä. Ennustamme sekä EKP:lle että Fedille yhteensä kolmea koronleikkausta kuluvan vuoden aikana”, tiivistää Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.
Yritykset eivät hae nyt kasvua
Danske Bankin suhdannekatsaus ja sen ennustama taantuman jatkuminen jatkaa siitä, mihin finanssiyhtymä OP tammikuussa jäi. OP luki madonluvut suomalaisten yritysten osalta. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset hillitsevät kasvuodotuksiaan merkittävästi aiempaan verrattuna. Tähän on johtanut talouden tilanne ja toimintaympäristön epävarmuus.
Tutkimuksen mukaan yritykset ovat siirtäneet painopistettään kasvusta tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Kotimaan rajojen ulkopuolelta odotetaan kuitenkin nousua.
Vaikka suuryritysten taloudellinen asema Suomessa on vakaalla pohjalla, epävarma toimintaympäristö on lisännyt varovaisuutta. Vain 10 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee laajentumista tänä vuonna, kun vielä kaksi vuotta sitten tavoitteena oli kasvu joka kolmannessa yrityksessä. Nyt lähes puolet yrityksistä keskittyy toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen.
Maailman talouskasvu on hidastunut
Maailmalla tilanne ei näytä sen paremmalta. Maailman talousfoorumi WEF raportoi tammikuussa saman suuntaisia asioita kuin mitä Danske Bankin suhdannekatsaus nyt kertoo Suomesta.
Maailmanlaajuinen kasvu on menettänyt vauhtiaan. BKT:n kasvu on hidastunut keskimäärin yli kahdesta prosentista alle 1,5 prosenttiin kehittyneissä talouksissa ja kehittyvissä talouksissa lähes kuudesta prosentista alle kahteen prosenttiin, kun verrataan 2000-luvun alun tasoa koronaviruspandemian jälkeiseen aikaan.
Kasvun jatkuvaa hidastumista ovat pahentaneet peräkkäiset kriisit. Nyt on kulunut yli 15 vuotta maailmanlaajuisen finanssikriisin alkamisesta, mutta se on edelleen varjona maailmassa. Koronaviruspandemia ja sen jälkeensä jättämä lukkiutumissokki jätti jälkeensä julkisen velan määrän voimakkaan kasvun ja globaalin kehitysprosessin kääntymisen.
Geopoliittiset jännitteet ja konfliktit ovat entisestään lisänneet muokanneet kansainvälistä järjestystä, joka on yhä moninapaiseksi, millä on kauaskantoisia vaikutuksia teknologiaan, kasvuun ja kehitykseen. Näitä kehityssuuntia varjostavat kasvavat tietoisuus siitä, että maailman lämpötilan nousu aiheuttaa vakavia vaaroja pitkän aikavälin näkymille.
“Keskeinen kysymys tällä ratkaisevalla hetkellä ei ole se, että tarvitseeko maailma yhä talouskasvua, vaan pikemminkin se, miten kasvu saavutetaan ja onko se sovitettu yhteen muiden tärkeiden kansallisten ja maailmanlaajuisten prioriteettien kanssa”, sanoo Maailman talousfoorumin johtaja Saadia Zahidi raportissa.
Danske Bankin suhdannekatsaus on Zahidin kanssa samoilla linjoilla.
“Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja etenkin vaatimaton suhdannetilanne Suomelle tärkeällä EU:n sisämarkkinalla heikentää vientikysyntää, mutta tilanteen pitäisi kohentua ennen vuoden 2024 loppua. Teollisuuden uusien tilauksien asteittainen heikkeneminen, teollisuuden luottamuskyselyn matala arvio tilauskannasta ja lakot teollisuudessa sekä kuljetusalalla viittaavat viennin supistumiseen ensimmäisellä neljänneksellä”, katsauksessa sanotaan.
Osa kysynnän heikkoudesta johtuu Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan varastosyklistä. Esimerkiksi monet metsäteollisuusyritysten asiakkaat ovat ajaneet ylisuuriksi paisuneita varastoja alas. Varastosykli kääntyy vähitellen ja uusien tilauksien virta kasvaa. Suomen kauppataseen ylijäämä kasvoi 2023 lopulla ja maan vaihtotase lähestyy tasapainoa vaikka hintojen kasvu hidastaakin talouden kehitystä.
