Laskua toukokuussa – Inflaatio on enää 1,5 prosenttia
Suomessa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 1,5 %, kun se huhtikuussa oli 1,9 %.
Inflaation hidastuminen huhtikuusta toukokuuhun johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen maltillisemmasta noususta.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli toukokuussa 2,6 %. Huhtikuussa inflaatio euroalueella oli 2,4 %.
YKHI ei sisällä omistusasumista, rahapelejä, luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. YKHI:ssä mukana olevat kulutuserät ja laadintasäännöt määritellään EU-asetuksin.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee toukokuun lopulliset YKHI-tiedot 18. kesäkuuta.
Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli toukokuussa 0,5 %. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana tehdyt hyödykeveromuutokset eivät vaikuttaneet kuluttajahintoihin. Toukokuussa YKHI:n kuukausimuutos oli -0,1 % ja kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin -0,1 %.
Kiinteäveroisen YKHI:n avulla mitataan markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla YKHI:n ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Toukokuussa pantiin vireille 327 konkurssia
Inflaation laskusta huolimatta Suomen talouden näkymät ovat haastavat vuonna 2024. Inflaatio on hidastunut, mutta työttömyys on nousussa, erityisesti rakennusalalla. Konkurssien määrä on kasvanut merkittävästi, mikä heijastaa talouden haasteita.
Asuntojen hinnat pysyvät tänä vuonna ennallaan, vaikka ensi vuodelle ennustetaan hintojen nousua. Suomen asuntomarkkinat ovat edelleen jäljessä muista Pohjoismaista, mikä johtuu osittain hitaammasta talouskasvusta ja kaupungistumisen vähäisyydestä.
Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 2024 käynnistettiin 327 konkurssia, mikä on 84 enemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna. Konkurssiin haetuissa yrityksissä henkilötyövuosia oli yhteensä 1 110, mikä on 135 enemmän kuin toukokuussa 2023.
Vuoden 2024 toukokuussa konkurssiin haettiin 122 muiden palveluiden toimialalla toimivaa yritystä, joissa oli yhteensä 436 henkilötyövuotta konkurssiuhan alla. Muiden palveluiden toimiala kattaa muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.
Samana ajankohtana konkurssiin haettiin 70 rakennusalan yritystä, joissa oli yhteensä 210 henkilötyövuotta konkurssiuhan alla. Kaupan alan yrityksiä haettiin konkurssiin 50, ja näissä oli yhteensä 124 henkilötyövuotta.
Kansantalouden tuotanto laski huhtikuussa 2024
Tilastokeskuksen mukaan huhtikuun 2024 työpäiväkorjattu tuotanto väheni 2,3 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Kausitasoitettu tuotanto laski 0,1 % edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto väheni 11,6 %, jalostus 5,7 % ja palvelut 0,6 % verrattuna huhtikuuhun 2023.
Danske Bank ennustaa tuoreimmassa talouskatsauksessaan Suomeen aiempaa huonompia työttömyyslukuja.
Pankki arvioi, että Suomen työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,2 prosenttiin. Aiemmassa ennusteessa odotettiin 7,9 prosentin työttömyysastetta.
Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo tiedotteessa, että erityisesti rakennusalalla työttömyys kasvaa, eikä muillakaan päätoimialoilla ole vahvoja työllistämisaikeita.
Jos Dansken uusi ennuste toteutuu, Suomen työttömyysaste kasvaa tänä vuonna prosenttiyksikön verran viime vuoden 7,2 prosentista.
Onko inflaatio kukistettu? Ansiotason nousu ohittaa hintojen nousun
Työllisyysnäkymien heikkenemisestä huolimatta Danske Bank ei muuttanut ennustettaan tämän vuoden talouskasvusta. Pankki odottaa edelleen, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia.
Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 prosentin kasvua, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin ennustettiin.
Kuoppamäen mukaan kesä ja lähivuodet näyttävät kuluttajien kannalta hyviltä. Ennusteiden mukaan ansiotaso nousee hintoja nopeammin ja korot laskevat.
– Inflaation hidastuminen yhdessä ansiotason ja työeläkkeiden nousun kanssa parantaa tänä vuonna reaalista ostovoimaa, mikä on tärkeä tekijä yksityisen kysynnän elpymisessä, Kuoppamäki sanoo.
– Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan vuonna 2024, mutta työttömyyden loiva nousu pitää kysynnän kasvun maltillisena. Suurempia hankintoja, kuten uuden auton ostoa, lykätään edelleen mahdollisuuksien mukaan.
Ansioiden nousu hintojen nousua nopeammin tarkoittaa, että reaalinen ostovoima paranee, mikä on positiivinen kehitys kuluttajien kannalta. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että inflaatio on kukistettu.
Inflaatio tarkoittaa yleistä hintojen nousua taloudessa. Vaikka palkkojen nousu voi kompensoida hintojen nousun vaikutuksia ja parantaa reaalista ostovoimaa, inflaatio voi silti jatkua, jos hintojen nousu itsessään ei pysähdy tai hidastu merkittävästi.
Inflaation kukistaminen tarkoittaa, että hintojen nousuvauhti pysähtyy tai hidastuu kestävällä tavalla. Tämä edellyttää usein keskuspankkien rahapolitiikan toimia, kuten korkojen nostamista, sekä muita talouspoliittisia toimenpiteitä, jotka voivat hillitä hintojen nousua.
Jos palkat nousevat nopeammin kuin hinnat, se voi olla merkki siitä, että inflaatio on hallinnassa ja että kuluttajien ostovoima vahvistuu. Tämä on hyvä merkki, mutta inflaation kukistaminen vaatii laajempia ja pitkäaikaisempia toimenpiteitä ja seurantaa.
Asuntojen hinnat pysyvät alhaisina
Danske Bankin kesäkuun ennusteessa todetaan, että asuntojen hinnat eivät nouse tänä vuonna odotetusti. Pankki on päivittänyt ennustettaan, ja se odottaa asuntojen hintojen pysyvän tänä vuonna ennallaan, kun aiemmin ennustettiin 0,5 % nousua. Ensi vuodelle ennustetaan nyt 3,5 % hinnannousua, aiemman 3,0 % sijaan. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan uusien asuntojen kauppa on vähentynyt enemmän kuin käytettyjen, ja korkea korkotaso painaa markkinoita. Markkinatilanne paranee korkojen laskiessa ja palkkojen noustessa, mikä lisää ostovoimaa.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuodesta, ja vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 5,1 % vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuodesta. Asuntokauppa on kuitenkin elpynyt hieman alkuvuoden alimmista luvuista. Sijoittajat ovat vähitellen palaamassa markkinoille, ja uusia sijoitusasuntolainoja otettiin 14 % enemmän maalis-huhtikuussa verrattuna viime vuoteen.
Asuntorakentaminen on vähentynyt merkittävästi vuonna 2024, mikä johtuu vähäisestä kysynnästä, korkeista rakennuskustannuksista ja korkeasta korkotasosta. Tämä johtaa myymättömien uusien asuntojen varaston kasvuun ja hintojen laskuun. Pitkällä aikavälillä vähäinen rakentaminen voi kuitenkin aiheuttaa asuntopulaa, erityisesti kasvukeskuksissa.
Laskeva inflaatio ei pelasta Suomen taloutta
Danske Bank odottaa edelleen, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,4 %. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 % kasvua. Inflaatio ja korot ovat laskemassa, mikä helpottaa velallisten tilannetta ja tukee kulutusta ja asuntomarkkinoita.
Suomen asuntomarkkinat ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Vuodesta 2010 lähtien asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet vain noin 10 %, kun taas muissa Pohjoismaissa nousu on ollut 46–78 %. Hitaampi talouskasvu ja vähäisempi kaupungistuminen vaikuttavat tähän kehitykseen. Suomen tilanne näyttää synkemmältä, vaikka kaikkien Pohjoismaiden asuntomarkkinat ovat kärsineet korkojen noususta.
Suomen ja Ruotsin asuntomarkkinat eroavat myös siinä, että Ruotsissa on käytössä “ikuinen asuntolaina”, jossa lainaa ei tarvitse lyhentää merkittävästi, mikä mahdollistaa leveämmän elintason tai sijoittamisen lainanlyhennyksen sijaan. Suomessa puolestaan pyritään maksamaan asuntolainat nopeasti pois.
