Julkiset verotiedot antavat puutteellisen kuvan tuloista

| 6 min read

Julkiset verotiedot julkaistaan Suomessa  8. marraskuuta 2023. Näissä tiedoissa on kuitenkin tärkeä huomata, että ne eivät kata kaikkia henkilön tuloja. Esimerkiksi verovapaat etuudet, jotkut pääomatulot ja monet vähennykset eivät näy näissä tiedoissa. Tämä tarkoittaa, että julkisista tiedoista puuttuu merkittävä osa henkilöiden kokonaistuloista.

On hyvä tiedostaa, että julkisista tiedoista puuttuu iso osa suomalaisten tuloista. Vuonna 2021 noin 18 prosenttia kaikista tuloista jäi verotietojen ulkopuolelle. Myös yli 200 todellista miljoonatuloista jäi ilmoittamatta.

Syynä on se, että julkisissa tiedoissa on mukana vain veronalaiset tulot. Kaikki verovapaat tulot, kuten sosiaalietuudet ja verovapaat osingot, puuttuvat tiedoista kokonaan.

Eniten tietoja puuttuu pienituloisilta


Suurin ero todellisten tulojen ja julkisissa tiedoissa näkyvien tulojen välillä on pienituloisilla. Niillä, jotka ansaitsevat alle 25 000 euroa, julkiset verotiedot kattavat noin 64 prosenttia kokonaistuloistaan. Sen sijaan eniten tienaavien tuloluokissa tiedot kattavat jo noin 97 prosenttia tuloista. Pienituloisilla on usein eniten verovapaita etuuksia, mikä selittää suurimman osan tulojen puuttumisesta. Julkiset tiedot antavat siis vinoutuneen kuvan tulonjaosta. Myös yritysten maksamat palkkiot hallituksen jäsenille ja luottamushenkilöille jäävät usein verotietojen ulkopuolelle. Nämä lisätulot eivät näy julkisissa tiedoissa, vaikka nostavat henkilön kokonaistuloja.

Verotiedoista ei voi päätellä tarkkoja tuloja

Monet julkisuuden henkilöt pyrkivät myös tietoisesti järjestelemään tulonsa niin, että mahdollisimman pieni osa joutuu verotettavaksi. Esimerkiksi osa palkasta voidaan maksaa verovapaina kulukorvauksina. Ulkomailta saadut tulot jäävät helposti kokonaan ilmoittamatta Suomessa. Samoin virtuaalivaluutoista saadut voitot saattavat jäädä verottamatta.

Julkisten tietojen rajoituksista on siis tärkeää olla tietoinen. Pelkkien verotietojen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä henkilön varallisuudesta tai kaikista tuloista. Henkilö voi saada lisäksi erilaisia etuuksia tai hänellä voi olla useita työpaikkoja. Lisäksi kahden henkilön, joiden palkka on sama, julkisissa tiedoissa näkyvät tulot voivat poiketa toisistaan esimerkiksi erilaisten työmatkavähennysten takia.

Verohallinto on lisännyt verkkosivuilleen ohjeita julkisten tietojen tulkitsemiseksi. Sieltä löytyy esimerkkejä siitä, miten tulot näkyvät julkisissa tiedoissa eri elämäntilanteissa. Näiden esimerkkien avulla verotietojen käyttäjät voivat paremmin ymmärtää, mitä tietoja julkiset luvut oikeastaan paljastavat. Ne auttavat myös huomaamaan, mitkä tulot ja tiedot puuttuvat kokonaiskuvasta.

Kuka tahansa voi käydä verotoimistossa pyytämässä jonkun toisen henkilön tulotiedot itselleen. Myös yritykset voivat saada tietoja, jos on asianomaisen valtakirja. Tietojen käytölle on kuitenkin asetettu tiukat rajat. Tietoja ei saa käyttää suoramarkkinointiin tai muuhun häirintään. Myös tietosuojalaki rajoittaa tietojen käsittelyä ja levittämistä.

Julkisten vertietojen väärinkäytöstä on kuitenkin säädetty rangaistus. Jos tietoja käyttää lainvastaisesti esimerkiksi kiusaamiseen tai rikolliseen toimintaan, siitä voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta.

Verohallinto julkaisee verotiedot nykyään vain täysi-ikäisistä sillä alaikäisten tietojen leviäminen halutaan estää. Myöskään vainajien tai kuolinpesien tulotietoja ei enää julkisteta.

Myös julkisuuden henkilöillä on oikeus rajoittaa tietojensa julkisuutta perustellusta syystä. Esimerkiksi poliitikot  voivat hakea tulojensa salaamista, jos tiedot voisivat vaarantaa heidän turvallisuutensa.

Julkisuudesta huolimatta verotiedoissa on siis yhä paljon rajoitteita ja puutteita. Kansalaiset voivat kuitenkin myös itse vaikuttaa tietojensa julkisuuteen. Esimerkiksi tulot ja varallisuus voidaan järjestellä verosuunnittelun keinoin niin, että mahdollisimman pieni osa joutuu julkisuuteen. Monet vauraimmat hakevatkin aktiivisesti keinoja välttääkseen joutumasta lehdistön “rikkaimmat suomalaiset” -listoille.

Suuri osa tuloista jää pois julkisista tiedoista

Vuonna 2021 suomalaisille kertyi yhteensä 145 miljardia euroa ansiotuloja ja 17,5 miljardia euroa pääomatuloja. Näistä summista julkisissa tiedoissa oli nähtävillä vain 120 miljardia euroa ansiotuloja ja 13,9 miljardia euroa pääomatuloja. Joten julkisista verotiedoista puuttui noin 28,8 miljardia euroa, mikä vastaa noin 18 prosenttia kaikista tuloista.

Julkisissa tiedoissa näkyvissä ansio- ja pääomatuloissa on otettu huomioon sekä Verohallinnon automaattiset vähennykset että henkilön ilmoittamat ja Verohallinnon hyväksymät vähennykset. Tällaisia vähennyksiä voivat olla esimerkiksi tulonhankkimismenot ja matkakulut. Joten julkisissa tiedoissa olevat tulot edustavat tuloja vähennysten jälkeen.

Julkiset tulotiedot perustuvat verotukseen liittyviin tietoihin, ja ne sisältävät verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä niihin liittyvät verot ja mahdolliset veronpalautukset tai jäännösverot. Tärkeä huomio on, että verovapaat tulot, kuten toimeentulotuki, lapsilisät, lakkoavustus ja tietyin ehdoin verovapaat pääomatulot, eivät ole näkyvissä julkisissa verotiedoissa. Myös osa osingoista voi olla tietyin ehdoin verovapaata, mikä liittyy yhtiön osinkojen verotukseen.

Lue myös: Japanilaiset yritykset haluavat, että kryptoverot uudistetaan

Julkisista tiedoista ei voi päätellä tarkkoja tuloja

Monet julkisuuden henkilöt pyrkivät myös tietoisesti järjestelemään tulonsa niin, että mahdollisimman pieni osa joutuu verotettavaksi. Esimerkiksi osa palkasta voidaan maksaa verovapaina kulukorvauksina. Ulkomailta saadut tulot jäävät helposti kokonaan ilmoittamatta Suomessa. Samoin virtuaalivaluutoista saadut voitot saattavat jäädä verottamatta.

Julkisuuden henkilöillä on oikeus rajoittaa tietojensa julkisuutta perustellusta syystä. Esimerkiksi poliitikot voivat hakea tulojensa salaamista, jos tiedot voisivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tietojen rajoituksista on siis tärkeää olla tietoinen. Pelkkien verotietojen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä henkilön varallisuudesta tai kaikista tuloista.

Kuka tahansa voi käydä verotoimistossa pyytämässä jonkun toisen henkilön tulotiedot itselleen. Myös yritykset voivat saada tietoja, jos on asianomaisen valtakirja. Tietojen käytölle on kuitenkin asetettu tiukat rajat. Tietoja ei saa käyttää suoramarkkinointiin tai muuhun häirintään. Myös tietosuojalaki rajoittaa tietojen käsittelyä ja levittämistä.

Julkiset verotiedot sisältävät vain verotettavat tulot

Verohallinto on lisännyt verkkosivuilleen ohjeita julkisten tietojen tulkitsemiseksi. Sieltä löytyy esimerkkejä siitä, miten tulot näkyvät julkisissa tiedoissa eri elämäntilanteissa. Näiden esimerkkien avulla verotietojen käyttäjät voivat paremmin ymmärtää, mitä tietoja julkiset luvut oikeastaan paljastavat. Ne auttavat myös huomaamaan, mitkä tulot ja tiedot puuttuvat kokonaiskuvasta.

Verohallinto julkaisee verotiedot nykyään vain täysi-ikäisistä sillä alaikäisten tietojen leviäminen halutaan estää. Myöskään vainajien tai kuolinpesien tulotietoja ei enää julkisteta.

Myös julkisuuden henkilöillä on oikeus rajoittaa tietojensa julkisuutta perustellusta syystä. Esimerkiksi poliitikot  voivat hakea tulojensa salaamista, jos tiedot voisivat vaarantaa heidän turvallisuutensa.

On tärkeää ymmärtää, että julkisista tiedoista ei voi suoraan päätellä henkilön tarkkaa palkkaa tietyltä työltä, koska julkisissa tiedoissa näkyy vain henkilön verotettavan tulon kokonaismäärä. Henkilö voi saada lisäksi erilaisia etuuksia tai hänellä voi olla useita työpaikkoja. Lisäksi kahden henkilön, joiden palkka on sama, julkisissa tiedoissa näkyvät tulot voivat poiketa toisistaan esimerkiksi erilaisten työmatkavähennysten takia.

Julkiset verotiedot näyttävät, että ansio- ja pääomatuloissa on otettu huomioon sekä Verohallinnon automaattiset vähennykset että henkilön ilmoittamat ja Verohallinnon hyväksymät vähennykset. Tällaisia vähennyksiä voivat olla esimerkiksi tulonhankkimismenot ja matkakulut. Joten julkisissa tiedoissa olevat tulot edustavat tuloja vähennysten jälkeen.

 

Myöhemmin tehdyt veromuutokset tulevat julkisiksi

On myös tärkeä huomata, että Verohallinnon julkaisemat tuloverotuksen julkiset tiedot perustuvat verotuksen tilanteeseen päättymishetkellä. Jos myöhemmin tehdään muutoksia verotukseen, kuten valitusten tai oikaisujen kautta, nämä muutokset eivät toistaiseksi ole julkisia. Kuitenkin ensi vuoden syyskuusta lähtien myös muutosverotuksen tiedot tulevat julkisiksi. Tämä parantaa tietojen avoimuutta ja auttaa ymmärtämään verotuksen lopputulosta paremmin.

Useimmat myöhemmin tehtävät veromuutokset ovat pieniä ja liittyvät usein unohtuneisiin vähennyksiin. Toisaalta osa muutoksista voi liittyä harmaaseen talouteen ja tulonsaajien ilmoittamatta jättämiin tuloihin.