Kryptot syyniin – Kiina kiristää rahanpesulainsäädäntöään

Vaikka Aasian talousmahti Kiina onkin suitsuttanut Bitcoinia, maa aikoo kiristää vanhentunutta rahanpesun vastaista lainsäädäntöään (AML), jotta se voisi puuttua virtuaalivaroihin liittyviin kasvaviin riskeihin.

Kiinalaislehti South China Morning Postin raportin mukaan muutosluonnos, josta keskusteltiin Kiinan pääministeri Li Qiangin johtamassa valtionneuvoston kokouksessa, menee pian kansallisen lainsäätäjän käsittelyyn.

Vaikka muutosehdotuksen koko tekstiä ei ole julkistettu, oikeusoppineet ovat todenneet, että sen ensisijaisena tavoitteena on torjua virtuaalivaroihin liittyvää rahanpesua.

Kiinalaisen digitaalisen uutismedian Jiemianin raportissa korostetaan, että virtuaalivaroihin liittyvään rahanpesuun on puututtava kiireellisesti, ja siinä siteerataan Shanghaissa sijaitsevan Fudan-yliopiston rahanpesun vastaisen tutkimuksen keskuksen toiminnanjohtajaa Yan Lixiniä.

Kiina ryhtyy ennakoiviin toimenpiteisiin kryptoa vastaan

Kiinan uusin aloite rahanpesun torjunnassa kuvastaa hallituksen päättäväisyyttä pysyä ajan tasalla Web3-verkon kehityksestä, mukaan lukien NFT:t ja muut virtuaalivarat.

Tämä pyrkimys on linjassa maan kryptovaluuttatoiminnan, kuten louhinnan ja kaupankäynnin, vankkumattoman kiellon kanssa.

Toisaalta Kiina kuitenkin haluaa oman Spot Bitcoin ETF -rahaston Hongkongin pörssiin. Kiinalaisen varainhoitoyhtiön Harvest Fund Managementin Hongkongin tytäryhtiö haki Spot Bitcoin ETF -lupaa Hongkongiin tammikuun lopussa.

Kyseessä on ensimmäinen tällainen hakemus Hongkongissa.

Hongkongin arvopaperi- ja futuurikomission (SFC) sanotaan kiirehtivän hyväksyntää ETF:n lanseeraukselle. Sen odotetaan listautuvan Hongkongin pörssiin.

Kryptovalvonta on tosin tehostumassa myös Hongkongissa, jossa on jo useita futuuripohjaisia krypto-ETF:iä. Näitä ovat Samsung Bitcoin Futures Active ETF, CSOP Bitcoin Futures ETF ja CSOP Ether Futures ETF.

Huolimatta avoimuudestaan digitaalisille varoille, Hongkong on tunnettu siitä, että sillä on tiukat määräykset kryptoalalla.

Sekä Hongkongin keskuspankki että arvopaperivalvoja tiukensivat kryptosääntelyä sen jälkeen, kun kryptopörssi JPEXiin liittyi suuri skandaali, jonka väitetään vaikuttaneen yli 2000 uhriin viime vuonna. Uusi työryhmä valvoo nyt paikallisia kaupankäyntialustoja.

Kiinan uusi rahanpesulaki haluaa puuttua uudenlaisiin riskeihin

Rahanpesulain tulevalla muutoksella, jonka odotetaan tulevan voimaan ensi vuonna, pyritään puuttumaan rahanpesuriskien uusiin muotoihin.

Pekingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Wang Xin, joka on osallistunut lain tarkistamiseen liittyviin keskusteluihin, korostaa tarvetta mukautua kehittyviin käytäntöihin.

Zhang Xiaojin, ylimmän kansansyyttäjänviraston johtava syyttäjä, ilmoitti sitoutuneensa tehostamaan rahanpesun ja laittoman valuuttakaupan rikosten torjuntaa, erityisesti niiden rikosten, joissa käytetään digitaalisia valuuttoja varojen siirtämiseen ulkomaille.

Kiinan viranomaiset ovat viime vuosina tehostaneet kryptovaluuttoihin liittyvien rahanpesutapausten valvontaa.

Syyskuussa 2021 Kiina tehosti kryptovaluuttojen louhintaan kohdistuvia kovia otteita ja julisti kaikki kryptoihin liittyvät finanssitransaktiot laittomiksi. Tiukennus tuli samaan aikaan, kun maan keskuspankki on testannut omaa digitaalista valuuttaa, digitaalista juania.

Vuonna 2022 Sisä-Mongolian autonomisella alueella poliisi pidätti 63 henkilöä 12 miljardin juanin (1,7 miljardin Yhdysvaltain dollarin) rahanpesusta kryptovaluuttojen avulla.

Kiinan rahanpesunesto säilyi ennallaan 17 vuoden ajan

Kiinan rahanpesunestolainsäädäntö on pysynyt pitkälti muuttumattomana sen jälkeen, kun se säädettiin yli 17 vuotta sitten, eikä siinä ole otettu huomioon Bitcoinin ( BTC) kaltaisten kryptovaluuttojen tuloa.

Hongkongissa toimivan asianajotoimisto King & Wood Mallesonsin osakkaan Andrew Fein mukaan Kiinan rahanpesulainsäädännön tarkistaminen virtuaalivaroihin liittyvien riskien huomioon ottamiseksi katsotaan tarpeelliseksi, kun otetaan huomioon kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen merkittävä kehitys.

Rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (Financial Action Task Force, FATF), joka on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa hoitava hallitustenvälinen elin, on jo antanut yksityiskohtaisia suosituksia virtuaalivarojen käsittelemiseksi ehdotetussa rahanpesulain muutoksessa.

Vaikka FATF luokitteli Manner-Kiinan virtuaalivaroihin liittyviä rahanpesun vastaisia suosituksia “pitkälti noudattavaksi”, maan kryptotoiminnan kieltäminen vapautti sen useista kriteereistä.

Fei sanoi, että Kiinan olisi sisällytettävä FATF:n asiaa koskevat suositukset muutettuun rahanpesulakiin.

Hän ehdotti, että viranomaisille annettaisiin lisävaltuuksia ja -välineitä, jotta ne voisivat kohdistaa toimet erityisesti virtuaalivaroihin ja uusiin teknologioihin liittyviin ainutlaatuisiin haasteisiin.

Vaikka Kiina on kieltänyt virtuaalivaluutat ja niihin liittyvät toiminnot, virtuaalivaroihin liittyvien liiketoimien rajaton ja hajautettu luonne voi edelleen vaikuttaa suoraan tai välillisesti maahan, erityisesti silloin, kun niitä käytetään laittomiin tarkoituksiin.

Myös EU puuttuu tiukemmalla kädellä rahanpesuun kryptoalalla

Myös Euroopan unionissa rahanpesu vaikeutuu entisestään. EU:n neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen osasta rahanpesun torjuntaa koskevasta paketista, Euroopan unioni kertoo tiedotteessaan. Uudistuksen tarkoituksena on suojella EU:n kansalaisia ja EU:n rahoitusjärjestelmää rahanpesulta ja terrorismin rahoitukselta.

“Sopimus on osa EU:n uutta rahanpesunvastaista järjestelmää. Se parantaa tapaa, jolla kansalliset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiset järjestelmät järjestetään ja toimivat yhdessä. Näin varmistetaan, että petoksentekijöillä, järjestäytyneellä rikollisuudella ja terroristeilla ei ole enää tilaa laillistaa tuottojaan rahoitusjärjestelmän kautta”, sanoo Belgian valtiovarainministeri Vincent Van Peteghem Euroopan unionin neuvoston tiedotteessa.

Uuden paketin myötä kaikki yksityistä sektoria koskevat säännöt siirretään uuteen asetukseen, kun taas direktiivissä käsitellään institutionaalisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toiminnan järjestelmien järjestämistä jäsenvaltioissa.

Uudet rahanpesun vastaiset määräykset ulottuvat “suurimpaan osaan kryptoalaa”, ja ne edellyttävät, että kaikki kryptovarojen palveluntarjoajat (CASP) suorittavat asiakkailleen due diligence -tarkastuksen. Tähän sisältyy asiakkaiden tietojen tarkistaminen ja epäilyttävän toiminnan ilmoittaminen.

EU:n arvion mukaan kryptovaluutoilla käydään pimeässä verkossa jopa 1,5 miljardin euron edestä kauppaa vuosittain. Tämä on tosin verrattain pieni osuus, sillä eri arvioiden mukaan tuo osuus on enimmilläänkin vain 1–1,5 prosenttia koko EU:n alueen epäilyttävästä rahaliikenteestä.