Nuorten velkaantuminen kaventaa tulevaisuudennäkymiä

Erityisesti opintolainasta johtuva nuorten velkaantuminen on kaksinkertaistunut noin kymmenessä vuodessa. OP:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat ennen kaikkea joutuneet ottamaan lainaa elämistä varten. Tämä ei päde samalla tavalla muihin ikäryhmiin.

Kyselyyn vastasi 1670 suomalaista ikävälillä 16-79 vuotta.

Tutkimuksesta selvisi, että jopa joka viides nuori näkee, että hänen taloudellinen tilanteensa heikentyy tulevaisuudessa, ja joka kolmas on huolissaan kyvystään maksaa laina takaisin ajallaan.

Tämän ymmärtää, kun selviää, että viimeisen vuoden aikana tutkimukseen vastanneista 16-25-vuotiaista yli puolet oli ottanut velkaa. Tästä velasta suurin osa oli opintolainaa, jonka ottajien määrässä, ja nostettavien lainasummien koossa on nähty viime vuosina kasvua.

Tutkimukseen vastanneista jopa 64 prosenttia oli nostanut viimeisen vuoden aikana opintolainaa. Noin kymmenessä vuodessa opintovelallisten ja opintolainan määrissä on nähty vahvaa kasvua. Kun vuonna 2010 keskimääräinen opintolainan määrä per opiskelija oli noin 5 000 euroa, keskiarvo oli vuonna 2022 noussut jopa 10 000 euroon opiskelijaa kohden.

Kortti- ja kulutusluotoissa ei poikkeavia muutoksia

Tutkimuksen mukaan nuorten velkaantuminen ei kuitenkaan eroa koko aikuisväestön velkaantumisesta, kun asiaa katsotaan kortti- ja kulutusluottojen näkökulmasta. Molempien saralla on nähty tasaista kasvua vuosi toisensa perään, mutta nuorten ottamien luottojen kasvussa ei ole nähtävillä merkittävää eroa muihin ikäryhmiin nähden.

Sama pätee myös todettujen maksuhäiriöiden määrään, joiden kasvussa nuoremmat ikäpolvet ovat samalla tasolla varttuneempien kanssa. Maksuhäiriöiden määrässä on ollut havaittavissa lievää kasvua viime vuosina.

Samalla kun nuorten velkataakka kasvaa nousseiden opintolainakustannusten myötä, heidän uskonsa tulevaisuuteen heikkenee. Jopa 21 prosenttia kyselyyn osallistuneista nuorista uskoo taloutensa heikkenevän myös jatkossa.

Nuoret näkevät, että kun opiskeluista siirrytään työelämään suuren velkataakan kanssa, hyvään taloudelliseen tilanteeseen pääseminen hankaloituu ja pitkittyy. Jopa 29 prosenttia nuorista näkee, että velkaantuminen tulee heidän kohdallaan vain pahenemaan tulevaisuudessa.

Nuorten velkaantuminen tätä tahtia on jo itsessään huolestuttavaa, mutta myös toivon menettäminen oman taloudellisen tulevaisuuden kohdalla on huomionarvoista.

“Suurin osa nuorista kokee selviytyvänsä velkojen maksusta tällä hetkellä hyvin. Miltei kolmannes vastanneista on kuitenkin huolissaan siitä, tuleeko selviämään velkojen maksusta vielä tulevaisuudessakin”, kommentoi asiaa OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Aki Gynther.

Kun velkataakka kasvaa, nuorille ei jää mitään säästöön. Erityisen vaikeita kuukausia menojen saralla ovat varsinkin marras- ja joulukuu, jolloin mahdolliset vuoden aikana kerrytetyt säästöt usein hupenevat.

“Isossa kuvassa säästöjä ei nuorille kerry. Kun talouden tasapainoa tarkastellaan esimerkiksi vuositasolla, kaikki tulot näyttävät menevän”, Gynther jatkaa.

Lähde: STT info

Nuoret ovat kuitenkin hyvin tietoisia taloudellisesta tilanteestaan, ja pyrkivät helpottamaan sitä lisäämällä työntekoa erityisesti ylitöitä tekemällä. Tutkimukseen osallistuneista 16-25-vuotiaista 22 prosenttia kertoi lisänneensä tehtyjen ylityötuntien määrää, kun taas 10 prosenttia kertoo hankkineensa toisen työpaikan.

20 prosenttia vastanneista kertoo harkinneensa toisen työn hankkimista, voidakseen kattaa varsinkin kustannusten noususta johtuvia kuluja ja lievittääkseen taloudellista ahdinkoaan.

Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla tämä kuitenkin heijastuu välittömästi valmistumisen, ja näin ollen työelämään siirtymisen pitkittymiseen.

Lue myös: Avoimet työpaikat -lista on pitkä – työntekijöitä ei löydy

Perintätoimeksiannoissa suurta kasvua nuorten osalta

Siinä missä kulutusluottojen kohdalla nuorten velkaantuminen ei eroa muista ikäryhmistä, perintätoimeksiantojen määrässä on nuorten kohdalla nähty suurempaa kasvua. Kasvua on nähty erityisesti 18-24-vuotiaiden kohdalla.

Kun katsotaan mitä perintötoimeksiannot koskevat, tietyt kulutuskohteet korostuvat: puhelin- ja tietoliikenneyhteydet, sekä sähkö ja terveyspalvelut. Tästä voidaan päätellä, että nuorten tulot eivät itsessään riitä kattamaan perusarjen menoja.

Tällaisissa tilanteissa monet nuoret turvautuvat luottoon, jonka maksuajat ovat kuitenkin lyhyitä, ja joita ei näin ollen kyetäkään kattamaan.

Perintäpalveluita tarjoavan Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö Reetta Lehessaari kommentoi asiaa näin: “Kehityssuunta on huolestuttava. Velat kasaantuvat yhä enemmän jo entuudestaan velkaantuneille henkilöille ja taloudellisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleville iäkkäille ja nuorille aikuisille.”

“Oman talouden suunnittelussa ei ole välttämättä osattu ottaa riittävällä tavalla huomioon inflaation ja korkojen nousun vaikutusta, jolloin vaikeudet alkavat kasautua nopeasti. Hintojen ja korkojen edelleen noustessa veloista on entistä vaikeampi päästä eroon.”

Lähde: STT

Tiettyjen nuorten velkaantumisen syitä on myös pyritty selvittämään, mutta syyt ovat hyvin moninaisia ja yksilökeskeisiä. Nuorten velkaantuminen voi johtua esimerkiksi vaikeista perhetilanteista, neuropsykologisista syistä, oppimisvaikeuksista tai kiusaamisesta.

Näihin on vaikeaa puuttua, jolloin nuori jää helposti yksin kamppailemaan velkaantumisensa kanssa. Tutkimusten mukaan maksuhäiriömerkinnät ovat yleisempiä (2,6-kertainen) sellaisilla nuorilla, joilla on todettu jokin psykiatrinen tai käytöshäiriö. Myös päihdeongelmaisten nuorten velkaantuminen aiheuttaa huolta.

Mielenkiintoista on se, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, kuinka hyväsosaisissa perheissä esimerkiksi mielenterveysongelmiin on kyetty reagoimaan ajoissa, mikä on hillinnyt velkaongelmien kasaantumista näille nuorille saman diagnoosin omaaviin muihin nuoriin verrattuna.

Myös kuluttamiseen kannustavalla kulttuurilla on oma osansa nuorten velkaantumisen kasvun syitä eroteltaessa. Nuoret ovat alttiimpia kuluttamaan enemmän sosiaalisen paineen alla, kuten Intrumin Eurooppalaisten kuluttajien maksutapatutkimus on osoittanut.

Sen mukaan 56 prosenttia 18–21-vuotiaista ja 46 prosenttia 22–37-vuotiaista kertoo sosiaalisen median luovan paineita kuluttaa enemmän kuin pitäisi.

Lue myös: Kryptotyöpaikat: 33% hakijoista peräisin pankkialalta

Onko nuorten velkaantuminen pysäytettävissä?

Tilastot ovat hyvin selkeät ja maalaisjärkikin sen kertoo, että huonossa taloudellisessa tilanteessa tulevaisuuden valoisana näkeminen on haastavaa. Kun mahdollisia ratkaisuja asiaan kartoitetaan alan asiantuntijoilta, vastauksissa korostuu usein kuluttajan oma vastuu.

“Lainanotossa ei sinänsä ole mitään väärää. Se mahdollistaa paljon asioita, kuten vaikkapa opiskelun tai asunnon hankkimisen”, kommentoi Lehessaari asiaa.

“Lainaa voi kuitenkin ottaa vain silloin, kun tietää, että pystyy selviytymään takaisinmaksusta.”

Hän jatkaa: “Nuoret saattavat suhtautua omaan takaisinmaksukykyynsä liian optimistisesti eikä välttämättä ymmärretä, että lainojen takaisinmaksusta on selviydyttävä myös taloudellisen tilanteen mahdollisesti heikentyessä.”

Hän korostaa myös omien kulutustottumiksien kriittisen tarkastelun tärkeyttä. Takuusäätiön johtaja Minna Markkanen taas painottaa, että velkaantumisen syitä tulisi tutkia tarkemmin, koska nuorten taustat ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia.

“Tarvitaan myös enemmän ymmärrystä velkaongelmien taustalla olevista monista eri tekijöistä, kuten nuorten elämäntilanteista, ylisukupolvisesta köyhyydestä, niukkuudessa selviytymisestä, kulutuskulttuurimme luomista sosiaalisista paineista sekä inflaation vaikutuksista”, hän korostaa.