Avoimet työpaikat -lista on pitkä – työntekijöitä ei löydy
Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa Suomessa oli 249 000 työtöntä työnhakijaa, kun taas avoimet työpaikat -lista oli 54 812 työpaikkaa pitkä.
Työpaikat siis löytyvät, mutta niihin ei löydy tekijöitä. Toisaalta työttömiäkin on varsin pitkä lista. Työ- ja elinkeinotoimisto eli tutummin TE-toimisto on työ- ja elinkeinopalveluja järjestävä ja tuottava valtion viranomainen. Jo pelkästään TE-toimiston verkosta löytyvä mol avoimet työpaikat -lista tarjoaa tällä hetkellä 22 320 avointa työpaikkaa.
Tuore Kauppakamarikysely paljastaa, että monissa suomalaisyrityksissä on merkittäviä haasteita rekrytoida riittävästi pätevää työvoimaa. Kyselyn tulosten mukaan lähes 60 prosenttia yrityksistä kamppailee osaavan työvoiman puutteen kanssa. Vaikka taloustilanne on heikentynyt, vain neljä prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että heillä olisi liikaa pätevää henkilöstöä tarpeisiinsa nähden.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola ilmaisee huolensa tilanteesta, pitäen sitä merkittävänä ongelmana Suomessa. Hän korostaa, että työvoimapula vaikuttaa edelleen yrityksiin, vaikka suhdanteet olisivat heikot.
Keskuskauppakamari varoittaa, että heikentyneellä taloustilanteella on ollut hetkellinen vaikutus yritysten mahdollisuuksiin työllistää ja tarvittavan työvoiman kysyntään. Jos ennaltaehkäiseviä toimia työvoimapulan helpottamiseksi ei toteuteta, yritykset saattavat joutua kohtaamaan vakavia ongelmia talouden elpyessä.
Sipola lisää, että kun talous saadaan taas kasvu-uralle, yritysten tarve osaavasta työvoimasta kasvaa merkittävästi. Tähän haasteeseen on oltava valmius vastata Suomessa, jotta yritysten kasvupotentiaalia ei estetä omilla toimilla.
Avoimet työpaikat -lista pienentynyt
Avoimien työpaikkojen määrä on Ylen mukaan kuitenkin laskenut reippaasti vuoden takaiseen verrattuna, kun taas työttömien työnhakijoiden määrä on samaan aikaan noussut. Tämä viittaa Ylen haastatteleman Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan heikkoon suhdannetilanteeseen. Käytännössä se tarkoittaa, että uusia työpaikkoja syntyy vähemmän.
– Tämä kertoo tästä suhdannetilanteesta, eli työpaikkoja luodaan vähemmän. Onhan se huolestuttava merkki tästä kehityksestä, Maliranta sanoo Ylelle.
Vuosi sitten tilanne oli selvästi parempi, sillä avoimien työpaikkojen määrä on laskenut 37 prosenttia ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 4,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Ylen mukaan elokuun aikana avautui 64 700 uutta työpaikkaa, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Samana ajanjaksona 9 800 ihmistä sai töitä, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Avoimet työpaikat eivät ole löytäneet tekijöitä
Suomen työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo Demokraatti-lehdelle, että Suomessa on huomattava määrä työvoimaa, joka ei ole tällä hetkellä työllistetty. Hänen arvionsa mukaan yli puoli miljoonaa täysi-ikäistä henkilöä, joista monilla on ainakin osittain työkykyä, etsii vielä työpaikkaa Suomessa.
– Suomi on jo pitkän aikaa joutunut luopumaan osasta talouskasvuaan, kun työttömyys on pysytellyt korkeana, vaikka työvoiman kysyntä on ennätyskorkeaa. Olemme olleet liian passiivisia. Vaikka on ollut nähtävissä, että työttömyys on rakenteellista eli työttömien ammattitaito ja osaaminen eivät vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, Elina Pylkkänen sanoo Demokraatille.
Lehti muistuttaa entinen demarikansanedustajan ja ministerin Antti Rinteen viime keväänä tekemistä laajoista laskelmista pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamista kustannuksista ja niiden mahdollisista taloudellisista hyödyistä. Rinteen laskelmat perustuivat Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin.
Ennen eduskuntavaaleja Antti Rinne johti työryhmää, joka valmisti SDP:lle hyvinvointiohjelman. Ohjelman mukaan alimman tuloluokan ihmisten terveydentilan nostaminen toiseksi alimman tuloluokan keskimääräiselle tasolle voisi parantaa talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla. Tämä myönteinen vaikutus johtuisi muun muassa työllisyyden parantumisesta, työkyvyttömyyseläkkeiden ja tulonsiirtojen vähentymisestä sekä verotulojen kasvusta
Työn kysyntä vähenee yleensä selvästi heikentyvän taloustilanteen myötä, ja tämä alkaa vaikuttaa työmarkkinoihin. Kaikki avoimet työpaikat eivät välttämättä ole julkisen työnvälityksen, kuten mol.fi:n avoimet työpaikat -listan kautta saatavilla, koska jotkut työnantajat voivat etsiä työntekijöitä muista kanavista.
Tilanne onkin palaamassa aikaisempiin tasoihin työpaikkojen ja työttömien suhteen.
Maliranta korostaa Ylelle, että päättäjien tulisi olla tietoisia leikkauspäätösten mahdollisista seurauksista, sillä suuri osa työttömistä pysyy edelleen työttömänä leikkausten jälkeen, ja tämä heikentää heidän hyvinvointiaan. Hän arvioi, että työttömyystukien leikkaus ei tuota merkittävää työllisyyden kasvua ennen kuin talous alkaa elpyä. Hallituksen tavoitteena on parantaa julkista taloutta, mutta Maliranta muistuttaa, että leikkausten vaikutukset vaihtelevat talouden suhdanteiden mukaan.
Hallituksen leikkaukset osuvat työttömiin
Hallitus leikkaa juuri työttömiltä ja opiskelijoilta enimmillään jopa 200–300 euroa kuukaudessa
Leikkaukset osuvat suhteellisesti pahiten opiskelijoihin ja ansioturvaa saaviin työttömiin. Asia käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön muistiosta.
Hallitus aikoo esittää useita leikkauksia sosiaalietuuksiin, kuten vuotuisten korotusten poistamista, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poistamista, ansioturvan porrastamista sekä yleisen asumistuen leikkaamista.
Eläkeläiset ovat suurelta osin suojassa näiltä leikkauksilta.
Suurimmat menetykset kohdistuvat nuoriin yksinasuviin, joista noin 16 prosentilla käytettävissä olevat tulot pienenisivät yli kymmenen prosenttia.
Pelkät yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat usein opiskelijoihin, jotka menettävät käytettävissä olevista tuloistaan usein yli kymmenen prosenttia, kuten muistiossa mainitaan.
Vaikka työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, lapsiperheet menettävät tuloistaan suhteellisesti vähemmän kuin lapsettomat kotitaloudet.
Tämä johtuu siitä, että kahden vanhemman lapsiperheissä työttömyysetuuksien osuus tuloista on keskimäärin pienempi kuin lapsettomien työikäisten kotitalouksissa.
Lue: Budjetti puhututti eduskunnassa – Purralta tyly viesti
Työntekijäliitot raivoissaan hallituksen leikkauksista
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sanoo, että hallituksen on mietittävä uudelleen leikkauksia, koska vaarana köyhyyden lisääntyminen hälyttävästi.
Liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää kohtuuttomana, että hallituksen esittämät työttömyys- ja muun sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat rajusti työttömiin, pienipalkkaisiin työntekijöihin ja yksinhuoltajiin.
− Samaan aikaan hallitus alentaa huomattavasti suurituloisten verotusta ja tukee varakkaiden sijoitustoimintaa nostamalla osakesäästötilin talletusten ylärajaa. Tulevaisuudessa sijoittaja voi laittaa 100 000 euron alkupääoman sijoituskuoreen, jossa myyntivoitot ja osinkotulot ovat verottomia. Arviolta 40 000 ihmistä putoaa köyhyyteen ja heistä noin kolmannes on lapsia. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että ihminen kantaa lapsiköyhyyttä koko elämänsä ajan, Niemi-Laine sanoo liiton tiedotteessa.
Niemi-Laine vaatii, että hallitus selvittää pikaisesti leikkausten kokonaisvaikutukset. Nyt näyttää siltä, että ne kasaantuvat jo ennestään vaikeassa asemassa oleville ihmisille.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n mukaan hallituksen ansioturvaan kohdistamat rajut leikkaukset ovat romuttamassa merkittäviltä osin koko ansioturvajärjestelmän. Tämä koskee erityisesti pienituloisia työntekijöitä.
Ansioturva on SAK:n mukaan ollut erityisen tärkeä työntekijäasemassa oleville, koska nämä joutuvat paljon toimihenkilöitä useammin työttömäksi. Niin sanotut “duunarit” ottavat keskusjärjestön mukaan usein ensimmäisenä vastaan talouden iskut.
SAK muistuttaa, että isolla osalla työttömäksi jäävistä ansioturva on 1300–1500 euroa kuukaudessa, monella tätäkin alhaisempi. Hallituksen esitysten toteutuessa tätä turvaa leikataan kahden kuukauden jälkeen 20 prosenttia. Monella ansioturvaa ei jää enää maksettavaksi tai sen osuus jää hyvin vähäiseksi. Käytännössä siis pienituloisten työntekijöiden osalta ansioturvalla ei ole enää juurikaan merkitystä.
