Tekoäly ei uhkaa työpaikkoja, toteaa Etlan tuore tutkimus

Uuden sukupolven tekoäly ja sen vaikutukset näyttävät poikkeavan aiemmista teknologiamurroksista. Viimeisimmät innovaatiot, kuten ChatGPT, ovat tuoneet mukanaan uusia näkökulmia Suomen työmarkkinoihin.  Vaikka uusi tekoäly vaikuttaa moniin eri ammatteihin, sen suurin vaikutus kohdistuu työmarkkinoiden eliittiin, koulutettuihin ja korkean tulotason sekä sosioekonomisen aseman omaaviin työntekijöihin sekä ICT-sektorille.

Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinoita, mutta sen kokonaisvaikutukset ovat kuitenkin positiiviset, eikä laajoja ammattiryhmien katoamisia ole näköpiirissä.

Kuluvan vuoden aikana olemme nähneet, kuinka generatiivinen tekoäly on tullut kaikkien ulottuville ChatGPT:n ja usean muun vastaavan palvelun myötä. ChatGPT on uusi tekoälymuoto, joka tuottaa tekstiä ja ohjelmistokoodia, ja se on suoraan saatavilla loppukäyttäjille.

Etlan tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn vaikutukset Suomen työmarkkinoilla eroavat merkittävästi aiemmista teknologiamurroksista. Tänään julkaistussa tutkimuksessa, nimeltään “Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista (Etla Muistio 128),” tarkastellaan eri ammattien altistumista uudentyyppiselle tekoälylle suomalaisen aineiston pohjalta.

Tekoäly hallitsevana tekijänä vain pienellä osalla työntekijöistä

Meneillään oleva murros vaikuttaa laajasti Suomen työmarkkinoihin, mutta vaikutuksen määrä ja taso vaihtelevat eri ammateissa. Vain pieni osuus työntekijöistä altistuu voimakkaasti generatiiviselle tekoälylle. Suomessa noin viidesosa työvoimasta (19 %) työskentelee ammateissa, joissa vähintään puolet työtehtävistä altistuu tekoälylle. Lähes 70 prosentissa ammateista altistuminen on vähintään 20 prosenttia. Toisaalta vain noin kahdella prosentilla kaikista työntekijöistä altistuminen ylittää 80 prosenttia.

Generatiivisen tekoälyn vaikutukset koskevat eniten työmarkkinoiden eliittiä, tutkimuksesta selviää. Suomessa altistuminen vaikutuksille on suurempaa koulutetuilla, korkean tulotason ja sosioekonomisen aseman omaavilla työntekijöillä. Muutokset keskittyvät myös erityisesti ICT-alalle ja kaupunkien keskustoihin.

On kuitenkin tärkeä huomata, että tässä teknologiamurroksessa ei pääsääntöisesti ole kyse ihmistyön korvaamisesta tai suurten ammattiryhmien katoamisesta. Pikemminkin teknologia tukee ja täydentää ihmistyötä, ja se voi olla tervetullutta erityisesti ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi. Siitä huolimatta muutokset koskettavat laajasti Suomen työmarkkinoita ja edellyttävät sopeutumista useissa ammateissa.

Lue: ChatGPT on täällä, oletko valmis? Opi kaikki AI-työkalusta

Tekoäly voi tehdä työstä tuottavampaa

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että generatiivista tekoälyä hyödyntävät työntekijät voivat olla tuottavampia kuin muut. Tämä pätee eri aloilla, kuten ammatilliseen kirjoittamiseen, käyttötukeen, liikkeenjohdon konsultointiin, lääkäreiden röntgenkuvien tulkintaan ja ohjelmakoodin luomiseen.

Mielenkiintoista on, että ne työntekijät, jotka ovat alun perin olleet vähemmän tuottavia tai osaavia, hyötyvät eniten generatiivisen tekoälyn käytöstä. Usein työn laatu ja työtyytyväisyys paranevat teknologian käytön myötä.

Vaikka generatiivinen tekoäly on vielä kehittymässä, sillä on jo nyt merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikutus yhteiskuntaan ei kuitenkaan ole vielä täysin selkeä, ja jatkotutkimuksia tarvitaan. Tekoälyn lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka laajasti sitä voidaan soveltaa tekoälyratkaisujen ulkopuolella. Tutkijat korostavat, että Suomen työmarkkinoille ei ole pääasiallisesti tulossa uhkaa ihmistyön häviämisestä, vaan haasteena on se, että emme valmistaudu ja hyödynnä tekoälyn mahdollisuuksia riittävän nopeasti.

Nyt julkaistu Etlan tutkimus on osa TT-säätiön rahoittamaa tutkimushanketta “Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn?,” joka jatkuu vuoteen 2024 asti.

Näin tekoäly toimii

Tekoäly perustuu monimutkaiseen järjestelmään, joka on suunniteltu jäljittelemään ihmisen älykkyyttä tietokoneiden avulla. Se kykenee suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat inhimillistä älykkyyttä, kuten päätöksentekoa, ongelmanratkaisua, oppimista ja kielen ymmärtämistä. Tekoälyn perusta rakentuu usein kahden keskeisen osa-alueen varaan: koneoppimiseen ja syvään oppimiseen.

Tekoälyn toimintaprosessi voidaan hahmottaa viiden eri periaatteen kautta:

• Datan kerääminen ja analysointi: Tekoälyn perusta on suuressa määrin dataa. Järjestelmät keräävät tietoa eri lähteistä, mukaan lukien teksti, kuvat, ääni ja sensorit. Tämä raakadata muunnetaan numeeriseen muotoon ja analysoidaan.
• Koneoppiminen: Koneoppiminen on menetelmä, joka mahdollistaa tekoälyn oppimisen kokemuksen perusteella. Algoritmit mahdollistavat tietokoneiden oppimisen kerätystä datasta.
• Syvä oppiminen (Deep Learning): Syvä oppiminen on koneoppimisen alue, joka perustuu neuroverkkoihin. Nämä verkot matkivat ihmisaivojen toimintaa, ja ne koostuvat monista kerroksista, joissa dataa käsitellään hierarkkisesti.
• Päätöksenteko ja ennustaminen: Koulutettu tekoäly kykenee tekemään päätöksiä ja ennustamaan tulevia tapahtumia. Tämä ilmenee esimerkiksi suosituksina tuotteiden valinnassa tai ennustuksina tulevista sääolosuhteista.
• Iteratiivinen oppiminen: Tekoäly jatkaa oppimistaan ja kehittymistään ajan myötä uuden datan perusteella.

Tekoälyllä on laaja kirjo sovellusmahdollisuuksia monilla eri toimialoilla. Esimerkiksi lääketieteessä tekoäly voi auttaa lääkäreitä diagnosoimaan sairauksia, tunnistamaan kuvantamistutkimuksissa poikkeavuuksia ja ennustamaan potilaiden hoitotarpeita. Lisäksi se voi analysoida laajoja lääketieteellisiä tietokantoja, mikä tukee uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden kehittämistä.

Liikenteessä tekoälyllä on merkittävä rooli autonomisten ajoneuvojen kehityksessä. Se mahdollistaa itsenäisen ajamisen ja liikenteenohjauksen. Se voi myös optimoida liikennettä ja edistää liikenneturvallisuutta.

Kaupan alalla ja markkinoinnissa tekoäly voi toimia suosittelualgoritmeissa ja asiakaspalveluroboteissa. Ne analysoivat asiakkaiden ostoskäyttäytymistä ja tarjoavat personoituja suosituksia.

Pörssikaupassa tekoäly voi analysoida suuria määriä dataa sekunneissa ja tehdä kaupankäyntipäätöksiä nopeammin kuin ihminen. Se voi myös havaita petoksia ja epäilyttäviä rahoitusliiketoimia.

Tekoäly voi koulutuksen puolella räätälöidä oppimateriaaleja ja tarjota opettajille työkaluja oppilaiden edistymisen seuraamiseen. Opiskelijoille se mahdollistaa yksilöllisten oppimispolkujen luomisen. Lisäksi se voi kääntää kieltä automaattisesti ja tulkita luonnollista kieltä. Tätä hyödynnetään esimerkiksi asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa.

Valmistusteollisuudessa tekoäly voi optimoida tuotantoa ja huoltoa, tunnistaa laitevikojen merkkejä ennakoivasti ja vähentää tuotantoseisokkeja. Samoin siitä voi saada apua energiatehokkuuden optimoinnissa, vähentäen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Se voi ohjata älykkäästi lämmitystä ja jäähdytystä.

ChatGPT:n lisäksi tällä hetkellä ehkä tunnetuin tekoälyn muoto liittyy viihteeseen ja taiteeseen, sillä tekoälyn avulla voidaan tuottaa taiteellisia teoksia, kuten musiikkia ja taidetta. Se mahdollistaa myös erikoistehosteiden ja animaatioiden luomisen elokuvissa.

Tekoälyn haasteet ja eettiset kysymykset

Tekoälyn lisääntyessä on kohdattu haasteita ja aiheesta on herännyt eettisiä kysymyksiä. Alla muutamia yleisimpiä aiheita, joiden parissa

• Yksityisyys: Tekoäly käyttää valtavia määriä dataa, mikä aiheuttaa huolia yksityisyyden suojasta. Kuinka taata, että henkilökohtaiset tiedot pysyvät turvassa?
• Reiluus ja syrjimättömyys: Tekoälyalgoritmit voivat olla alttiita syrjinnälle, jos ne perustuvat vääristyneeseen dataan. Kuinka taataan reilu ja syrjimätön tekoälyn käyttö?
• Vastuu: Kun tekoäly tekee päätöksiä, kuka kantaa niistä vastuun? Tämä on erityisen tärkeä kysymys autonomisissa järjestelmissä, kuten itseajavissa autoissa.

Tekoäly kuitenkin jatkaa kehittymistään, ja sen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Se jatkaa oppimistaan ja kehittymistään, mikä voi tuoda mukanaan uusia sovellusmahdollisuuksia ja innovaatioita. Yleisesti ottaen aiheen parissa työskentelevien tavoitteena on kehittää yleisempää tekoälyä, joka kykenee suoriutumaan useista eri tehtävistä.

Tekoäly voi tulevaisuudessa toimia – ja osin jo toimiikin – yhteistyössä ihmisten kanssa monilla aloilla, esimerkiksi terveydenhuollossa. Tärkeää on kuitenkin kehittää eettisiä ohjeita ja sääntelyä tekoälyn käytölle.

Tekoäly on voimakas teknologia, joka on jo muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan monia elämänalueita. Ymmärtämällä sen perusteet ja sovellusmahdollisuudet voimme hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia samalla varmistaen, että se käytetään vastuullisesti ja eettisesti. Tekoälyn rooli tulee edelleen kasvamaan, ja sen jatkuva kehitys tuo mukanaan mielenkiintoisia innovaatioita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.