Noin 40 prosentilla ongelmia – Yrittäjät eivät löydä osaajia
Suomessa yrittäjät ovat vaikeuksissa, sillä osaajapula on edelleen merkittävä haaste pk-yrityksille, selviää Yrittäjägallupin tuoreista tuloksista.
Yrittäjägallup on tuonut esiin huolestuttavia tuloksia pk-yritysten tilanteesta. Viimeisimmän kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä kamppailee edelleen osaavan työvoiman löytämisessä. Tämä havainto on pysynyt samana viime syksystä lähtien.
– Suurin kasvupotentiaali on pienissä yrityksissä. Kun yritykset saavat tarpeitaan vastaavaa, osaavaa työvoimaa, ne voivat kasvaa ja kukoistaa alueellaan. Tähän tarvitaan koko maan kattavaa koulutustarjontaa, joka palvelee yritysten ja työelämän tarpeita, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen sanoo tiedotteessa.
Yli neljännes (27 prosenttia) Yrittäjägallupin vastaajista kertoo osaavan työvoiman puutteen olevan merkittävä este yrityksen kasvulle. Erityisesti teollisuuden ja läntisen Suomen alueilla haasteet ovat suurimpia.
– 1,5 miljoonaa ihmistä työskentelee suomalaisissa yrityksissä. Työssä ja sen ohessa tapahtuva jatkuva oppiminen korostuu, kun työelämä muuttuu nopeasti. Aika harva pärjää yhdellä tutkinnolla koko työuransa ajan, Yrittäjien Kinnunen sanoo.
Vaikka tilanne on hieman parantunut alkukeväästä, se on edelleen heikompi kuin vuonna 2022. Pienten muutosten taustalla on yritysten tilanteen heikkeneminen, kun työmahdollisuudet ovat vähentyneet.
Ammatillinen koulutus avainasemassa
Suomen Yrittäjien mukaan osaajapulan ratkaisemiseksi on panostettava ammatilliseen koulutukseen, vaikka leikkaukset ovatkin vaikuttaneet alaan. Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen korostaa, että vahva kasvu ja elinvoimaisuus koko maassa edellyttävät ammatillisen koulutuksen vahvistamista.
– Työntekijät tarvitsevat koko ajan uusia tietoja ja taitoja, joita on syytä täydentää myös ammatillisessa koulutuksessa. Kun aikuinen täydentää osaamistaan, aina ei tarvita kokonaisia tutkintoja, vaan työelämän tarpeita vastaavat tutkinnon osat ja pienemmät opintokokonaisuudet riittävät. Ammatillisten oppilaitosten on syytä kehittää niitä vahvasti tulevina vuosina, Kinnunen painottaa.
Kehysriihen leikkaukset ovat kohdistuneet ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoihin, mutta Yrittäjien mukaan säästöpäätökset eivät saa hidastaa kasvua. Aikuisopiskelun joustavuutta ja tehokkuutta on parannettava niin, että yritysten työvoimapula ei pahene entisestään.
– On hyvä, että leikkaus ei kohdistunut nuorten koulutukseen. Vain alle puolet pk-yrityksistä on tyytyväisiä opiskelijoiden perustaitoihin ja työelämävalmiuksiin. Yrittäjät kokevat, että työpaikoilla menee liikaa aikaa opiskelijan opettamiseen. Tilanteen oikaisemiseen tarvitaan lisää panostusta ja kehittämistä, jota onkin tulossa, Kinnunen sanoo.
Työelämän nopean muutoksen vuoksi jatkuva oppiminen korostuu entisestään. Yrittäjät painottavat, että ammatilliset oppilaitokset tarvitsevat kehittyäkseen ja vastatakseen yritysten tarpeisiin. Lisäksi Kinnunen ehdottaa palkallisen oppisopimuksen hyödyntämistä väylänä uuteen työhön ja ammattiin.
– Nyt kun säästöpäätökset on tehty, aikuisten ammatillista koulutusta on joustavoitettava ja tehostettava niin, että yritysten työvoimapula ei pahene entisestään ja hidasta kasvua. Aikuisten aikaisempi osaaminen tulee ottaa entistä paremmin huomioon, jotta he voivat suorittaa tutkinnon joustavasti ja lyhyemmässä ajassa. Myös palkallista oppisopimusta kannattaisi hyödyntää entistä enemmän väylänä uuteen työhön ja ammattiin, Kinnunen ehdottaa.
Yrittäjät ovat parantaneet kriisinkestävyyttään
Maaliskuussa julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa toimivat yritykset ovat vahvistaneet kriisinkestävyyttään merkittävästi. Yhä harvempi yritys kohtaa tilanteen, joka pakottaisi sen lopettamaan toimintansa kokonaan.
Tutkimuksen mukaan alle 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä vain 3,5 prosenttia lopettaa vuosittain toimintansa. Vaikka lopettaneiden yritysten osuus vaihtelee vuosittain, trendinä on ollut laskeva kehitys koko 2000-luvun ajan.
Suomalaisten yritysten parempi kriisinkestävyys näyttää liittyvän yrityksen innovatiivisuuden, vakavaraisuuden, hyvän koronmaksukyvyn ja ulkomaankaupan kanssa.
Kriisinkestävyys on jaettavissa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky auttaa yrityksiä välttämään taloudellisten sokkien vaikutuksia, kun taas toipumiskyky kertoo yrityksen kyvystä palautua sokkien jälkeen.
Tuoreet Etla-tutkimukset “Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät” (Etla Raportti 146) ja “Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään?” (Etla Muistio 135) osoittavat, että suomalaisyritysten lopettaneiden osuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan, erityisesti tarkasteltaessa teollisuusyrityksiä.
Yritykset lopettavat toimintansa useimmin tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden alalla. Kuitenkin monien muiden teollisuudenalojen, kuten kemianteollisuuden, osalta lopettaneiden yritysten määrä on ollut vähäisempi.
Keskimäärin noin 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Vaikka lopettaneiden yritysten määrä vaihtelee vuosittain, trendi on ollut laskeva 2000-luvulla.
Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankauppa vähentävät yrityksen riskiä lopettaa toiminta. Lisäksi innovatiiviset yritykset ovat muita harvemmin lopettaneet toimintansa ja niillä on parempi toipumiskyky.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö korostaa, että talouden yleisen toimintaympäristön parantaminen voi olla paras tapa varmistaa sekä yritysten että koko Suomen talouden kriisinkestävyys.
On tärkeää huomioida, että Suomen talouden suhdannevaihtelut ovat olleet vertailumaita suurempia. Suomen talous on heilahdellut voimakkaammin verrattuna muihin teollisuusmaihin, kuten Ruotsiin ja Tanskaan. Tämä korostaa yritysten kriisinkestävyyden merkitystä erityisesti voimakkaan suhdannevaihtelun aikoina.
Yrittäjät: Aikuisten ammatillista koulutusta tehostettava
Kinnusen mukaan on kuitenkin positiivista, että hallitus panostaa aikuiskoulutustukeen kymmenen miljoonaa euroa. Tämä voi auttaa ratkaisemaan työvoimapulaa erityisesti aloilla, joilla sitä esiintyy kriittisesti, kuten opettaja- ja sairaanhoitoalalla.
– On hienoa, että hallitus panostaa kymmenen miljoonaa euroa aikuiskoulutustuen korvaavaan malliin työvoimapulasta kriittisesti kärsivillä aloilla. Erityisopettajia ja sairaanhoitajia tarvitaan eri puolilla maata. Aikuisten ammatillisen koulutuksen leikkaus saattaa kuitenkin lisätä lähihoitajapulaa, jota on syytä ratkaista myös koulutuksen keinoin – pelkkä mitoituksen höllentäminen ei riitä, Kinnunen arvioi.
Yrittäjät korostavat kuitenkin, että aikuisten ammatillista koulutusta on joustavoitettava ja tehostettava, jotta yritysten kasvun esteet voidaan poistaa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistaminen on tarpeen, jotta koulutus vastaisi paremmin yritysten ja työelämän tarpeisiin.
Yrittäjägallupiin vastasi 1 076 pk-yrityksen edustajaa, ja sen tulokset osoittavat selvästi, että osaajapula on edelleen merkittävä haaste suomalaisille yrityksille.
