Suomalaiset yritykset ovat parantaneet kriisinkestävyyttään
Suomessa toimivat yritykset ovat parantaneet kriisinkestävyyttään merkittävästi, selviää uudesta Etla-tutkimuksesta. Lisäksi yhä harvempi yritys kohtaa tilanteen, joka pakottaisi sen lopettamaan toimintansa kokonaan.
Tutkimuksen mukaan alle 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä vain 3,5 prosenttia lopettaa vuosittain toimintansa. Vaikka lopettaneiden yritysten osuus vaihtelee vuosittain, trendinä on ollut laskeva kehitys koko 2000-luvun ajan.
Suomalaisyritysten parempi kriisinkestävyys näyttää korreloivan yrityksen innovatiivisuuden, vakavaraisuuden, hyvän koronmaksukyvyn ja ulkomaankaupan kanssa.
Kriisinkestävyys on monimutkainen käsite, ja se voidaan jakaa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky auttaa yrityksiä välttämään taloudellisten sokkien vaikutuksia, kun taas toipumiskyky kertoo yrityksen kyvystä toipua sokin jälkeen.
Ääritapauksessa yritys saattaa joutua kokonaan lopettamaan toimintansa, kun taas lievemmissä tapauksissa yrityksen liikevaihto saattaa laskea ja toiminta supistua. Hyvän toipumiskyvyn omaavat yritykset pystyvät palautumaan entiselle tasolleen muita nopeammin.
Maanantaina 11. maaliskuuta julkaistut Etla-tutkimukset “Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät” (Etla Raportti 146) ja “Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään?” (Etla Muistio 135) osoittavat, että suomalaisyritysten lopettaneiden osuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan. Tutkimuksissa tarkasteltiin erityisesti teollisuusyritysten kriisinkestävyyttä.
Yritykset lopettavat toimintansa useimmin tekstiilialalla
Vuonna 2000-luvulla korkein lopettamisaste Suomessa on ollut tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden yrityksillä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa lopettaneiden yritysten määrä on ollut muita teollisuudenaloja korkeampi. Sen sijaan kemianteollisuudessa vain harva alan yrityksistä on lopettanut toimintansa.
Tutkimusten mukaan keskimäärin noin 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Vaikka lopettaneiden yritysten osuus vaihtelee vuosittain, trendinä on ollut laskeva lopettaneiden yritysten määrä 2000-luvulla.
Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että yrityksen korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankauppa vähentävät riskiä lopettaa toiminta tai kokea merkittävä liikevaihdon pudotus. Lisäksi innovatiivisilla yrityksillä on muita pienempi todennäköisyys lopettaa toimintansa, ja innovatiivisuus liittyy samalla yrityksen parempaan toipumiskykyyn.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö korostaa, että vaikka talous ja yritykset kohtaavat jatkuvasti uusia kriisejä tai sokkeja, paras politiikka voi olla yleisen toimintaympäristön parantaminen.
– On selvää, että jossain vaiheessa niin koko Suomen talous kuin yksittäiset yrityksetkin kohtaavat jälleen uuden kriisin tai sokin. Parasta eteenpäin katsovaa politiikkaa voikin olla se, että talouden yleistä toimintaympäristöä yritetään parantaa, Ali-Yrkkö sanoo Etlan tiedotteessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kaikkia yli 10 henkilöä työllistäviä teollisuusyrityksiä, ja sen rahoituksesta vastaa TT-säätiö.
On tärkeää huomioida, että Suomen talouden suhdannevaihtelut ovat olleet vertailumaita suurempia, kuten aiemmissa Etla-tutkimuksissa on todettu. Suomen talous on heilahdellut voimakkaammin verrattuna muihin teollisuusmaihin, kuten Ruotsiin ja Tanskaan.
Vaikka suhdannevaihtelut ovat olleet merkittäviä jo vuodesta 1970 lähtien, ne ovat kasvaneet entisestään vuoden 1995 jälkeen. Näin ollen on tärkeää ymmärtää yritysten kriisinkestävyyden merkitys Suomen taloudessa, erityisesti suhdannevaihteluiden ollessa voimakkaita.
ESG:hen panostavat yritykset menestyvät
OP:n suuryritystutkimus kertoo, että viime vuosina tärkeäksi kilpailueduksi muuttunut kirjainyhdistelmä ESG on osoittautunut erittäin tärkeäksi tekijäksi myös suomalaisessa yritysmaailmassa.
Suomalaisten suuryritysten kasvava paine vastuullisuusvelvoitteiden täyttämiseen on käynnistänyt laajan alihankkijoiden vaihtokierroksen, paljastaa tuore OP:n Suuryritystutkimus. Tutkimuksen mukaan yli puolet näistä yrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastatakseen tiukentuneisiin ESG-vaatimuksiin (Environment, Social, Governance). Erityisesti teolliset alihankkijat ja raaka-ainetoimittajat ovat joutuneet vaihtoon.
ESG-vaatimukset kertovat siis yrityksen vastuullisuudesta ympäristön (Environment), sosiaalisen (Social) ja hallinnon (Governance) näkökulmasta.
Suuryritysten siirtyessä kohti kestävämpää liiketoimintamallia, myös niiden alihankintaketjut ovat murroksessa. Yli 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista suuryrityksistä kokee painetta tiukentaa alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia vastuullisuuden nimissä. Tämä muutos koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista lähes 56 prosenttia on jo joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi.
OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi korostaa pk-yritysten merkitystä kestävän siirtymän edistämisessä. Hänen mukaansa suuryritysten olisi tärkeää tukea ja kouluttaa alihankkijoitaan kestävän kehityksen tiellä, sen sijaan että vaihtaisivat kumppaneitaan.
“Etulyöntiasemassa ovat sellaiset pk-yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaansa vastuullisuusvaatimusten ja sääntelyn mukaisesti ja joiden liiketoiminta kestää läpivalaisun. ESG-asioiden hoitaminen hyvin tuo nyt pk-yrityksille selkeää kilpailuetua”, Keitaanniemi sanoo OP:n tiedotteessa.
Lue myös: Pankit: Asuntojen hinnat eivät nouse vielä vähään aikaan
Taantuma jatkuu Suomessa
Vaikka yritysten tilanne on pitkässä juoksussa parantunut, Suomessa taantuma jatkuu.
Viime viikolla julkaistu Danske Bankin suhdannekatsaus kertoo, että Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia. Vaikka olosuhteet eivät ole merkittävästi muuttuneet aiemmasta ennusteesta, ne ovat hieman heikentyneet. Tämä on johtanut pankin ennusteen laskuun.
Viime vuonna Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui tämän vuoden alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.
Suomen talous ajautui taantumaan 2023 jälkipuoliskolla ja vuoden 2024 ensimmäinen neljännes jää heikoksi, mutta bruttokansantuote kääntynee jälleen kasvuun vuoden 2024 aikana, Danske Bankin suhdannekatsaus kertoo.
Danske Bankin talousarvioiden mukaan alkuperäinen ennuste oli 0,3 prosentin kasvu tälle vuodelle. Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote oli kuitenkin hieman odotettua heikompi, supistuen 1,0 prosenttia.
Vuoden 2024 ensimmäistä neljännestä ovat leimanneet lakot, ja se näyttää jäävän odotuksia heikommaksi. Talouden odotetaan kuitenkin elpyvän loppuvuotta kohden. Vaikka talous on tällä hetkellä taantumassa, yksityisen kulutuksen ja viennin elpyminen inflaation laskun tukemana vievät ennakoidusti talouden kasvu-uralle vuonna 2024.
