Venäjän keskuspankki sopuun valtiovarainministeriön kanssa?

Venäjällä halutaan, että Venäjän keskuspankki ja valtiovarainministeriön ratkaisevat pitkäaikaiset kryptopoliittiset erimielisyytensä.

Venäläisen RBK-kanavan mukaan valtiovarainministeri Anton Siluanov sanoi olevansa “varma”, että hänen ministeriönsä ja Venäjän keskuspankki “pääsevät pian sopimukseen” kryptosääntelyyn liittyvistä asioista.

Venäjän keskuspankki haluaa päästä eroon kryptoalan umpikujasta?

Siluanov puhui valtiollisessa rahoitusyliopistossa järjestetyssä tilaisuudessa:

“Olen varma, että [ministeriö] ja Venäjän keskuspankki pääsevät yhteisymmärrykseen. Tästä asiasta on keskusteltu useita vuosia. Emme voi kieltää kryptovaluuttojen liikkumista. Siksi meidän on säänneltävä näitä [markkinoita]. Olen varma, että löydämme ratkaisun.”

Valtiovarainministeriö ja Venäjän keskuspankki ovat jo vuosia olleet jumissa tuottamattomassa kryptopolitiikkaan liittyvässä umpikujassa.

Valtion virasto haluaa säännellä ja verottaa kryptopörssejä ja -kauppiaita, mutta keskuspankki on aiemmin vaatinut Kiinan kaltaista yleistä kieltoa.

Ministeriö yritti murtaa tämän umpikujan vuoden 2022 alussa, kun se julkisti kattavan lakiluonnoksen kryptosääntelystä.

Pankki ampui takaisin omalla kilpailevalla lakiehdotuksellaan, jossa ehdotettiin lähes täydellistä kieltoa kaikelle kryptoon liittyvälle toiminnalle.

Kumpikaan lakiehdotus ei päässyt valtion duuman valiokuntavaihetta pidemmälle, ja kryptoala on siitä lähtien pysynyt vaakalaudalla.

Tämä johti viime kuussa maan FATF-luokituksen alentamiseen ja siihen, että valtiolliset elimet vaativat sääntelyn nopeuttamista.

Ukrainan sota ja siitä johtuvat länsimaiden pakotteet näyttävät kuitenkin pakottaneen Venäjän keskuspankin toimimaan.

EU pääsi sopuun Venäjän jäädytettyjen korkotulojen antamisesta Ukrainalle

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö antaa luvan Venäjälle maksaa 117 miljoonan dollarin korot jäädytetyiltä tileiltä, kertoi CNN viime viikolla. Venäjän valtiovarainministeriö ilmoitti keskiviikkona, että se aikoo maksaa korot dollaritileiltään.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan velkojat eivät kuitenkaan ole vielä saaneet maksuja.

Venäjän valuuttavarantoja ulkomailla on jäädytetty talouspakotteiden seurauksena noin 300 miljardin dollarin arvosta. Jos Venäjä ei pysty maksamaan korkoja, se saattaa ajautua maksukyvyttömäksi. Jos korkoja ei makseta, maalla on 30 päivän armonaika ennen kuin se katsotaan kyvyttömäksi hoitamaan ulkomaisia lainojaan.

EU:n johtajat sopivat loppuviikosta, että suuri osa jäädytetyistä Venäjän varoista saaduista korkotuotoista annetaan Ukrainalle.

Ehdotus voisi tuottaa 3 miljardia euroa (2,6 miljardia puntaa) tänä vuonna, ja ensimmäinen miljardi voitaisiin luovuttaa Ukrainalle heinäkuuhun mennessä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi asiasta brittilehti The Guardianin mukaan myöhään torstaina Brysselissä pidetyn EU-johtajien huippukokouksen ensimmäisen päivän päätteeksi.

“Kerroin johtajille, että jos saamme ehdotuksen nopeasti valmiiksi, voimme maksaa ensimmäisen miljardin heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Se riippuu siis meistä”, hän sanoi ja lisäsi, että oli vahvaa tukea sille, että varat käytettäisiin “Ukrainan sotilaallisiin tarkoituksiin”.

Von der Leyen paljasti myös, että EU harkitsee tullimaksujen korottamista EU:n markkinoille tulevalle venäläiselle viljalle, myös varastetulle ukrainalaiselle viljalle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi Yle uutisille,  että edes Unkari ei vastustanut päätöstä jäädytettyjen varojen korkotuotoista..

– Unkari ei asettunut tänään esteeksi päätöksenteolle, Orpo kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeri Anton Siluanov kertoi Venäjän valtiolliselle medialle keskiviikkona, että maksujen onnistuminen riippuu nyt Yhdysvalloista. “Meillä on rahaa, suoritimme maksun, nyt pallo on Yhdysvaltain viranomaisilla”, Siluanov sanoi CNN:n mukaan.

Hän selitti, että Venäjä maksaa korot ruplissa Venäjän keskuspankin vahvistaman virallisen kurssin mukaisesti, jos valuuttamaksu ei onnistu.

Venäjän tilannetta hankaloittaa se, että rupla on menettänyt kolmanneksen arvostaan suhteessa dollariin pakotteiden alkaessa. Lisää maksuja erääntyy myöhemmin tässä kuussa 615 miljoonan dollarin edestä.

Venäjän keskuspankki on pehmentänyt kantaansa kryptoteollisuuteen liittyen

Venäjän keskuspankki on vastahakoisesti myöntynyt pehmentämään kantaansa teolliseen kryptokaivostoimintaan, joka nyt kukoistaa Venäjällä.

Se on myös suostunut tekemään joitakin myönnytyksiä kryptojen käytöstä maksuvälineenä kansainvälisessä kaupassa.

Tässä Siluanov näkee yhteistä pohjaa lainsäädännölle.

“On tarpeen tehdä yhteistyötä keskuspankin kanssa, jotta voidaan kartoittaa mahdollisia vaihtoehtoja kryptovaluuttojen käyttämiseksi maksuissa sekä maan sisällä että ulkomailla”, hän sanoi.

Ministeri sanoi myös, että pankki oli “suostunut pitämään kokouksen keskustellakseen [krypto]louhinnasta”. Hän sanoi:

“Meidän on keskusteltava siitä, mitä kryptovaluutalla voidaan ja mitä ei voida tehdä. Olemme nyt sopineet keskuspankin kanssa, että keskustelemme louhinnasta. Meidän on keskusteltava siitä, voidaanko [louhittuja kolikoita] käyttää maan sisäisiin ja kansainvälisiin maksuihin.”

Pankki ei kuitenkaan todennäköisesti tee näin laajoja myönnytyksiä. Pankin pitkäaikainen pääjohtaja Elvira Nabiullina on toistuvasti todennut, ettei hän siedä kryptojen “tuloa Venäjän talouteen”.

Siluanov myönsi todellakin, että sekä ministeriö että pankki olivat “taipuvaisia” varmistamaan, että louhittuja tokeneita käytettäisiin “ulkoisiin maksuihin”.

Tällaiset puheet saattavat herättää henkiin suunnitelmat luoda valtion omistama kryptopörssi, joka lähinnä ostaa venäläisten louhijoiden kolikoita ja myy niitä yrityksille, jotka maksavat ulkomaisia tavaroita kryptolla.

Venäjän kryptolouhinnan verotus toisi satoja miljoonia

Venäläiset kryptokaivostoimijat ovat sanoneet, että heidän toimialansa laillistaminen voisi tarjota valtiolle 540,3 miljoonan dollarin tuulahduksen verotuloja.

Alan johtajat ovat väittäneet olevansa valmiita investoimaan neljä miljardia dollaria uusiin monikäyttöisiin datakeskuksiin, mikä voisi myös säästää Moskovalle 32,4 miljoonaa dollaria teknologiainvestoinneissa.

Kryptokaivostoimijat ovat turhautuneet siihen, että Moskova kieltäytyy laillistamasta heidän toimialaansa ja jättää sen sijaan sen näennäisesti lailliselle harmaalle vyöhykkeelle.

Kryptokaivostoiminta ei ole Venäjällä laillista eikä laitonta, mikä on aiheuttanut maassa paljon oikeudellista turhautumista.

Kaivostoimijat ovat myös vastustaneet energiaministeriön kiistanalaisia suunnitelmia nostaa sähkötariffejaan jopa viisinkertaisiksi.