Voisiko Suomi olla seuraava Bitcoin-louhinnan jättiläinen?
Sinivalkoinen Suomi on nousemassa nopeasti houkuttelevaksi paikaksi kryptokaivostoiminnalle. Syitä tähän ovat muun muassa se, että suhteellisen viileä ilmasto helpottaa kaivoslaitteiden jäähdyttämistä ja koska Suomi tarjoaa runsaasti uusiutuvia energialähteitä.
Lisäksi Suomessa on vakaa poliittinen ja taloudellinen ympäristö, mikä voi olla eduksi kryptokaivostoiminnan kaltaisille pitkän aikavälin investoinneille. On kuitenkin otettava huomioon myös sellaiset tekijät kuin sähkökustannukset, sääntely-ympäristö ja infrastruktuurin saatavuus.
Suomi on louhijoiden mielestä hyvä maa. Louhijat pitävät maata houkuttelevana sijaintina, koska energiakustannukset ovat lähes nolla ylituotannon aikana. Tämä ainutlaatuinen tilanne on houkutellut bitcoin-louhintateollisuutta Pohjoismaihin, kertoi Suomessa toimivan kryptokaivosyrityksen Once Miningin toinen perustaja Lennu Keinänen Cryptonews.comille.
Suomi on Ruotsia ja Norjaa jäljessä Bitcoin-louhinnassa
Suomi on edelleen Euroopan tutkimattomin Bitcoin-louhinta-alue. Norjaa ja Ruotsia on vuosien varrella pidetty haluttavampina sijainteina. Monet kryptokaivostyöläiset suuntasivat Pohjoismaihin etsimään turvaa nousevilta sähkönhinnoilta vuonna 2022.
Kerroimme viime viikolla, kuinka Norja haluaa laittaa sähkösyöpöt Bitcoin-louhijat kuriin. Norjassa ollaan ajamassa läpi lakia, jonka myötä on tarkoitus säännellä datakeskuksia koko maassa ja valvoa Bitcoin-louhijoiden toimintaa, kertoi norjalainen VG verkkosivuillaan.
Lain mukaan kaikkien datakeskusten on rekisteröidyttävä asianmukaisille viranomaisille ja annettava yksityiskohtaiset tiedot palveluista ja omistusrakenteesta.
Norjan digitalisaatio- ja energiaministeriöt ovat kehittäneet väitetysti Euroopan ensimmäisen lakialoitteen, joka pyrkii sääntelemään maan nopeasti kasvavaa datakeskussektoria.
Energiaministeri Terje Aasland ilmaisi hallituksen näkemyksen, että kryptovaluutta-alan datakeskukset eivät ole toivottuja Norjassa.
“Emme toivota heitä tervetulleiksi”, hän totesi. “Etsimme vakavia toimijoita, jotka tarjoavat yhteiskunnalle arvoa, ja yhteiskunnan tarpeita palveleva tietokoneteollisuus on meille ensisijaisen tärkeää.”
Aasland mainitsi myös, että erityisesti Pohjois-Norjassa, missä sähkö on suhteellisen edullista, Bitcoin-louhinnan myötä datakeskusten määrä on lisääntynyt.
Norjan viranomaiset ovat aiemmin raportoineet, että kryptovaluutan louhinta kuluttaa sähköä lähes saman verran kuin koko Lofoottien alue, jolla asuu noin 24 500 ihmistä.
Ministeri korosti datakeskusten roolia Norjan yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehittämisessä, erityisesti tiedon ja viestien tallentamisessa, mitä hän pitää maan kehityksen kannalta olennaisena.
“Tämä on äärimmäisen tärkeää. On välttämätöntä ymmärtää kattavasti, mitä palveluja nämä datakeskukset tarjoavat. Ne ovat infrastruktuurin kannalta keskeisiä”, sanoi Aasland.
Kaivosalan toimijat houkuttelee Norjaan erityisesti sen runsas vesivoimaresurssit. Norja on maailmanlaajuisesti toiseksi suurin sähköntuottaja asukasta kohden, ja sen energiantuotanto perustuu täysin uusiutuviin lähteisiin, pääosin vesivoimaan ja osittain tuulivoimaan, mikä tekee maan sähköntuotannosta erittäin ympäristöystävällistä. Norja erottuu myös vahvalla jakeluverkollaan verrattuna moniin muihin maihin.
Suomi tarjoaa lähes ilmaiset energiakustannukset
Vuonna 2023 pörssisähkön hinta Suomessa laski hetkellisesti nollan alapuolelle vesivoiman, ydinvoiman, aurinko- ja tuulivoiman voimakkaan kasvun ansiosta. Tuona vuonna Pohjoismaissa koettiin ensimmäinen kuukausittainen sähköylijäämä lähes 20 vuoteen. Analyytikot ennustavat, että Suomeen rakennetaan 25 TWh uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä, mikä painaa hintoja entisestään alaspäin, kertoo eurooppalaisten energiamarkkinoiden uutistoimisto Montel Newsin raportti.
Alhaiset energian hinnat ovat ratkaisevan tärkeitä kryptokaivostoimijoille, koska kryptovaluuttojen louhinta vaatii huomattavan määrän sähköä. Mitä alhaisemmat sähkökustannukset ovat, sitä suuremmat ovat louhijoiden voittomarginaalit, sillä se vähentää louhintalaitteistojen ylläpitoon liittyviä toimintakuluja. Koska energiakustannukset voivat vaikuttaa voimakkaasti louhintatoiminnan kannattavuuteen, louhijat etsivät usein paikkoja, joissa on saatavilla halpaa sähköä, jotta he voivat maksimoida tuottonsa.
“Ainutlaatuinen tilanne, jossa energiakustannukset ovat lähes nolla ylituotannon aikana, on houkutellut bitcoin-kaivosteollisuutta Suomeen. Bitcoin-louhinta vaatii huomattavia määriä sähköä, ja kyky toimia alhaisemmilla kustannuksilla parantaa kannattavuutta merkittävästi”, Keinänen sanoi.
Kerroimme alkuviikosta, kuinka Bitcoin-louhintainfrastruktuuriin erikoistunut Hashlabs Mining pyrkii lanseeraamaan Suomeen uuden louhintatavan, jossa kaukolämpöä voidaan tuottaa erityisesti siihen suunnitelluilla Bitcoin-louhintalaitteilla.
Suomen valtion energiatuet ja tuulivoima
Suomen hallitus on myöntänyt huomattavia tukia tuulienergialle tavoitteenaan lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, Keinänen kertoo.
Vaikka nämä tuet ovatkin hyvää tarkoittavia, ne ovat johtaneet tuulivoimakapasiteetin nopeaan kasvuun. Tämä puolestaan on vaikuttanut energiantuotantoon, mikä on johtanut vaihtelevan energiantuotannon merkittävään kasvuun.
“Tuulienergia on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu tuuliolosuhteista. Kun tuuliolosuhteet ovat suotuisat, energiaa tuotetaan liikaa, mikä johtaa siihen, että sähkön hinta voi laskea alle nollan ja olla jopa -0,3 €/kWh. Sitä vastoin heikon tuulen aikana voi esiintyä alituotantoa, jolloin sähkön hinta nousee, joskus jopa 2 €/kWh”, Keinänen sanoi.
Krypto on veronalaista tuloa Suomessa
Suomen Verohallinto on tehnyt selväksi, että krypto on veronalaista. Louhijat joutuvat maksamaan veroa pääomavoitoista, jotka syntyvät kryptovaluutan luovuttamisesta myymällä, kauppaamalla tai kuluttamalla sitä, sekä tuloveroa kaikista kryptokaivostoiminnan kaltaisesta toiminnasta saaduista tuloista.
Suomen veroviranomaiset löysivät 30 miljoonan euron arvosta ilmoittamattomien kryptovoittojen myynnistä saatuja voittoja vuonna 2023. Tämän seurauksena Suomi on ottanut entistä tiukemman linjan kryptojen louhimisesta ja myynnistä saatujen tulojen suhteen.
“Louhinta-ala on täällä vielä lapsenkengissä, mutta siitä on tulossa lähivuosina varsin merkittävä”, Keinänen selittää.
Hän jatkaa, että kiinnostus kaivospaikkojen avaamiseen on valtavaa ja Suomessa on käynnissä jatkuva pöhinä paikkojen kartoitustoiminnasta.
“Bitcoin-louhinnan kustannustehokkuus määräytyy ensisijaisesti sähkön hinnan mukaan, sillä louhinta kuluttaa huomattavia määriä sähköä. Alhaisemmat sähkökustannukset lisäävät kannattavuutta, kun louhintalaitteiston käyttökustannukset pienenevät. Siksi paikat, joissa sähkö on halpaa, ovat kustannustehokkaampia Bitcoin-louhinnan kannalta. Kaivostoiminta ei ole verovapaata, mutta se voidaan järjestää varsin verotehokkaasti”, Keinänen lisää.
