EU:n rahanpesun vastainen asetus krypton näkökulmasta
EU:lta on vastikään tullut julkisuuteen uusi rahanpesun vastainen asetus. Näiden lakien myötä rahanpesun selvitys-yksiköille (FIU) lisättäisiin valtuuksia havaita ja torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta.
Keskiviikkona julkaistun ilmoituksen mukaan lainsäädäntöpaketti vaikuttaisi MiCA:n (Markets in Crypto-Assets Regulation) sääntelemiin kryptopörsseihin ja välittäjiin.
Nämä lait sisältävät “tehostetut due diligence -toimenpiteet”, joiden jälkeen velvoitettujen tahojen, mukaan lukien krypto-omaisuudenhoitajien, on ilmoitettava epäilyttävästä toiminnasta rahanpesun selvityskeskuksille.
“Jos haluat kuitenkin käyttää CASP:tä tavaroiden ja palveluiden ostamiseen krypton avulla, myös tavanomaisen liikesuhteen ulkopuolella, tämän CASP:n on suoritettava asiakkaasi asianmukainen huolellisuus – eli vahvistettava henkilöllisyytesi + mahdolliset ylimääräiset KYC/AML-toimenpiteet, jos kauppa on yli 1 000 euroa”, Circlen EU-strategia- ja politiikkajohtaja Patrick Hansen kirjoitti Twitterissä.
11/ If you want to use a CASP though for buying goods & services with crypto, even outside of a regular business relationship (so-called occasional transaction), this CASP will need to perform customer due diligence on you – meaning verify your identity + potential additional… pic.twitter.com/2gjTB1y0c6
— Patrick Hansen (@paddi_hansen) March 24, 2024
Lisäksi Frankfurtiin perustetaan uusi elin – Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastainen viranomainen (AMLA). Tämä taho valvoo uutta rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, tiedotteessa lukee.
Neuvosto ei ole vielä virallisesti hyväksynyt lakia ja odottaa sen julkaisemista EU:n virallisessa lehdessä, se lisäsi.
Hansen kirjoitti sarjan twiittejä, joissa hän selittää, kuinka lainsäädäntöpaketti vaikuttaa krypto-omaisuuden palveluntarjoajiin EU:ssa.
Hän aloitti syyttämällä kryptomedian välittämiä vääriä tietoja ennen kuin hän ilmoitti EU:n anonyymien kryptotransaktioiden kiellosta. Hän vahvisti lisäksi, että uusi AMLR-laki “ei ole kryptoasetus”.
2/ First things first: The AMLR is not a crypto regulation.
It’s a broad AML/CFT framework that applies to institutions, so called “obliged entities” (OEs). All financial institutions, including CASPs (crypto-asset service providers), are OEs. But also non-financial institutions…
— Patrick Hansen (@paddi_hansen) March 24, 2024
Mitä uutta EU:n asetus tuo mukanaan?
EU on jo valtuuttanut CASP:t noudattamaan vakiomuotoisia KYC/AML-menettelyjä, kuten asiakkaan due diligence (CDD) -menettelyä nykyisten rahanpesun vastaisten puitteiden mukaisesti.
Hansen huomautti, että uudessa laissa ei ole mitään uutta, mikä muuttaisi jo olemassa olevia CASP-sääntöjä. Näitä ovat muun muassa kryptovaluuttojen salausyritysten anonyymeille käyttäjille tarkoitettujen palvelujen kielto, CASP:n kieltäminen tarjoamasta tilejä tietosuojakolikoita varten.
“Tässäkään ei sinänsä ole mitään uutta. Ehdotetun AMLR:n aikaisemmissa versioissa ehdotettiin tiukempaa lähestymistapaa, joka olisi merkinnyt KYC:tä omahuollon alullepanijalle/edunsaajalle, mutta myös alan ponnistelujen ansiosta päästiin lopulta yhteisymmärrykseen riskeihin perustuvasta lähestymistavasta, jossa on useita vaihtoehtoja.”
Muutos on kuitenkin se, että eduskunta ehdotti aiemmin muutosta kauppiaiden maksujen rajoittamiseksi omavaraisesta lompakosta 1 000 euroon.
“Tämä on poistettu lopullisesta, sovitusta versiosta”, Hansen kirjoitti. “Siksi voit käyttää omavaraisia lompakoitasi tavaroiden/palvelujen ostamiseen EU:ssa ilman rajoituksia.”
Mikä on MiCA?
MiCA, eli Markets in Crypto-Assets, on Euroopan unionin ehdotus kryptovaluuttojen ja digitaalisten omaisuuserien markkinoiden sääntelystä.
Tämä aloite pyrkii luomaan yhtenäisen ja selkeän oikeudellisen kehyksen kryptovaluuttojen tarjoamiselle, kaupankäynnille ja niihin liittyville palveluille EU:ssa. Siihen sisältyy myös rahanpesun vastainen asetus.
Kryptovaluuttojen sääntely sisältää useita keskeisiä näkökohtia, kuten toimilupavaatimukset kryptovaluuttapalveluntarjoajille, vakavaraisuusvaatimukset, kuluttajansuoja sekä toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.
MiCA:n tavoitteena on parantaa markkinoiden vakautta ja turvallisuutta sekä lisätä kuluttajansuojaa digitaalisten omaisuuserien markkinoilla.
Se pyrkii myös edistämään reilua kilpailua ja luomaan yhtenäisen sääntelykehyksen koko EU:n alueelle, mikä helpottaa markkinoiden toimintaa ja vähentää riskejä.
MiCA kryptovaluuttalaki koskee laajasti erilaisia kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia, Ethereumia ja muita digitaalisia omaisuuseriä, sekä niihin liittyviä palveluntarjoajia, kuten kryptovaluuttapörssejä ja lompakkopalveluita tarjoavia yrityksiä.
Tavoitteena on varmistaa, että nämä markkinat toimivat läpinäkyvästi, turvallisesti ja tehokkaasti, samalla kun torjutaan sääntelemättömien toimijoiden mahdollisia väärinkäytöksiä.
MiCA-sääntelyllä on laaja vaikutus kryptovaluuttamarkkinoihin Euroopassa ja se heijastaa EU:n pyrkimystä sopeutua ja vastata digitaalisten omaisuuserien nopeaan kasvuun ja kehitykseen.
Digitaalinen euro ja kryptovaluuttojen sääntely
EU:ssa on parhaillaan käynnissä kaksi vuotta kestävä selvitystyö digitaalisen euron mahdollisesta perustamisesta. Onko se sama asia kuin kryptovaluutat ja vaikuttaako rahanpesun vastainen asetus myös siihen?
Digitaalinen euro tulisi olemaan vain yksi ylimääräinen tapa eurooppalaisille maksaa päivittäisiä kulujaan kotimaassa ja ulkomailla. Se ei siis ole sama asia, kuin kryptovaluutat. Se olisi myös käteistä rahaa vastaava valuutta, jota kryptovaluutat eivät ole.
Toinen suuri eroavaisuus (tämänhetkisen tiedon valossa) on, että siinä missä kryptovaluutat perustuvat lohkoketjuteknologiaan, digieuro olisi teknologialtaan erityyppinen. Tästä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettua tietoa.
Samoin digitaalinen euro eroaa kryptovaluutoista siinä, että digieuro tulisi olemaan täysin keskitetty, eli sen tuottamisesta, valvomisesta ja jakamisesta vastaisi vain Euroopan keskuspankki.
Kryptovaluutat taas on alunperin luotu nimenomaan hajautetuiksi digitaalisiksi valuutoiksi, joilla ei näin ollen ole keskitettyä hallintoa.
Voidaan kuitenkin olettaa, että kryptovaluutat ovat toimineet inspiraationa keskuspankkien suunnitelmille luoda omia digitaalisia valuuttoja, eli CBDC:eitä.
Kryptovaluuttojen myötä on esimerkiksi huomattu, että digieuro voisi keskittää Euroopan maksumarkkinat Euroopan mantereelle kun niitä nyt johdetaan valtameren takaa.
Kiinnostus CBDC -valuuttoja kohtaan laajenee jatkuvasti ja kilpajuoksu kovenee sen suhteen, mikä maa tai yhteisö saa omansa liikkeelle ensimmäisenä.
Miten digieuro eroaa kryptovaluutoista?
Kuten edellä mainittiin, se suurin ero digieuron ja kryptojen välillä on niiden luonne joko keskitettynä tai hajautettuna digitaalisena valuuttana. Digitaalinen euro on täysin EKP:n hallinnassa, kun taas kryptovaluutoilla ei ole keskitettyä hallintoa, koska ne perustuvat hajautettuun lohkoketjuverkkoon.
Harvard Business Forum on kommentoinut asiaa seuraavasti:
“CBDC:t ovat keskuspankin suoria velkoja, aivan kuten paperirahakin … Tämä tekee CBDC:istä turvallisemman digitaalisen rahan muodon kuin liikepankkien liikkeeseen laskema digitaalinen raha.”
Ja tottakai kryptovaluutat ja digieuro eroavat myös siinä, että toinen on laiton valuutta monissa maissa, kun taas toinen on laillinen ja säännelty valuutta. Tosin on huomautettava, että esimerkiksi Suomessa kryptovaluutat on tunnustettu arvopaperina, eli sijoittamisen välineenä, jolloin niihin voidaan soveltaa pääomatuloverotusta.
