OP:n ekonomistit: Suomen talous on matkalla kohti parempaa
OP Ryhmän ekonomistit ovat julkaisseet arvionsa, jonka mukaan Suomen talous on matkalla kohti myönteisempää kehitystä.
Ekonomistit odottavat Suomen talouden kasvuennusteen pysyvän 0,0 prosentissa vuodelle 2024, mutta samalla he vihjaavat arvioitua voimakkaampaan talouden käännekohdan odottamiseen kuluvan vuoden aikana.
Tämän lisäksi vuoden 2025 bruttokansantuotteen kasvuennustetta on tarkistettu ylöspäin 1,4 prosenttiin aiemmasta 1,2 prosentista. Maailmantaloutta piristävät inflaation hidastuminen ja korkojen lasku, jotka vaikuttavat myönteisesti myös Suomen talouteen loppuvuodesta eteenpäin.
OP:n ekonomistit huomaavat suhdanne-ennusteessaan talouden näkymien hieman kirkastuneen verrattuna viime syksyyn. Vaikka Suomen talouden kasvuennuste pysyy 0,0 prosentissa, asiantuntijoiden mukaan sen saavuttaminen edellyttää odotettua voimakkaampaa talouskäännöstä. Pääekonomisti Reijo Heiskanen kommentoi, että vaikka Suomen talous ei ole vielä vahvalla pohjalla, paremman kehityksen edellytykset ovat rakentumassa.
– Suomen talous ei suinkaan ole vielä kuivilla, mutta edellytykset käänteelle parempaan ovat muodostumassa. Kaikkien talouteen kielteisesti vaikuttaneiden syiden jälkeen saamme olla hyvin tyytyväisiä, jos pääsemme näin lievällä taantumalla, eikä riskejä realisoidu, Heiskanen toteaa OP Ryhmän tiedotteessa.
Lue: Euroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee
Suomen talous pehmeässä laskussa
Vuonna 2023 Suomen talous joutui odotetusti maltilliseen taantumaan, mutta toistaiseksi elpymisen merkkejä ei ole nähty. Suhdannetilanne ei kuitenkaan ole enää huonontunut, ja näkymät ovat hieman parantuneet syksyn aikana inflaation hidastumisen ja korkojen laskun myötä.
– Taantumasta huolimatta Suomen suhdannekehitystä voi kuvailla pehmeäksi laskuksi. Monien Suomen talouteen kielteisesti vaikuttaneiden tekijöiden olisi voinut odottaa painavan talouden syvempäänkin laskuun.
Reaalitulojen odotetaan nousevan, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti yksityiseen kulutukseen. Investoinnit olivat vuonna 2023 heikko lenkki, ja niiden ennakoidaan vähenevän myös vuonna 2024. Kuitenkin vuoden aikana odotetaan käänteen tapahtuvan parempaan suuntaan, vaikka asuinrakennusinvestoinnit saattavat kestää kauemmin toipua.
Inflaation hidastuminen viime vuoden lopulla ja sen pysyminen parin prosentin tuntumassa lähivuosina ovat myönteisiä merkkejä. Työmarkkinoiden odotettiin heikentyvän vuoden 2023 aikana, ja alkuvuodesta 2024 ne jatkavat heikkenemistään. Kuitenkin toisen vuosipuoliskon odotetaan tuovan vakautumista työmarkkinoille, ja vuonna 2025 työllisyys hieman kohoaa eikä työttömyysaste enää nouse.
Suurimmat haasteet ovat rakenteellisia
Viime vuonna talouden rahoitustasapaino parani vaihtotaseella mitattuna. Aikaisemmin voimakas tuonti vuonna 2022 johti varastojen kasvuun, mutta vuonna 2023 näitä varastoja purettiin. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi samalla, kun julkisen sektorin tasapaino heikkeni merkittävästi ja säilyy heikkona.
Pääekonomisti Heiskanen korostaa, että Suomen talouden suurimmat haasteet eivät ole suhdanneluonteisia, vaan pikemminkin rakenteellisia. Erityisesti julkisen sektorin suuri rakenteellinen vaje on tunnistettu ongelmaksi, ja sen korjaaminen olisi avain parempaan tuottavuuteen yksityisellä sektorilla.
– Selkein ja helpoimmin korjattavissa Suomen talouden kannalta on julkisen sektorin suuri rakenteellinen vaje, joka syrjäyttää korkeamman tuottavuuden toimeliaisuutta yksityisellä sektorilla, arvioi pääekonomisti Heiskanen.
Maailmantalous kasvoi noin kolme prosenttia
Kansainvälisesti maailmantalous kasvoi noin kolme prosenttia viime vuonna, mutta sen vauhti hidastui vuoden 2023 loppupuolella. Vuodelle 2024 odotetaan edelleen keskimääräistä vaisumpaa kasvua, mutta talouden ennustetaan piristyvän loppuvuodesta alkaen inflaation hidastuessa ja korkojen laskiessa.
Euroalueen talouskasvu jäi vuonna 2023 vaisuksi, ja talous sukelsi loppuvuodesta taantumaan. Kehityksen ennustetaan jatkuvan heikkona, mutta näkymien odotetaan kohenevan vuoden loppua kohti, kun inflaatio hidastuu ja korot alkavat laskea myös euroalueella.
Vaikka inflaatio on hidastunut kehittyneissä maissa lähelle kahden prosentin tavoitetta, työmarkkinat ovat edelleen vahvat, ja palkkojen nousu monissa maissa ylittää kahden prosentin tavoitteen, mikä aiheuttaa riskejä. Inflaatio-odotukset ovat palautuneet noin kahden prosentin tasolle, mikä antaa myönteisen signaalin pitkän aikavälin näkymille.
Keskuspankeilla ei kuitenkaan ole vielä mahdollisuutta huokaista helpotuksesta. Vaikka inflaatio asettuu parin prosentin tuntumaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, keskuspankit voivat alkaa keventää politiikkaansa vasta vuoden kuluessa. Talouksien piristyessä ja kohtuullisesti kehittyessä keskuspankeilla ei ole kiirettä laskea korkojaan.
Suomen talous löytää riskinsä vientimarkkinoista
Johtava ekonomisti Tomi Kortela huomauttaa, että palkkojen liian nopea nousu voi estää keskuspankkeja tekemästä nopeita koronlaskuja. Vaikka rahapolitiikka on suhteellisen kireää, se hidastaa talouskasvua ja paineita palkankorotuksiin. Kortela arvioi, että kuluvan vuoden aikana keskuspankit todennäköisesti laskevat korkojaan, kun tilanne sen sallii.
– Palkkojen liian nopea nousuvauhti estää keskuspankkien nopeat koronlaskut. Rahapolitiikka on kuitenkin edelleen suhteellisen kireää, mikä hidastaa talouskasvua ja palkkapaineita. Ennemmin tai myöhemmin kuluvan vuoden aikana keskuspankit laskevat korkojaan, Kortela toteaa tiedotteessa.
Vaikka suotuisan perusennusteen mukaan talous voi piristyessään kohdata riskejä, kuten inflaation kasvua vahvan työmarkkinatilanteen seurauksena, on myös mahdollista, että kehittyvien talouksien joukossa jatketaan taantumassa tai pysytään siellä. Selkeitä merkkejä paremmasta ei ole vielä ilmennyt, ja Suomen talouden riskit liittyvät suurelta osin vientimarkkinoiden kehitykseen.
Kotimaassa rakentamisen haasteet ja konkurssien korkea taso voivat lisätä riskejä työmarkkinoille, ja työmarkkinoiden kiristynyt tilanne lakkoineen voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa talouskehitykseen.
Pääekonomisti Heiskanen päättää arvionsa huomauttamalla, että taloushistoria ei ole tottunut näkemään pehmeitä laskuja. Hän korostaa, että mikäli kielteisiä riskejä ei realisoidu ja maailmantalouden suhdanne etenee odotetusti pehmeään laskuun, olemme epätavallisessa tilanteessa. Tavallisesti korkeasuhdanteesta seuraa lyhyt taantuma, jota seuraa pitkä nousukausi. Heiskanen pohtii rohkeasti mahdollisuutta pitkästä keskimääräistä vahvemmasta nousukaudesta pehmeän laskun jälkeen.
– Taloushistoria ei juuri tunne pehmeitä laskuja. Mikäli kielteisiä riskejä ei realisoidu, ja globaali suhdanne painuu ennakoidusti pehmeään laskuun, olemme epätavanomaisessa tilanteessa. Tyypillisesti talous vaipuu korkeasuhdanteesta suhteellisen lyhyeen taantumaan, jota seuraa pitkä nousukausi. Olisi rohkeaa ajatella, että pehmeän laskun jälkeen nähtäisiin pitkä keskivertokasvua vahvempi nousukausi, Heiskanen sanoo.
