Euroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee
Vuoden 2023 alkupuoliskon kasvun jälkeen Suomen talous on kovilla hetken, kun bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan supistuvan vuoden jälkipuoliskolla korkeampien rahoituskustannusten ja heikon yksityisen kulutuksen vuoksi. Näin sanoo Euroopan kommissio keskiviikkona 15.11.2023 julkistetussa ennusteessaan.
Reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,1 prosenttia vuonna 2023 ja kiihtyvän vähitellen 0,8 prosenttiin vuonna 2024 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2025.
Energian hinnan laskun tukemana inflaation odotetaan hidastuvan 4,4 prosenttiin vuonna 2023 ja laskevan alle 2 prosenttiin vuonna 2024, näin ollen Suomen talous tulee todennäköisesti parantumaan seuraavan kahden vuoden aikana. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023, 3,2 prosenttiin vuonna 2024 ja 3,4 prosenttiin vuonna 2025, jolloin velka suhteessa BKT:hen kasvaa 79,1 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli lokakuussa 4,9 %. Syyskuussa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli 5,5 %. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta, Tilastokeskus kertoo.
Lokakuussa kuluttajahintojen kehitystä vaikuttivat merkittävästi erilaiset tekijät. Suurin nousu vuoden takaiseen verrattuna nähtiin asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen hinnoissa. Toisaalta hintojen nousua hillitsi voimakkaasti sähkön, osakehuoneistojen ja omakotitalokiinteistöjen hintojen lasku.
Lue: Suomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.
Kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2024
Suomen bruttokansantuote pysyi vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Heikot luottamus- ja tuotantoindikaattorit viittaavat siihen, että kokonaistuotanto ja Suomen talous supistuvat vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Tämä johtuu korkeammista rahoituskustannuksista, heikosta yksityisestä kulutuksesta sekä teollisuuden ja rakentamisen supistumisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen, erityisesti asuntorakentamisen, ennustetaan laskevan 4,1 prosenttia vuonna 2023.
Varastojen kasautuminen vuonna 2022 on absorboitunut vuonna 2023, mikä näkyy myös tuonnin ennustetussa 4,5 prosentin laskussa vuonna 2023. Tavaratuonnin väheneminen erityisesti vuoden alkupuoliskolla on osittain kompensoitu palvelujen tuonnin kasvulla. Samaan aikaan viennin odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2023, joten nettoviennin vaikutus kasvuun on positiivinen.
Kaiken kaikkiaan BKT:n kasvun ennustetaan kasvavan vaivaiset 0,1 prosenttia vuonna 2023. Sen odotetaan piristyvän vuonna 2024 yksityisen kulutuksen ja investointien hitaan elpymisen vauhdittamana, erityisesti vihreään siirtymävaiheeseen tähtäävien investointien ansiosta. Myös rakennussektorin odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja elpyvän täysin vuonna 2025 yksityisten investointien piristymisen ja tukevamman rahoitusympäristön ansiosta.
Lue: Suomen Pankki: Talouden toipuminen viivästyy
Työmarkkinat heikkenevät hitaasti
Vuoden 2022 hyvän kehityksen jälkeen työllisyyden kasvu hidastui jo vuoden 2023 alkupuoliskolla lähinnä rakentamisen vähenemisen vuoksi. Työttömyysaste nousi yli 7 prosenttiin ja avoimien työpaikkojen määrä väheni, vaikkakin se pysyi edelleen korkeana historiallisiin tasoihin verrattuna. Työttömyyden ennustetaan nousevan 7,3 prosenttiin vuonna 2024 ja laskevan 7 prosenttiin vuonna 2025.
Palkansaajakohtaisen korvauksen odotetaan kasvavan 5,1 prosenttia vuonna 2023, ja palkkojen kasvun ennustetaan hidastuvan vuosina 2024 ja 2025, kun Suomen talous inflaation hidastumisen ja työllisyyden piristymisen myötä paranee.
Suomen talous: Inflaatio laskee alle 2 prosenttiin vuonna 2024
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin eli YKHI-inflaation ennustetaan hidastuvan 4,4 prosenttiin vuonna 2023 sen jälkeen, kun se oli 7,2 prosenttia vuonna 2022, energian hintojen laskun ansiosta. Yhdessä heikon taloudellisen toimeliaisuuden kanssa Suomen kasvava energiaomavaraisuus kaasusta on vaikuttanut merkittävästi inflaation alenemiseen. Toisaalta palvelujen hintojen jatkuva nousu vaikuttaa inflaatioon koko ennustehorisontin ajan. YKHI-inflaation ennustetaan laskevan alle 2 prosenttiin vuonna 2024 ja pysyvän samalla tasolla vuonna 2025.
Keskuskauppakamari sanoi tiistaina tiedotteessaan, että kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli 3 prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta. Keskuskauppakamarin mukaan ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason. Näin ollen Suomen talous olisi vakaantumassa.
”Kun korkojen nousun vaikutus putsataan pois sotkemasta inflaatiolukuja, tullaan siihen tulokseen, että Suomessa inflaatio on aika lailla tavanomaisissa lukemissa. Vaikka osa hinnoista nousee edelleen, näyttää selvältä, että nykyisessä suhdannetilanteessa hallitsemattoman inflaatiokehityksen riski on vähäinen. Siksi Suomen kannalta euroalueen keskimääräisen tilanteen mukaan viritetty rahapolitiikka on jo liiankin kireää ja olisi toivottavaa, että ohjauskorkojen alentaminen aloitettaisiin mahdollisimman pian”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
Suomen talous: Julkiselle puolelle kohdistuu edelleen paineita
Suomen talouden alijäämän odotetaan kasvavan 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023 talouskasvun hidastumisen ja jo suunniteltujen menojen vuoksi, jotka liittyvät pääasiassa maanpuolustukseen ja rajavartiolaitoksen menoihin.
Suomen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan edelleen 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, jolloin tulojen ennustetaan pienenevän sosiaaliturvamaksujen muutosten vuoksi. Lisäksi alijäämään ennustetaan vaikuttavan puolustusmenojen lisäys, T&K-toimista aiheutuvat kustannukset ja investointien rahoitus ennustejaksolla sekä korkomenojen kasvu ja inflaatiosta johtuva menojen kasvu.
Nämä tekijät vaikuttavat myös vuoteen 2025, ja alijäämän odotetaan kasvavan edelleen 3,4 prosenttiin. Alijäämäennusteissa otetaan huomioon myös COVID-19-hätätoimenpiteiden ja korkeiden energianhintojen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimenpiteiden (arviolta 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023) asteittainen lopettaminen kokonaan vuoden 2023 loppuun mennessä.
Julkisyhteisöjen velan suhteessa BKT:hen odotetaan kasvavan 74,3 prosenttiin vuonna 2023, mikä johtuu pääasiassa valtiontalouden perusalijäämästä, mutta myös paikallishallinnon ja hyvinvointipalveluja tarjoavien maakuntien( ) taloudesta. Julkisyhteisöjen velan suhteessa BKT:hen ennustetaan edelleen kasvavan 76,9 prosenttiin vuonna 2024 ja 79,1 prosenttiin vuonna 2025.
