EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan – inflaatio voi nousta

Markku Korhonen
| 5 min read

EKP inflaatio

Euroopan keskuspankki (EKP) ei ole vielä vakuuttunut siitä, että hintojen nousun hidastuminen on riittävää. Tämän vuoksi keskuspankki päätti pitää ohjauskoronsa ennallaan, jopa korkeampana kuin koskaan aiemmin euroaikana.

EKP:n talletuskorko, joka vaikuttaa markkinakorkoihin, kuten euriboreihin, pysyy edelleen 4,0 prosentissa, tasolla johon se nostettiin syyskuussa.

Pääjohtaja Christine Lagarde perustelee Yle uutisten mukaan korkopäätöstä korostamalla, että korkeilla koroilla pyritään hillitsemään liian voimakasta inflaatiota eli hintojen nousua. Keskuspankin mukaan inflaatio hidastuu ensi vuonna 2,7 prosenttiin, ja vasta vuonna 2025 odotetaan sen asettuvan 2,1 prosenttiin.

Inflaation hidastumista ennustetaan tapahtuvan tänä ja erityisesti ensi vuonna hieman nopeammin kuin EKP:n edellisessä ennusteessa syyskuussa arvioitiin. EKP:n päämääränä on ylläpitää noin kahden prosentin inflaatiota.

LueTällainen päätös tehtiin syksyllä

EKP odottaa inflaation kiihtyvän hetkeksi


EKP teki päätöksen, että  pitää kolme ohjauskorkoaan ennallaan torstain istunnossaan. Vaikka inflaatio on viime kuukausina hidastunut, EKP odottaa sen kiihtyvän tilapäisesti lähitulevaisuudessa.

Tuoreimmat talousnäkymien arviot osoittavat, että inflaation odotetaan vähitellen laskevan ensi vuoden aikana ja lähestyvän EKP:n asettamaa kahden prosentin tavoitetta vuonna 2025.

Euroalueen talousnäkymissä pohjainflaatio on laskenut entisestään, mutta sisäiset hintapaineet pysyvät koholla yksikkötyökustannusten voimakkaan kasvun takia. Ilman energiaa ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation odotetaan olevan keskimäärin 5,0 % vuonna 2023 ja 2,7 % vuonna 2024, kun taas pohjainflaatio ennustetaan olevan 2,3 % vuonna 2025 ja 2,1 % vuonna 2026.

Aiemmin tehdyt koronnostot vaikuttavat edelleen talouteen. Rahoitusolojen kiristyminen hillitsee kysyntää, mikä auttaa hidastamaan inflaatiota. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden mukaan talouskasvu pysyy vaatimattomana lähiaikoina, mutta odotetaan elpyvän, kun inflaatio hidastuu, palkat nousevat ja euroalueen ulkoinen kysyntä paranee. Kasvun odotetaan kiihtyvän 0,8 %:iin vuonna 2024 ja 1,5 %:iin vuosina 2025 ja 2026, kun taas vuonna 2023 talouskasvun ennustetaan olevan 0,6 %.

EKP:n neuvosto pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteeseen. Nykyisten arvioiden mukaan ohjauskorot ovat oikealla tasolla, ja niiden pitkäaikainen ylläpitäminen auttaa saavuttamaan tämän päämäärän. Tulevat korkopäätökset varmistavat, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana tarvittavan ajan.

EKP:n neuvosto jatkaa rajoittavuuden tason ja keston määrittämistä tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätökset perustuvat erityisesti inflaationäkymiin, ottaen huomioon viimeisimmät tiedot taloudesta, rahoitusoloista, pohjoisen inflaation kehityksestä ja rahapolitiikan vaikutuksesta talouteen.

XTB mainosbanneri CTA

EKP nopeuttaa taseen normalisointia


Neuvosto päätti myös edetä nopeammin eurojärjestelmän taseen normalisoinnissa. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan täysimääräisesti uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa lopetetaan kokonaan vuoden 2024 lopussa.

EKP:n ohjauskorot pysyvät ennallaan, kun perusrahoitusoperaatioiden korko on 4,50 %, maksuvalmiusluoton korko 4,75 % ja talletuskorko 4,00 %. Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP) aikovat vähentää sijoituksia hallitusti. APP-ohjelman sijoitusten määrä vähenee erääntyvien pääomien takaisinmaksun myötä, kun taas PEPP-ohjelman erääntyvät arvopaperit sijoitetaan uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuolella. Tämän jälkeen PEPP-salkkua pienennetään kuukausittain keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä.

Inflaatio määrä palauttaa kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä


EKP:n neuvosto säilyttää jouston PEPP-ohjelman varojen uudelleensijoituksissa, jos rahapolitiikan välittymismekanismi vaarantuu. Rahoitusoperaatioiden osalta, kun pankit maksavat takaisin saamaansa rahoitusta, neuvosto arvioi kohdennettujen operaatioiden ja varojen takaisinmaksun vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen.

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikki käytössään olevat välineet varmistaakseen, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen ja rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen sujuvasti. Jos epäperusteltu tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa vakavasti vaarantaa rahapolitiikan välittymisen eri euroalueen maihin, neuvostolla on käytössään instrumentti, joka turvaa välittymisen ja mahdollistaa hintavakaustehtävän tehokkaan täyttämisen. EKP:n neuvoston valmius reagoida markkinatilanteeseen on vahva, ja se pitää huolen siitä, että talouden vakaus säilyy euroalueella.

Mikä on EKP ja miten se toimii?


Euroopan keskuspankki on yksi maailman merkittävimmistä rahapoliittisista toimijoista, ja sen päätökset vaikuttavat laajasti Euroopan talouteen. EKP:n päätöksenteko on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista harkintaa ja monipuolista asiantuntemusta. Keskeiset päätökset tehdään Keskuspankin neuvostossa, joka koostuu euroalueen maiden keskuspankkien johtajista ja EKP:n johdosta.

Päätösten pohjana on laaja taloudellinen ja rahoituksellinen analyysi. EKP seuraa tiiviisti talouden kehitystä euroalueella ja maailmanlaajuisesti. Talousnäkymät, inflaatio, työllisyys, ja muut taloudelliset indikaattorit ovat keskeisiä tekijöitä päätöksiä tehtäessä. EKP:n asiantuntijat arvioivat näitä tietoja säännöllisesti, ja niiden perusteella tehdään päätelmiä talouden tilasta ja tulevista riskeistä.

Inflaation tavoite on yksi keskeisimmistä näkökohdista EKP:n päätöksenteossa. Se pyrkii pitämään inflaation lähellä, mutta alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä. Tämä asettaa pohjan rahapolitiikan suunnalle. Jos inflaatio uhkaa kiihtyä liikaa, Euroopan keskuspankki voi päättää kiristää rahapolitiikkaa nostamalla korkoja. Toisaalta, jos talous on hidastumassa, voidaan harkita löysempää rahapolitiikkaa alentamalla korkoja ja harjoittamalla erilaisia osto-ohjelmia.

EKP:n päätöksenteossa otetaan huomioon myös valuuttakurssien vaikutukset. Vahva euro voi vaikuttaa negatiivisesti vientiin, kun taas heikko euro voi nostaa inflaatiota tuonnin kautta. Tämä tasapainoilu valuuttakurssien ja talouden välillä edellyttää harkittuja päätöksiä.

Eri sidosryhmiä kuullaan päätöksenteossa


Päätöksenteko ei kuitenkaan ole yksinomaan teknistä ja taloudellista analyysia. Euroopan keskuspankin neuvosto kuulee myös eri sidosryhmiä, kuten talouden asiantuntijoita, teollisuuden edustajia, ja julkisen sektorin toimijoita. Näitä kuulemisia järjestetään säännöllisesti, ja ne antavat mahdollisuuden saada eri näkökulmia päätöksentekoon. Sidosryhmien näkemykset voivat tuoda esiin erityistarpeita ja huolenaiheita, joita EKP ei välttämättä ole huomioinut omassa taloudellisessa analyysissaan.

Neuvoston jäsenten välillä käydään myös laajaa keskustelua päätöksistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Eri maiden talouksilla ja rahoitusjärjestelmillä voi olla erilaisia tarpeita, ja päätöksentekoprosessin avoimuus on tärkeää, jotta kaikki näkökulmat otetaan huomioon.

Lopullinen päätös tehdään äänestyksen kautta EKP:n neuvostossa. Jokaisella neuvoston jäsenellä on ääni, ja päätös vaatii useimmiten enemmistön tuen. Äänestyksen tulokset voivat heijastaa erilaisia näkemyksiä ja painotuksia, mutta lopulta ne ohjaavat korkopolitiikan suuntaa.