EKP piti ohjauskoron ennallaan – OP: korko alenee kesäkuussa
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina pitää sen kolme ohjauskorkoa ennallaan. Saapuneet tiedot ovat pääosin vahvistaneet EKP:n neuvoston aiemman arvion keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä.
Inflaatio on jatkanut hidastumistaan elintarvikkeiden ja tavaroiden hintojen laskun ansiosta.
Useimmat pohjainflaation mittarit ovat EKP:n mukaan hidastumassa, palkkakehitys on vähitellen hidastumassa ja yritykset sisällyttävät osan työvoimakustannusten noususta voittoihinsa.
“Rahoitusolot ovat edelleen rajoittavat, ja aiemmat koronnostot painavat edelleen kysyntää, mikä osaltaan hillitsee inflaatiota. Kotimaiset hintapaineet ovat kuitenkin voimakkaita ja pitävät palvelujen hintainflaation korkeana”, EKP toteaa.
EKP:n neuvosto kertoo pyrkivänsä määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio palaa kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa hyvissä ajoin.
Neuvosto katsoo, että EKP:n ohjauskorot ovat tasoilla, jotka edistävät merkittävästi meneillään olevaa inflaation hidastamisprosessia. EKP:n neuvoston tulevilla päätöksillä varmistetaan, että sen ohjauskorot pysyvät riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen.
OP:n ekonomisti uskoo koronlaskun tapahtuvan kesäkuussa
OP Ryhmä arvio tiedotteessaan, että euroalueen rahapolitiikan keventämiselle on alkanut olla perusteita, mutta EKP tarvitsee vielä lisää varmuutta euroalueen hinta- ja palkkapaineiden laskemisesta ennen kuin se muuttaa linjaansa ja laskee korkoja.
OP huomauttaa, että EKP:n jäsenet ovat jo jonkin aikaa viitanneet kesäkuun kokoukseen mahdollisena ajankohtana muuttaa rahapolitiikkaa.
“Näemme kesäkuun kokouksen todennäköisimpänä ajankohtana koronlaskusyklin aloittamiselle. Korkomarkkinat odottavat lähes täysimääräisesti 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua EKP:lle kesäkuussa ja yhteensä 0,75 prosenttiyksikön laskua tälle vuodelle”, OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen totesi tiedotteessa.
Hännikäisen mukaan EKP voi keventää rahapolitiikkaa jatkossa, jos tulevat inflaatioennusteet, pohjainflaatiokehitys ja rahapolitiikan vaikutukset vahvistavat uskoa inflaatiotavoitteen saavuttamiseen.
Markkinoilla on pohdittu, uskaltaako EKP aloittaa korkojen laskemisen ennen Yhdysvaltain keskuspankkia.
Hännikäisen mukaan Euroopan talous on huomattavasti heikompi kuin Yhdysvaltojen, ja euroalueen hintapaineet ovat hellittäneet nopeammin, joten EKP:lla voi olla perusteita aloittaa korkojen laskeminen aikaisemmin kuin Fed.
“Markkinoiden huomio siirtyy nyt yhä enemmän siihen, milloin EKP aloittaa korkojen laskemisen ja millä tahdilla se tapahtuu. Näihin kysymyksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta”, Hännikäinen analysoi.
EKP:n viestiin markkinat reagoivat laimeasti osake- ja korkomarkkinoilla, vastaten ennakko-odotuksia.
Jos EKP:n neuvoston päivitetty arvio inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta lisäisi entisestään sen luottamusta siihen, että inflaatio lähenee tavoitetta kestävällä tavalla, olisi aiheellista alentaa rahapolitiikan nykyistä rajoitustasoa. EKP:n neuvosto noudattaa joka tapauksessa jatkossakin tiedoista riippuvaista ja kokouskohtaista lähestymistapaa määritellessään rajoitusten sopivaa tasoa ja kestoa, eikä se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun.
EKP:n ohjauskorot 11.4.2024
Perusrahoitusoperaatioiden korko pysyy ennallaan 4,50 %:ssa, maksuvalmiusluoton korko 4,75 %:ssa ja talletusmahdollisuuden korko 4,00 %:ssa.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja pandemian hätäosto-ohjelmassa (PEPP) edetään maltillisesti.
APP-salkku pienenee maltillisesti ja ennustettavasti, koska eurojärjestelmä ei enää sijoita erääntyvien arvopapereiden pääomamaksuja uudelleen.
EKP:n neuvosto aikoo jatkaa PEPP:n puitteissa ostettujen erääntyvien arvopapereiden pääomamaksujen uudelleensijoittamista kokonaisuudessaan vuoden 2024 alkupuoliskolla. Vuoden jälkipuoliskolla se aikoo vähentää PEPP-salkkua keskimäärin 7,5 miljardia euroa kuukaudessa. EKP:n neuvosto aikoo lopettaa PEPP:n mukaiset uudelleensijoitukset vuoden 2024 lopussa.
EKP:n neuvosto soveltaa edelleen joustavuutta PEPP-salkun erääntyvien lunastusten uudelleensijoittamisessa, jotta pandemiaan liittyvät rahapolitiikan välittymismekanismiin kohdistuvat riskit voidaan torjua.
EKP:n jälleenrahoitusoperaatiot
Koska pankit maksavat takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa lainattuja määriä, EKP:n neuvosto arvioi säännöllisesti, miten kohdennetut lainaoperaatiot ja niiden meneillään oleva takaisinmaksu vaikuttavat rahapolitiikan viritykseen.
EKP:n neuvosto kertoo olevansa valmis mukauttamaan kaikkia välineitään valtuuksiensa puitteissa varmistaakseen, että inflaatio palaa keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteeseensa, ja säilyttääkseen rahapolitiikan välittymisen moitteettoman toiminnan.
Lisäksi rahapolitiikan välittymisen suojaamisväline on käytettävissä sellaisten perusteettomien, epäsäännöllisten markkinadynamiikkojen torjumiseksi, jotka muodostavat vakavan uhan rahapolitiikan välittymiselle kaikissa euroalueen maissa, jolloin EKP:n neuvosto voi tehokkaammin toteuttaa hintavakausmandaattinsa.
Suomessa EKP:n tavoitetta parempi tilanne inflaation suhteen
Kerroimme huhtikuun alussa, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen inflaatio on Euroopan keskuspankin tavoitetta alhaisempi.
Maaliskuussa kuluttajahintojen nousu oli 0,6 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tämä luku edustaa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuotuista muutosta. Helmikuussa vastaava luku oli 1,1 prosenttia, ja kuukausitasolla hinnat pysyivät muuttumattomina helmikuusta maaliskuuhun.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa kuluttajahintojen muutosta prosentteina vuodessa koko EU-alueella. Tämä mahdollistaa inflaatiotrendien vertailun eri maiden välillä yhtenäisin perustein.
Suurimmat nousut havaittiin koulutussektorilla, missä hinnat kohosivat 7,7 prosenttia, sekä alkoholijuomissa ja tupakassa, joiden hinnat nousivat 4,38 prosenttia. Sen sijaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat 1,23 prosenttia.
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa kuluttajahintojen muutoksia EU-tasolla yhtenäistetyillä kriteereillä. Se perustuu kerättyihin hintatietoihin, mutta sen soveltamisala on rajatumpi verrattuna Tilastokeskuksen laajempaan kuluttajahintaindeksiin.
Tämä indeksi ei sisällä muun muassa omistusasumiseen, rahapeleihin, kulutusluottojen korkoihin, omakotitalon palovakuutuksiin, ajoneuvoveroon eikä kalastus- ja metsästysmaksuihin liittyviä kustannuksia.
Toisin sanoen ero Tilastokeskuksen julkaiseman varsinaisen inflaatioluvun ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin välillä on siinä, että jälkimmäinen ei sisällä esimerkiksi omistusasumisen tai lainojen korkojen kustannuksia. Esimerkiksi helmikuussa inflaatio oli 3 prosenttia, kun yhdenmukaistettu inflaatio oli EU-sääntöjen mukaan laskettuna 1,1 prosenttia.
Tarkemmat tiedot vahvistuvat myöhemmin, kun tilastokuukauden tiedonkeruu on saatu päätökseen.
