Voisiko kryptovaluutta auttaa Suomea kriisitilanteessa?

Miten kryptovaluutta voisi hyödyttää Suomen valtiota kriisitilanteessa? Ajastaan jäljessä oleva Suomen kyberturvallisuusstrategia ei pidä sisällään yhtään mainintaa kryptovaluutoista tai lohkoketjusta. Uusi strategia sentään on työn alla.

Kun kryptovaluuttojen käyttö yleistyy, ja lohkoketjujen turvallisuus on havaittu jo valtiotasollakin, on hyvä miettiä, olisiko Suomenkin aika hypätä kehityksen kelkkaan kyytiin.

Otetaan alkuun pelottava ajatusleikki siitä, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Perinteisen sodankäynnin lisäksi kyberhyökkäys voisi mahdollisesti jumittaa koko perinteisen pankkisysteemin.

Tässä vaiheessa lohkoketjuteknologia voisi rientää apuun – ja siitä on jo varsin konkreettinen esimerkki olemassa. Kun Venäjä reilut kaksi vuotta sitten hyökkäsi Ukrainaan, Ukrainan hallituksen Twitter-tileillä julkaistiin pyyntöjä kryptovaluuttalahjoituksista bitcoinissa, ethereumissa ja USDT–stablecoinissa. Ja pyyntöön vastattiin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta. Hyökkäyksen alun jälkeen Ukraina sai ensimmäisen kuukauden aikana yli 100 000 yksittäistä kryptolahjoitusta ja kuukauden lahjoitusten määrä nousi dollareissa yli 54,7 miljoonaan.

Varat menivät CNBC:n mukaan Ukrainan hallitukselle ja Come Back Alive -järjestölle, joka tarjoaa tukea armeijalle. Näihin lahjoituksiin sisältyi yksittäinen 5,8 miljoonan dollarin lahjoitus Gavin Woodilta, joka on vähemmän tunnetun kryptovaluutan polkadotin perustaja.

“Kryptovaluutta soveltuu erityisen hyvin kansainväliseen varainkeruuseen, koska se ei kunnioita kansallisia rajoja ja kestää sensuuria – ei ole keskusviranomaista, joka voisi estää transaktiot esimerkiksi pakotteiden vuoksi”, Ellipticin johtava tutkija Tom Robinson sanoi CNBC:lle.

Myös Suomi on sittemmin tukenut Ukrainaa Bitcoinien muodossa. Kesällä 2022 Suomen Tulli myi Yle uutisten mukaan 46,5 miljoonan euron edestä valtion takavarikoimia bitcoineja, jotka olivat päätyneet valtiolle Tullin takavarikoissa esimerkiksi huume- ja dopingkauppaan liittyneissä tutkinnoissa.

Nämä Bitcoin-tuotot liitettiin tuolloin osaksi hallituksen senaikaista 70 miljoonan euron tukipakettia.

Mitä hyötyä kryptovaluutoista voisi olla Suomelle?

Lohkoketju, erityisesti kryptovaluuttojen käytössä, tarjoaa mahdollisuuden nopeisiin rahansiirtoihin verrattuna perinteisiin pankkijärjestelmiin. Tämä nopeus johtuu hajautetusta ja hajautetusta luonteesta, joka poistaa monia perinteisen pankkijärjestelmän välittäjiä ja prosesseja.

Suomelle lohkoketju voisi tuoda kriisitilanteissa tarvittavia nopeita likvidejä sekä turvallista toimintaa valuutan suhteen.

Suomen hallitus kertoi maaliskuun alussa uudistavansa kansallista kyberturvallisuusstrategiaa. Tämä tulee tarpeeseen, sillä tällä hetkellä voimassa oleva Suomen kyberturvallisuusstrategia on vuodelta 2019. Voidaan sanoa, että se on ajastaan jäljessä.

Strategiassa ei esimerkiksi mainita lohkoketjusta tai kryptovaluutoista mitään. Uusi strategia on kuitenkin nyt työn alla.

Rahansiirrot lohkoketjussa toimivat siten, että kun käyttäjä haluaa tehdä siirron, se tallennetaan lohkoketjun muistioon. Tämä muistio on hajautettu ja jakautunut yli useiden tietokoneiden tai solmujen verkoston. Se tarkoittaa, että siirrot eivät ole yhden keskitetyn toimijan valvonnassa. Sen sijaan tapahtuma vahvistetaan ja tallennetaan useiden eri solmujen toimesta.

Tämän prosessin aikana tietokoneet tai solmut verkostossa kilpailevat ratkaisemaan matemaattisen ongelman, joka on liitetty uuden lohkon lisäämiseen lohkoketjuun. Kun tämä ongelma on ratkaistu, uusi lohko luodaan ja lisätään ketjuun, ja siihen sisältyvät uudet tapahtumat, mukaan lukien rahansiirto, vahvistetaan ja tallennetaan pysyvästi lohkoketjuun.

Prosessi on salattu käyttämällä kryptografiaa – tästä myös nimi kryptovaluutta. Kunkin siirron yhteydessä käytetään julkisen avaimen salausta ja yksityisen avaimen salausta. Kun käyttäjä haluaa tehdä siirron, hän allekirjoittaa sen yksityisellä avaimellaan, ja tämä allekirjoitus vahvistaa siirron aitouden. Sen jälkeen siirto lähetetään lohkoketjun verkostoon, jossa se vahvistetaan ja tallennetaan lohkoketjuun.

Koko prosessi, alkaen siirron aloittamisesta siihen, kun se on tallennettu lohkoketjuun, voi tapahtua hyvin nopeasti, usein vain muutamissa sekunneissa tai minuuteissa riippuen käytetystä lohkoketjusta ja sen verkkotilanteesta. Tämä nopeus ja tehokkuus tekevät lohkoketjuista houkuttelevan vaihtoehdon perinteisten rahansiirtomenetelmien rinnalle.

Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet Suomelle

Tekoäly ja lohkoketju voivat monialaisina teknologioina muuttaa monenlaisia aloja, ja niillä on todennäköisesti keskeinen rooli myös Euroopan vihreän ja digitaalisen siirtymävaiheen onnistumisessa sekä sen teknologisen suvereniteetin vahvistamisessa.

Euroopan investointipankki on todennut, että ilman investointeja tekoälykilpailussa jälkeen jääneet alueet joutuvat todennäköisesti kärsimään maailmanlaajuisten markkinaosuuksien pienenemisestä useilla toimialoilla rahoituksesta ja sähköisestä kaupankäynnistä teollisuuteen ja kaivostoimintaan.

Investoinnit tekoälyn tutkimus- ja kehitystyöhön ovat ratkaisevan tärkeitä myös turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Liian vähäiset investoinnit voivat heikentää Euroopan kansallista turvallisuutta.

Tekoälyn odotetaan vaikuttavan merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti ilmaston, mutta myös monimuotoisuuden ja osallisuuden osalta, erityisesti “sukupuolinäkökulmasta älykkään” teknologisen kehityksen osalta.

Yhdysvalloilla on valtavat Bitcoin-varat – Kryptovaluutta on kiinnostanut myös El Salvadoria

Suomen valtio on siis lahjoittanut takavarikoimansa kryptovaluutta-tuotot Ukrainaan – ainakin kertaalleen. Tämä on tietysti hyvä asia. Mutta entä, miten muualla maailmassa kryptohihin suhtaudutaan?

Julkisuudessa on paljon ollut puhetta El Salvadorista ja sen edistyshenkisestä presidentistä Nayib Bukelesta, joka on kohentanut maansa taloutta Bitcoinien avulla.

Maaliskuussa Bukele kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että El Salvador siirtää ison osan Bitcoineistaan offline-laitteeseen, joka tallennetaan fyysiseen holviin Väli-Amerikan maan alueella.

“Olemme päättäneet siirtää ison osan Bitcoin-varoistamme kylmään lompakkoon ja säilyttää tuota kylmää lompakkoa fyysisessä holvissa kansallisella alueellamme”, Bukele, joka valittiin viime kuussa uudelleen toiselle kaudelle presidentiksi, sanoi X:ssä julkaistussa viestissä. “Se ei ole paljon, mutta se on rehellistä työtä.”

Bukelen mukaan El Salvadorin bitcoin-salkku on lähes 407 miljoonaa dollaria. Omistusten todellinen koko on edelleen epäselvä, mutta viimeaikainen bitcoinin arvonnousu on herättänyt uudelleen kiinnostuksen maailman suurimpaan, joskin epävakaaseen, kryptovaluuttaan.

Syyskuussa 2021 El Salvadorista tuli maailman ensimmäinen maa, joka otti bitcoinin lailliseksi maksuvälineeksi, mikä sai aikaan ankaraa kritiikkiä. Yksi voimakkaimmista arvostelijoista oli Kansainvälinen valuuttarahasto, joka on neuvotellut rahapulassa olevan maan kanssa suuresta lainasta.

El Salvadoria enemmän Bitcoineja pitää hallussaan Forbesin viimekesäisen listauksen mukaan vain Yhdysvallat.

Yhdysvaltain hallitus onkin yksi maailman suurimmista bitcoinin haltijoista, mutta toisin kuin muut kryptojen omistajat, se ei välitä siitä, nouseeko tai laskeeko digitaalisen valuutan arvo.

Tämä johtuu Wall Street Journalin mukaan siitä, että USA:n noin 200 000 bitcoinin potti on takavarikoitu – Suomen tavoin – kyberrikollisilta ja darknet-markkinoilta. Se on pääasiassa offline-tilassa salatuissa, salasanalla suojatuissa kylmälompakoissa, joita oikeusministeriö, verovirasto tai jokin muu virasto valvoo.

Yhteensä Yhdysvaltojen omistamien Bitcoinien arvo on tällä hetkellä noin 14 miljardia dollaria. Talouslehti Forbesin mukaan Yhdysvallat on luopunut joistakin bitcoin-omistuksista noin 366,5 miljoonan dollarin arvosta 11 huutokaupassa vuosina 2014–2023.

Toisaalta Yhdysvaltain hallitus ei ilmeisesti koskaan ostanut bitcoineja, joten vaikka on saattanut olla tietoinen päätös pitää suurin osa niistä, hankinnat olivat passiivisia. Myyntien seurauksena Yhdysvallat menetti 4,8 miljardin dollarin arvosta potentiaalista arvonnousua, kun sitä ei pidetty tähän päivään asti.

Mitä riskejä Bitcoin tai muu kryptovaluutta toisi Suomen valtiolle?

On selvää, että Bitcoinin ja muut kryptovaluutat ovat erittäin volatiileja, eli niiden arvo voi heilahdella voimakkaasti lyhyessä ajassa. Tämä voisi tehdä isonkin loven valtion budjettiin, jos kryptoihin sijoitettaisiin väärään aikaan ja hätäillen.

Kansainvälinen järjestelypankki huomauttaa, että kun keskustellaan krypton riskeistä, on tärkeää huomata, että tähän mennessä ekosysteemi on pitkälti itsereferenssia. Toimintaan liittyy lähes yksinomaan yhden stablecoinin tai kryptovaluutan vaihtaminen toiseen, rahoittamatta mitään toimintaa reaalitaloudessa. Näin ollen krypto aiheuttaa tällä hetkellä merkittäviä riskejä. lähinnä kryptoalueen sijoittajille, kun taas yhteydet reaalimaailmaan ovat edelleen rajalliset.

Kansainvälinen järjestelypankki on niin sanottu keskuspankkien keskuspankki, joka hoitaa osaa kansainvälisistä valuuttavarannoista.

Lisäksi lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutan luonne ovat äärimmäisen monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Yleensä yritykset luovat jotain, jonka sijoittajat voivat nähdä, tuntea tai käyttää. Digitaalinen valuutta on kuitenkin pohjimmiltaan ei-olio – jotain, joka on olemassa vain internetissä.

Jopa ensimmäisen ja suosituimman kryptovaluutan Bitcoinin luoja on salaperäinen henkilö, joka tunnetaan vain salanimellä Satoshi Nakamoto.

Satoshi Nakamoto -salanimen takana oleva henkilö tai ihmisryhmä suunnitteli bitcoinin täysin hajautetuksi järjestelmäksi, jossa ei ole keskusviranomaista tai keskeistä toimijaa, kuten keskus- ja liikepankit, jotka voisivat jäädyttää asiakkaiden tilejä ilman heidän suostumustaan, sensuroida liiketoimia tai yksinkertaisesti takavarikoi asiakkaiden varoja ilman lupaa.