Nordea: Suomen talous saattaa parantua loppuvuodesta
Nordea arvioi talousennusteessaan, että Suomen talous kohtaa alkuvuonna vaikeuksia. Pankki kuitenkin ennustaa tilanteen paranevan vuoden loppua kohti.
Talouden positiivinen käänne perustuu inflaation hidastumiseen, mikä parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja mahdollistaa keskuspankin korkojen alentamisen. Maailmantalouden yleinen tilanne säilyy kuitenkin epävarmana geopoliittisten riskien ja vaalivuoteen liittyvän epävarmuuden vuoksi.
Globaalin talouden kasvunäkymien odotetaan kohentuvan vuoden edetessä. Monissa maissa inflaatio on laantunut odotettua nopeammin, mikä tukee kotitalouksien ostovoiman paranemista ja antaa keskuspankeille tilaa aloittaa korkojen laskut.
”Odotamme EKP:n aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Sitä ennen keskuspankki puntaroi erityisesti työmarkkina- ja palkkanäkymiä. Näyttää sille, että palkat nousevat tänäkin vuonna nopeasti, mutta toisaalta heikon kysynnän takia kustannusten nousu ei heijastu täysin loppuhintoihin. Näin ollen euroalueen inflaatio voi palata EKP:n tavoitteeseen jo lähiaikoina”, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo Nordean tiedotteessa.
Viimeaikaiset tapahtumat Punaisellamerellä ovat tuoneet jälleen esiin globaalien tuotantoketjujen ongelmia. Vuoden alkuun mahtuu paljon geopoliittisia riskejä ja poliittista epävarmuutta.
”Valtioiden rooli taloudessa on korostunut viime vuosina pandemian, vihreän siirtymän ja geopoliittisen epävarmuuden nousun myötä. Niinpä vuonna 2024 ekonomistit ja markkina-analyytikot kiinnittävät paljon huomiota lukuisiin vaaleihin, joilla on vaikutusta sekä maiden omaan talouspolitiikan linjaan että kansainvälisen talouden näkymiin. Suurimman huomion keräävät tietysti Yhdysvaltojen presidentinvaalit, joilla voi olla suoria vaikutuksia suomalaisyritystenkin investointeihin”, Koivu ennakoi.
Suomen talous kohtaa haasteista korkeista koroista
Suomen talous on kohdannut lyhytaikaisen taantuman, kun korkeat korot rasittavat taloudellista kehitystä. Nordea on alentanut tämän vuoden talouskasvuennustetta -1 prosenttiin. Pankki uskoo talouden kääntyvän kasvuun vuoden loppupuolella, ja vuonna 2025 Nordea ennustaa BKT:n kasvun nopeutuvan 2 prosenttiin.
”Asuntovelallisten nousseet korkomenot ja heikkenevä työllisyystilanne pitävät kotimaisen kulutuksen vaimeana alkuvuonna. Hidastuva inflaatio, verojen kevennykset sekä korkojen kääntyminen laskuun kuitenkin parantavat kotitalouksien ostovoimaa tänä vuonna, ja loppuvuoden osalta tilanne näyttää valoisammalta”, arvioi ekonomisti Juho Kostiainen.
Korkeat korkotasot pitävät asuntokysynnän alhaisena, ja asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa. Samaan aikaan rakennuskustannukset ovat pysyneet korkealla ja käytettyjen asuntojen hinnat laskeneet, mikä tekee uudiskohteiden rakentamisesta kannattamatonta. Asuinrakentaminen vähenee myös tänä vuonna, mikä vaikuttaa talouden kasvuun ja työllisyyteen negatiivisesti.
Rakentamisen tilanne on vaikea, mutta asuntomarkkinoilla vallitseva ylitarjonta helpottaa tänä vuonna, kun uusia asuntoja valmistuu selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Samanaikaisesti väestönkasvu kasvukeskuksissa ja laskevat korot lisäävät asuntokysyntää.
Suomen talous tarvitsee toimia heikon tuottavuuden piristämiseksi
Suomen työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana ja on jäänyt jälkeen useista vertailumaista, kuten Ruotsista ja Yhdysvalloista. Heikon tuottavuuden syitä ovat matkapuhelinsektorin supistuminen, vientisektorin heikko kilpailukyky finanssikriisin jälkeen, teollisuustuotannon ja tuotekehityksen väheneminen sekä yritystukien aiheuttama yrityskentän uudistumisen hidastuminen.
Korotetut korot, heikentyvä suhdanne ja teknologinen murros tuovat haasteita talouteen, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia yritysten uusiutumiselle. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat avainasemassa tuottavuuden ja kannattavan liiketoiminnan kasvattamisessa. Innovatiivisten tuotekehittäjien puute ja oppimistulosten heikentyminen ovat kuitenkin haasteita Suomen pitkän aikavälin kasvulle.
”Suomessa kaivataankin nyt rohkeutta satsata teknologioiden ja liikeideoiden kehittämiseen. Samalla on investoitava koulutukseen ja pyrittävä houkuttelemaan ja pitämään kiinni koulutetuista maahanmuuttajista”, sanoo Kostiainen.
Suomen talous tarvitsee keinoja tuottavuuden parantamiseksi
Tämän vuoden talousnäkymät tarjoavat siis toivoa ja uusia mahdollisuuksia, mutta ne vaativat myös valppautta ja proaktiivisia toimia niin poliittisten päättäjien kuin talouden toimijoiden taholta. Erityisesti Suomen on löydettävä keinoja tuottavuuden parantamiseksi, mikä on avainasemassa maan talouden elpymisessä ja pitkän aikavälin kestävyydessä.
Näiden muutosten keskellä Nordean talousennusteen mukaan Pohjoismaat seisovat risteyksessä, jossa vanhat haasteet kohtaavat uudet mahdollisuudet. Vuosi 2024 tulee olemaan ratkaiseva testi sille, kuinka hyvin alue kykenee navigoimaan näissä muuttuvissa olosuhteissa ja asettamaan perustan tulevalle kasvulle ja menestykselle.
Vuonna 2024 Pohjoismaiden taloudellinen maisema tulee olemaan suurten muutosten kourissa. Korkeat korot, jotka ovat toimineet talouskasvun jarruna, alkavat väistyä, kun keskuspankit suuntaavat katseensa koronlaskuihin. Tämä käänne on erityisen merkittävä, sillä se merkitsee myös korkohuipun saavuttamista ja inflaation hidastumista.
Korkeilla koroilla ollut merkittävä vaikutus
Korkeiden korkojen vaikutus talouteen on ollut merkittävä. Ne ovat hillinneet investointeja ja kulutusta, mikä on osaltaan hidastanut talouden kasvuvauhtia. Tämä tilanne on heijastunut erityisesti asuntomarkkinoihin ja yritysten rahoitusolosuhteisiin, jotka ovat olleet tiukilla korkeiden korkojen vallitessa.
Toisaalta, Suomen taloudessa keskeinen huolenaihe on ollut tuottavuuden kadottaminen. Vuosien ajan maa on kamppaillut heikon tuottavuuden kasvun kanssa, mikä on osaltaan heikentänyt kilpailukykyä ja taloudellista kestävyyttä. Tässä valossa keskusteluja ja toimenpiteitä tarvitaan kipeästi, jotta voidaan löytää keinoja tuottavuuden palauttamiseksi ja edistämiseksi .
Tänä vuonna keskuspankkien toimilla on erityinen painoarvo. Inflaation hidastumisen myötä keskuspankit ovat aloittaneet koronlaskut, mikä on suuri helpotus taloudelle. Koronlaskut eivät ainoastaan lievitä lainanhoitokustannuksia, vaan myös tukevat talouskasvua tarjoamalla yrityksille ja kotitalouksille enemmän rahoitusmahdollisuuksia edullisemmin ehdoin.
Kansainvälisellä tasolla pohjoismaiden talousnäkymät ovat myös tiiviisti sidoksissa globaalin talouden kehitykseen. Keskeisten ennusteiden mukaan globaali talous kasvaa hitaammin kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtuu osittain geopoliittisista jännitteistä, kauppasodista ja muista ulkoisista häiriötekijöistä, jotka vaikuttavat kansainväliseen kauppaan ja investointeihin.
Pohjoismaiden talousnäkymien ytimessä on siis useita dynaamisia muutostekijöitä, jotka vaativat tarkkaa seurantaa ja strategista lähestymistä. Korkeiden korkojen aikakauden päättymisen ja keskuspankkien uuden suunnan myötä talouspolitiikan tekijöillä on uusi mahdollisuus ohjata Pohjoismaita kohti kestävämpää ja vakaampaa taloudellista tulevaisuutta.
