Nuoret miettivät: Eläkejärjestelmä vai kryptovaluutat
Useimmat nuoret eteläkorealaiset ovat menettämässä uskonsa siihen, että kansallinen eläkejärjestelmä tulee heitä auttamaan tulevaisuudessa. Asia selviää tuoreesta tutkimuksesta, josta kertoo Chungnam Ilbo -lehti. Lehden mukaan tutkimuksen teki Korea Women’s Policy Institute.
Monet nuorista pitävät nyt kryptoa ja osakkeita parempana vaihtoehtona kuin eläkejärjestelmä.
Tutkimuksen mukaan yli kolme neljäsosaa 20-39-vuotiaista ei luota valtion myöntämiin eläkkeisiin.
Yli puolet vastaajista, jotka kertoivat tekevänsä omia eläkesuunnitelmia, väittivät rakentavansa eläkerahastonsa osakkeilla ja kryptoilla.
Kryptovaluutta vai eläkejärjestelmä? Eteläkorealaiset menettävät uskoaan valtion eläkkeisiin
Instituutti puhui 1 152 ihmiselle heinäkuussa 2023. Kaikki vastaajat olivat 20–30-vuotiaita.
Lähes 90 prosenttia sanoi, että heidän epäuskonsa eläkejärjestelmää kohtaan johtuivat “huolesta vakuutusmaksujen noususta väestön vähenemisen vuoksi”.
Etelä-Koreassa on maailman alhaisin syntyvyys. Maa kirjasi uuden ennätysalhaisen lukeman 0,72 lasta naista kohden vuonna 2023.
“Etelä-Korean yleinen syntyvyys saavutti ennätysalhaisen tason vuonna 2023, ja koska luvun ennustetaan laskevan entisestään vuonna 2024, jotkut korealaiset yritykset ovat alkaneet tarjota huomattavan anteliaita kannustimia saadakseen työntekijänsä tulemaan vanhemmiksi”, kertoi televisioyhtiö CBS maaliskuun lopulla viestipalvelu X:ssä.
South Korea's overall birth rate hit a record low in 2023, and with that figure projected to fall even further in 2024, some Korean businesses have started offering remarkably generous incentives to convince their workers to become parents. https://t.co/Os2Xj9xyq1
— CBS Mornings (@CBSMornings) March 29, 2024
Tämä on saanut monet kyseenalaistamaan sen, miten Kansallinen eläkejärjestelmä (NPS) pystyy maksamaan eläkkeitä tulevaisuudessa.
Iäkkäitä eteläkorealaisia on jo nyt enemmän kuin nuorempia. 40-60-vuotiaiden ikäluokka on merkittävästi suurempi kuin 20-39-vuotiaiden ikäluokka.
Voittaako kryptovaluutta eläkejärjestelmän?
Yli 86 prosenttia korealaisvastaajista sanoi myös, että heidän mielestään rahamäärä, jonka he todennäköisesti saisivat tulevaisuudessa eläkejärjestelmästä, olisi “liian vähäinen”.
Noin 83 prosenttia on sitä mieltä, että he “eivät voisi saada mitään valtion kansaneläkettä eläkkeellä, koska eläkejärjestelmärahasto tyhjenee”.
Suurin osa vastaajista (57 %) sanoi, että he eivät ole tehneet mitään eläkesuunnitelmia pakollisten kansaneläkemaksujen lisäksi.
Kuitenkin 498 vastaajaa sanoi, että he ovat jo miettineet eläkesuunnitelmiaan järjestelmän ulkopuolella.
Vaikka monet sanoivat valitsevansa yhdistelmän käteissäästöjä ja henkilökohtaisia eläkeohjelmia, yli 52 prosenttia sanoi tekevänsä “sijoituksia osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, rahastoihin ja kryptoassetteihin”.
Nuoremmat eteläkorealaiset ovat ottaneet krypton hyvin innokkaasti vastaan. Vuonna 2022 maan suurimpien pörssien tiedot osoittivat, että 20-39-vuotiaiden asiakkaiden krypto-ostot lähes kolminkertaistuivat vuosina 2020-2022.
Eteläkorealaiset talousasiantuntijat väittävät, että nuorille eteläkorealaisille kryptosijoittaminen ei ole “enää vapaaehtoista”.
Koska nuoremmat eteläkorealaiset menettävät kuitenkin uskonsa valtion eläkkeisiin, nuorten lisääntyneellä kryptojen käyttöönotolla näyttää olevan myös pimeä puoli.
Soulin konkurssituomioistuin on toistuvasti varoittanut konkurssia edeltävien “kuntoutusvaatimusten” kasvusta 20-29-vuotiaiden keskuudessa.
Tuomioistuin on syyttänyt kryptosijoitusten ja pörssiostojen lisääntymistä nuorten keskuudessa siitä, että kuntoutushakemukset ovat lisääntyneet 31 prosenttia edellisvuodesta.
Suomen eläkejärjestelmä toimii vielä, entä 50 vuoden päästä?
Suomessa eläkejärjestelmä toimii niin, että lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja, kertoo Eläketurvakeskus.
Suomessa väestörakenteen muutos tulee haastamaan yhteiskunnan kestävyyden, toteaa Työterveyslaitos. Miten eläkejärjestelmä tulee toimimaan, jää nähtäväksi. Toki asiantuntijoiden arvioita on tehty vuosien mittaan paljonkin.
Århusin yliopiston professori Torben M. Andersen laati Eläketurvakeskukselle raportin Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä vuonna 2021.
Andersenin mukaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksellinen kestävyys kohtaa haasteita, kun tulevaisuuden eläkemaksuja ei voida rahoittaa nykyisillä maksutasoilla. Vaikka elinikään liittyvät tarkistukset ovat tärkeitä sopeutusmekanismeja, ne eivät yksinään riitä. Lisäksi alhainen syntyvyys vaikuttaa merkittävästi järjestelmän rahoitukseen. Indeksointiin liittyy vaikeuksia, sillä nykyiset säännöt voivat lisätä eriarvoisuutta. Rahastoitu osuus muodostaa merkittävän osan eläkkeiden rahoituksesta, mutta sijoitustoiminnan säätely herättää kysymyksiä.
Andersen painottaa, että vaikka rahoitusongelmat kehittyvät vähitellen, on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin järjestelmän vahvistamiseksi ja epävarmuuden vähentämiseksi. Ajoittaiset uudistukset voivat olla tehokkaita, mutta automaattiset sopeutusmekanismit ovat myös harkinnan arvoisia. On olennaista tunnistaa poliittiset ja tekniset haasteet sekä pyrkiä rakentamaan kestävämpi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä.
Nuoret velkaantuvat entistä enemmän Suomessa
Suomessa nuorten velkaantuminen, erityisesti opintolainojen vuoksi, on kasvanut merkittävästi noin kymmenessä vuodessa. OP:n viime syksynä tekemän kyselytutkimuksen mukaan nuoret joutuvat ennen kaikkea ottamaan lainaa arkipäiväisiin menoihin, mikä eroaa muiden ikäryhmien lainakäytöstä.
Kyselyyn vastasi 1670 suomalaista, joiden ikä vaihteli 16-79 vuoden välillä.
Tutkimus osoitti, että jopa joka viides nuori uskoo taloudellisen tilanteensa heikentyvän tulevaisuudessa, ja joka kolmas on huolissaan kyvystään hoitaa lainansa takaisinmaksuajalla.
Tämä ei ole yllättävää, kun huomioi, että viimeisen vuoden aikana tutkimukseen vastanneista 16-25-vuotiaista yli puolet oli ottanut velkaa, pääosin opintolainaa. Opintolainojen määrä ja ottajien määrä ovat kasvaneet viime vuosina.
Tutkimukseen vastanneista peräti 64 prosenttia oli ottanut viimeisen vuoden aikana opintolainaa. Opintovelallisten ja opintolainan määrä on kasvanut voimakkaasti kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 keskimääräinen opintolainan määrä opiskelijaa kohti oli noin 5000 euroa, kun taas vuonna 2022 se oli noussut jopa 10 000 euroon opiskelijaa kohden.
Voiko kryptovaluutta olla suomalaisille eläkejärjestelmä tai sen korvike?
Suomalaisten suosituimmat sijoituskohteet ovat yhä osakkeet ja rahastot, mutta kryptovaluutat kiinnostavat nuoria – niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tilastokeskuksen mukaan noin 1,9 miljoonaa suomalaista on sijoittanut näihin kohteisiin, mikä tarkoittaa, että noin 34,7 prosenttia Suomen asukkaista omisti osakkeita, rahastoja tai molempia vuoden 2022 lopussa. Tämä osuus on kasvanut noin viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2019.
Kryptovaluuttojen suosio sijoituskohteena on kasvanut voimakkaasti. Klarnan ja Nepan tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset sijoittivat eniten kryptovaluuttoihin Pohjoismaissa vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.
Kryptovaluuttoihin sijoittaminen oli jopa suositumpaa Suomessa (15 %) kuin kiinteistöihin (11 %). Erityisesti nuoret suosivat kryptovaluuttoja sijoituskohteena, sillä 27 % 25-40-vuotiaista ja 20 % 18-24-vuotiaista ilmoitti sijoittavansa kryptovaluuttoihin, kun taas vanhemmilla sukupolvilla vastaavat luvut jäivät alle 10 prosentin.
Nykyinen kryptovaluuttabuumi on todennäköisesti lisännyt merkittävästi kryptovaluuttojen omistajien määrää. Yleisesti ottaen sijoitusten järkevä hajauttaminen on edelleen järkevin vaihtoehto, oli kyse eläkesäästämisestä tai muuten vain taloudellisen tilanteensa kohentamisesta.
