Lakko vähentää investointeja, sanoo Teknologiateollisuus
Jopa 40 prosenttia jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa pienentävänsä investointejaan Suomeen poliittisten lakkojen seurauksena, kertoo Teknologiateollisuus tiedotteessaan.
Suurista yrityksistä joka neljäs on jo siirtänyt tuotantoaan ulkomaille lakon vuoksi, ja joka kolmannessa yrityksessä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä. Lakkojen jatkuminen vaikeuttaa satojen teknologiateollisuusyritysten tuotantoa.
Hieman alle kolmannes teollisten yritysten vastaajista kertoo joutuvansa rajoittamaan tuotantoaan logistiikkalakkojen vuoksi, vaikka lakot eivät suoraan kohdistukaan heidän yrityksiinsä. Useampi kuin joka viides tuotantohäiriöistä kärsinyt raportoi tuotannon hidastuvan alle puoleen normaalista.
“Lakkojen pitkittyessä yritysten ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat jyrkästi nousevalla kulmakertoimella. Vastausten perusteella voi päätyä arvioon, jonka mukaan tuotanto tulee häiriintymään sadoissa yrityksissä ja häiriöt tulevat koskemaan jopa 20 000:ta työntekijää. Merkittävä joukko ihmisiä tulee jäämään tulevien viikkojen aikana ilman palkkaa, osa pahimmillaan ilman työpaikkaa, sanoo johtaja”, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Lue: Suomen alkuvuosi on vaikea, ennustaa Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuus: Lakoista mainehaittaa epävakaana kumppanina
Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa vaikeuksia tuotantopanosten saannissa, vientiongelmia sekä mainehaittaa epävakaana kumppanina. Lisäksi yli 60 prosenttia kertoo asiakkaidensa kärsivän lakkojen vaikutuksista. Suurista yrityksistä noin neljännes on siirtänyt tuotantoa ulkomaille lakkojen takia.
“Lukema on hätkähdyttävä. Näin heikossa suhdannetilanteessa on ilmeinen riski, että tuotantoa jää pysyvästi ulkomaille. Tuolloin vaikutukset tulevat näkymään viiveellä myös suomalaisessa alihankintasektorissa kysynnän heikkenemisenä”, Rautaporras toteaa.
Yrityksiltä kysyttiin, vähentävätkö lakot investointeja lähivuosina. Jopa 40 prosenttia vastaajista ilmoitti investointien vähentymisestä, ja suurista yrityksistä yli puolet kertoi lakkojen vaikuttavan negatiivisesti tuleviin investointeihin Suomessa.
“Tämä on erittäin huolestuttava uutinen. Näin massiivisilla ja ylimitoitetuilla työtaisteluilla on todistetusti vaikutusta yritysten todellisiin päätöksiin, kun ne arvioivat investoinneilleen sopivaa sijaintipaikkaa. Isoilla yrityksillä lakkojen negatiiviset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat, koska niille kynnys siirtää toimintojensa painopistettä Suomen sijaan muualle on pienempi. Erityisesti ulkomaisella omistajalla on ikävä kyllä usein hyvin vähän ymmärrystä sille, että poliittiset lakot syövät vuoden tulosta dramaattisesti”, Rautaporras sanoo.
Minna Helle: Teknologiateollisuus joutuu lomauttamaan lakkojen vuoksi
Varatoimitusjohtaja Minna Helle korostaa, että lakkojen vaikutukset ovat laajat ja kohdistuvat myös yrityksiin, joita lakot eivät suoraan kosketa. Helle painottaa tarvetta uudistaa työmarkkinajärjestelmää ja siirtää päätöksentekoa yrityksille ja työntekijöille.
Vajaa kolmannes (31 prosenttia) teollisuusyritysten vastaajista kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöään työtaisteluiden aiheuttamien häiriöiden takia ja 14 prosenttia joutuvansa turvautumaan irtisanomisiin. Tulosten perusteella siis joka kolmannessa yrityksessä osa henkilöstöä jää lakkojen takia ilman työtä.
“Näiden lakkojen on väitetty kohdistuvan ihmisten arjen sijaan vain muutamaan yritykseen. Kyselymme osoittaa, että todellisuudessa vaikutukset myös lakkojen ulkopuolelle jääneisiin työntekijöihin tulevat olemaan hurjat jo pelkästään teknologiateollisuudessa. Ihmiset menettävät palkkojaan, liian moni jopa työnsä. Olemme tilanteesta erittäin huolissamme”, Helle sanoo.
Helle: Työrauha ei merkitse ammattilliitoille mitään
Teknolotiateollisuuden mukaan työmarkkinajärjestelmän on pysyttävä kehityksen tahdissa, jotta se voi edistää talouskasvua ja turvata menestyvän hyvinvointivaltion tulevaisuudessa. Tarvittavat uudistukset ovat olleet pitkään hidastettuna, ja samalla olemme menettäneet otetta kilpailijamaihin nähden.
“Nyt kun viimein ryhdytään uudistuksiin, ammattiliitot eivät näytä huomaavan, että niiden toimintatavat voivat vaarantaa valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan tulevaisuuden”, sanoo Helle.
Hänen mukaansa “työrauha on keskeinen tekijä työnantajien luottamuksen kannalta, mutta näyttää siltä, että ammattiliitoille se ei enää merkitse paljoa”.
Tämä on Teknologiateollisuuden mukaan nakertanut yritysten uskoa ay-liikkeen kykyyn ja haluun huolehtia työehtojärjestelmästä niin, että se ottaa huomioon sekä yritysten että työntekijöiden tarpeet.
“On valitettavaa, että osa ammattiliitoista näyttää taistelevan oman asemansa ja toimintansa muuttumattomuuden puolesta. Nykypäivänä sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen on oltava rohkeita siirtämään päätöksentekoa sinne, missä työpaikkojen tilanne tunnetaan parhaiten: yrityksille ja niiden työntekijöille”, Helle lisää.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille suunnattu kysely poliittisten lakkojen vaikutuksista toteutettiin 13.–18. maaliskuuta. Vastauksia saatiin yhteensä 645 yritykseltä, mikä tarkoittaa, että yli kolmasosa jäsenyrityksistä osallistui kyselyyn.
Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia 11.–24. maaliskuuta sekä talven 2023–2024 aikana koetuilla poliittisilla lakoilla on ollut ja tulee olemaan yritysten toimintaedellytyksiin sekä niiden kykyyn ja haluun työllistää Suomessa. Lisäksi yrityksiltä tiedusteltiin, aiheuttavatko lakot yrityksille investointien vähentymistä lähivuosina.
Kyselyn yhteydessä oli myös mahdollisuus antaa avoimia kommentteja lakkojen vaikutuksista ja muista asiaan liittyvistä seikoista.
Useat ammattiliitot aloittivat 11.3. kaksi viikkoa kestävän poliittisen lakon, jonka kohteena olivat muun muassa SSAB, Outokumpu Chrome, Outokumpu Stainless sekä Okmetic Oy. Samanaikaisesti vienti pysähtyi lakkojen sulkiessa käytännössä kaikki Suomen vientisatamat. SAK:laiset ammattiliitot päättivät viime viikolla jatkaa lakkoja maaliskuun loppuun saakka.
Etla: Yritysten kriisinkestävyys parantunut
Maaliskuun alussa julkaistujen Etla-tutkimusten mukaan suomalaisyritysten lopettaneiden osuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan. Tutkimuksissa keskityttiin ennen kaikkea teollisuusyritysten kriisinkestävyyteen.
Tutkimus osoittaa, että alle 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä vain 3,5 prosenttia lopettaa vuosittain toimintansa. Vaikka lopettaneiden yritysten määrä vaihtelee vuosittain, trendinä on ollut lasku koko 2000-luvun ajan.
Suomalaisten yritysten parempi kriisinkestävyys näyttää liittyvän yrityksen innovatiivisuuteen, vakauteen, hyvään koronmaksukykyyn ja ulkomaankauppaan.
Kriisinkestävyys voidaan jakaa vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Vastustuskyky auttaa yrityksiä välttämään taloudellisten sokkien vaikutuksia, kun taas toipumiskyky kuvaa yrityksen kykyä toipua shokin jälkeen.
Lue myös: Apple ja Meta syyniin – EU:n digimarkkinasäädös iski
